Jos kärsit niskakivuista, et ole yksin. Selkäkipu on yksi johtavista työkyvyttömyyden syistä maailmanlaajuisesti, ja sen esiintyvyys on lisääntynyt dramaattisesti viimeisten 25 vuoden aikana. Vaikka useimmat niskakipuepisodit paranevat todennäköisesti muutamassa kuukaudessa, puolet tai kolme neljäsosaa niskakivusta kärsivistä kokee toistuvia kipuepisodeja.
Usein sanotaan, että on olemassa ”hyviä ja huonoja asentoja” ja että tietyt asennot voivat vaikuttaa selkäkipuun, mutta tätä uskomusta ei tue tieteellinen näyttö. Tutkimukset osoittavatkin, että huono uni, vähentynyt liikunta ja lisääntynyt stressi näyttävät olevan tärkeämpiä tekijöitä.
Terveysalan ammattilaisten yrityksistä korjata ryhtiäsi ja ”ergonomisten” tuolien, työpöytien, näppäimistöjen ja muiden vempaimien käytöstä huolimatta mahdollisuudet ovat niin sanotut ”elämäntapatekijät” – kuten riittävä uni, liikunnan harrastaminen ja stressin pitäminen mahdollisimman vähäisenä – näyttävät olevan merkittävämpiä niskakipujen lievittämisessä ja ehkäisemisessä.
Asennon myytti
Vaikka uskomukset asennosta ovat syvällä, tiede kertoo hyvin erilaista tarinaa – ja pitkään oletettu asennon rooli niskakipujen aiheuttajana on vahvasti kyseenalaistettu.
Tuore laadukas tutkimus, johon osallistui yli 1000 teini-ikäistä, ei esimerkiksi osoittanut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä selkärangan asennon ja niskakivun välillä – huolimatta siitä, että tutkimuksessa oli helposti tunnistettavia asennon alaryhmiä, kuten ne, jotka istuivat kallellaan tai ne, jotka istuivat pystyssä. Ihmiset siis istuvat eri asennoissa, mutta sillä ei näytä olevan mitään tekemistä kivun kanssa. Itse asiassa tästä nimenomaisesta tutkimuksesta käy ilmi, että nuoren ”asennolla” on enemmänkin tekemistä hänen mielialansa kanssa.
Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että istumistavan muuttamisella työnteon aikana – muuttamalla työpistettä – niin sanotuilla ”ergonomisilla toimenpiteillä”, ei ole juurikaan tai ei lainkaan vaikutusta siihen, kehittyykö henkilölle niskakipuja. On myös vain vähän laadukasta näyttöä siitä, että ergonomisilla toimenpiteillä voitaisiin nopeuttaa niskakivusta kärsivän toipumista.
Tutkijat ovat seuranneet eri tutkimuksissa ryhmiä, joilla ei ole niskakipuja, sekä ryhmiä, joilla on vain satunnaisia niskakipuja, pitkiä ajanjaksoja. Joillekin näihin ryhmiin kuuluville kehittyi hankalia niskakipuja, ja tutkijat tarkastelivat heitä tarkkaan. Niskakivuista kärsivien havaittiin saavan vähemmän laadukasta ja määrällistä unta ja työskentelevän kovaa rasitusta aiheuttavissa töissä. He olivat myös fyysisesti vähemmän aktiivisia ja heidän mielialansa oli masentunut. Heidän kehonsa koki pohjimmiltaan suurempaa stressiä ja he huomasivat enemmän ”lihasjännitystä” niskassaan. On tärkeää, että tämä kaikki tapahtuu ennen kuin kipu on edes kehittynyt.
Tutkijat ovat havainneet, että jopa yhdeksänvuotiailla lapsilla väsymyksen ja univaikeuksien kaltaiset oireet – yhdessä päänsäryn, vatsakivun ja huonomman mielialan kanssa – olivat riskitekijöitä sekä viikoittaisen niskakivun esiintymiselle että sen pysyvyydelle, kun lapsia seurattiin neljän vuoden ajan.
Unta, liikunta ja rentoutuminen
Tämän kääntöpuolena on se, että vahvempi niska, liikunnasta nauttiminen – jopa pelkkä useamman askeleen käveleminen joka päivä – on osoitettu suojaavan niskakivun saamiselta. Tämä yhdessä sen kanssa, että varmistamme, ettemme joudu univajeeseen, vähemmän fyysisesti aktiivisiksi ja stressaantuneiksi, auttaa toivottavasti hallitsemaan ja ehkäisemään niskakipuja menestyksekkäämmin.
Istu siis vapaasti työpöydässäsi miten haluat. Jos huomaat istuvasi pitkiä aikoja samassa asennossa, yritä vaihtaa asentoa – sillä yksi tärkeimmistä asioista niskakivun välttämiseksi on vaihtaa asentoa usein päivän mittaan.
Ja jos sinulla on niskakipuja, ota muutama aikainen yö, harkitse jotain rentouttavaa – ja miksi et menisi lounasaikaan kävelylle. Tärkeää on myös, että lopetat murehtimisen siitä, miten istut tai kävelet, sillä tiede näyttää osoittavan, että ”huonoa” ryhtiä ei ehkä sittenkään ole olemassa.
Vastaa