Klikkaa yläpuolella olevia pikanäppäimiä ja tutustu yleisiin myytteihin viikinkien ulkonäöstä

”Viikinki” on yleisnimitys kansalle, joka saapui Skandinaviasta, nykyisestä Norjasta, Tanskasta ja Ruotsista 800-luvun ja 1100-luvun välisenä aikana ja joka tunnetaan oikeammin nimellä norjalaiset tai norjalaiset.

Heillä on pitkään ollut pahamaineinen maine keskiaikaisen maailman ryöstäjinä ja merirosvoina, eikä se varmasti ole aiheeton: heidän ryöstöretkensä olivat pelottavia ja pitkäkestoisia. He olivat kuitenkin myös tutkimusmatkailijoita ja taitavia merenkulkijoita, jotka onnistuivat levittäytymään halki Euroopan ja itään Aasiaan, etelään Pohjois-Afrikkaan ja länteen aina Newfoundlandiin asti. He loivat kauppareittejä koko tunnettuun maailmaan ja asettuivat asumaan Pohjois-Britanniaan, Irlantiin ja frankkien joukkoon muodostaen Kievan Rūsin valtakunnan Volgan varrella.

Norjalaiset olivat aluksi pakanallisia ja iskivät ryöstöretkillään varakkaiden kristittyjen luostareiden kimppuun, mutta kääntyivät myöhemmin. Muutama heidän Skandinaviaan rakentamistaan upeista sauvakirkoista on nähtävissä vielä nykyäänkin.

Norjalaisten eteneminen: norjalaisten asutuksen ja kontaktien laajuus koko tunnetussa maailmassa

Nimityksen ’viikinki’ alkuperä on epävarma. Se saattaa juontua vanhan norjan kielen sanasta vík, ’puro, merenlahti, lahti’, mikä tarkoittaa, että viikingit olivat niitä, jotka tulivat maan ja meren reunoilta tai asuttivat niitä. Se voi myös olla englantilais-fransinkielinen nimi, joka on peräisin vanhasta englanninkielisestä sanasta wīc, ’leiri’, joka viittaa heidän ryöstöretkiensä aikana rakentamiinsa tilapäisasutuksiin.

He puhuivat vanhaa norjaa, kieltä, jolla oli huomattava vaikutus englannin kieleen heidän Pohjois-Englannissa tapahtuneen asuttamisensa ansiosta (siitä saimme muun muassa sanat ’teurastaa’, ’synnyttää’, ’kakku’ ja ’onnellinen’ lukemattomien muiden sanojen ohella). Varhaisia merkintöjä heidän kirjoituksestaan löytyy riimukirjoituksista, jotka ovat usein melko arkisia, esineisiin kaiverrettuja ja graffiteina (”Eyjolfr Kolbeinsson veisti nämä riimut korkealle” on kaiverrettu oven yläpuolelle Orkneylla). Tärkein lähde heidän kulttuuristaan – sen lisäksi, mitä heidän kohtaamansa kansat ovat kirjoittaneet – ovat kuitenkin saagat, jotka kirjoitettiin Islannissa 1200-luvulla. Ne ovat heidän historiansa tarinoita – romanttinen sekoitus totuutta ja legendaa.

Lisätietoa viikingeistä löytyy History Todayn kesäkuun numerosta Barbaarinen kauneus.

Kiitokset Rory Naismithille King’s Collegesta Lontoosta Sheryl McDonald Werronenille Kööpenhaminan yliopistosta avusta tämän artikkelin laatimisessa

.