Baskimaan ensimmäiset tunnetut asukkaat ovat peräisin alemmalta paleoliittiselta kaudelta, noin 200 000 vuotta sitten.

Baskimaan paimen
Baskimaan paimen

Roomalaiset pysyttelivät Baskimaalla valtakuntansa hajoamiseen asti, vaikka heidän läsnäolonsa ei koskaan ollut massiivinen.
Roomalaisten katoamisen jälkeen aluetta hallitsivat vaskit, vaikkakin jatkuvassa kamppailussa Euroopan kansojen kanssa.

Navarran kuningaskunta, perustettiin pysäyttämään frankkien ja muslimien laajentuminen. Tämä valtakunta ulottui Pyreneiltä Baskimaan eteläpuolelle, ja siihen kuului nykyinen Manner-Navarra (Nafarroa Beherea eli Ala-Navarra).

Espanjan kuningas Fernando Katolinen valloitti vuonna 1515 Ylä-Navarran (niemimaan) ja liitti sen Kastilian kruunun alaisuuteen.

Näistä päivämääristä lähtien Baskimaan kohtalo kytkeytyi vääjäämättömästi Ranskaan ja Espanjaan.

Loputtomista poliittisista ja sotilaallisista konflikteista huolimatta keskiaika oli Baskimaan kehityksen kannalta rikas ajanjakso.

Ranskan vallankumouksen (1789) jälkeen Pyreneiden pohjoispuolella sijaitsevat baskiprovinssit lakkautettiin ja korvattiin departementeilla (90 koko tasavallassa).

Karlisti-sotia käytiin eteläisessä Baskimaassa koko 1800-luvun ajan. Tällöin täällä olevat fuerot menetettiin. Monarkia seurasi karlisti-sotia, Espanjan tasavaltaa ja sisällissotaa.

Vuonna 1981 perustettiin Baskimaan hallitus, jonka Araba, Bizkaia ja Gipuzkoa hyväksyivät Gernikan itsehallintosäännön.
Navarran oli määrä saada oma hallitus ja parlamentti.

Diasporan baskit puolestaan pitävät edelleen yllä läheisiä suhteita Baskimaahan.

Diasporassa olevien baskien tai baskien jälkeläisten määrä (10 miljoonaa) on paljon suurempi kuin Baskimaan asukkaiden määrä.

Baskien ja baskien jälkeläisten määrä on paljon suurempi kuin Baskimaan asukkaiden määrä.