Riot Fest 2013 Highlights

Riot Fest oli suosikkini Chicagon musiikkifestivaaleilla tänä vuonna, ja kokemuksesta tuli vieläkin miellyttävämpi, kun autoin kattamaan sitä Chicagoistille. Festivaalin laajuus ja suosio kasvaa vuosi vuodelta, mutta sen ytimessä ovat fanit, jotka oikeasti nauttivat musiikista enemmän kuin spektaakkelista.

The Replacementsin jälleennäkemisestä Joan Jettin ja Blondien kaltaisten badass-naisten mukanaoloon, kuka tietää, miten Riot Fest aikoo ylittää tämän vuoden kokoonpanon tulevaisuudessa. Siihen asti toivon, että nautitte yhteenvedoista ja kuvista.

Perjantai, 13. syyskuuta

”Anteeksi, ettei minulla ole tänään musiikkia mukanani”, Saul Williams sanoi noin puolivälissä settinsä puolivälissä Riot Stagella. Yleisöä se ei näyttänyt haittaavan, sillä se kuunteli keskittyneesti hänen ilmaisuvoimaista slam-lyriikkasuoritustaan. Williams käsitteli rotuun, politiikkaan (”Suurimmat amerikkalaiset eivät ole vielä syntyneet.”), seksiin (”Aseenne ovat fallosmaisia, kaikki ne.”) ja luovuuteen (”Sydän on viisasten kivi. Musiikki on alkemiaamme.”) liittyviä teemoja tunnusomaisella sekoituksellaan hurjuutta ja kaunopuheisuutta. Se oli erilainen alku festivaaliviikonlopulle kuin töistä ryntäävät aikaiset saapujat odottivat, mutta Saulin haastavat säkeet antoivat sävyn viikonlopulle, jonka teemana oli sana ”mellakka”, tavalla, jota harva muu esiintyjä tulee antamaan. ”Jumala anna minulle siivet. Olen liian lentävä ollakseni lentämättä.” Kukaan ei ollut eri mieltä.”

”Luulen, että tämä seuraava biisi kertoo bailaamisesta”, Andrew W.K. uskaltautui myöhään iltapäivällä Rise Stagella esittämänsä setin aikana. Ihmiset pakkautuivat nimenomaan kastuakseen AWK:n ja miehistön kanssa ”It’s Time to Party”, ”Party Hard” ja ”She is Beautiful” -kappaleisiin. AWK:n pyynnöstä muodostui ympyräkuoppia: ”Tehdään pyörre”, kun taas toiset juhlijat surffasivat väkijoukossa kohti takaosaa (huokaus). Bändi, johon kuului myös rouva AWK, Cherie Lily, piti sen nopeana ja hauskana raskaalla soundilla ja kevyellä esityksellä ensimmäisessä kahdesta eilisestä keikasta. ”Soitimme Riot Festillä viime vuonna, enkä voi uskoa, että meidät kutsuttiin takaisin”, AWK sanoi. Näyttää siltä, että Riot Festin bileperinne on syntymässä.

”Luulen, että tämä seuraava biisi kertoo bailaamisesta.” – Andrew W.K.

Joan Jett rokkaa siis yhä. Nappasin hänen settinsä alun The Blackheartsin kanssa, jossa hän osoitti, ettei hän ole hidastunut yhtään. Raivokkaat fanit lauloivat mukana Jettin klassikoita, kuten ”Bad Reputation” ja ”Do You Wanna Touch Me”, sekä Runaways-klassikoita, kuten ”Cherry Bomb”. Yleisö sai kuulla uutta materiaalia Jettin tulevalta albumilta.

Lähdin Roots Stagelle nähdäkseni Sublimen lopun Rooman kanssa. Se oli yllättäen päivän tasa-arvoisin setti, joka houkutteli punkkareita, brosseja, hipstereitä, hippejä ja ketä tahansa ruoho- ja reggae-innostuksen alle. Kuten joku yleisöstä sanoi: ”The bass was bumpin, the weed was burning, and Rome killed it.” Sublime lopetti klassikoilla ”What I Got” (jossa Rome huusi ”Rest in Peace Bradley’) ja ”Santeria”, fiilistellen settiä illan sulkeutuessa.

Lauantai 14. syyskuuta

En ole kuunnellut Pennywisea vuosiin, mutta muu yleisö oli raivoissaan kuten aina. Bändi tarjosi yhden viikonlopun aggressiivisimmista ja energisimmistä seteistä.

Blink 182 toi lauantaipäivän vankkaan päätökseen pääesiintyjän setillään Riot Stagella. Kolmikko osoitti, että he osaavat yhä juhlia, hemmottelemalla faneja suosikkeja täynnä olevalla show’lla. Blink keskittyi materiaalinsa uudempaan päähän, mukaan lukien ”Wishing Well” ja ”After Midnight” vuoden 2011 Neighborhoodsilta sekä ”Down”, ”Rock Show” ja ”I Miss You”. Fanit hyppivät ylös ja alas Enema of the State -klassikoiden, kuten ”All the Small Things” ja ”Dumpweed”, tahdissa, ja Mark muistutti muutamaan otteeseen, että ”ota kaksi askelta taaksepäin”, kun edessä kävi hullusti.

Lavalla oli vähemmän hölmöä pelleilyä kuin mihin Blink-fanit ovat tottuneet bändin pakatessa hitin toisensa jälkeen nopeasti etenevään show’hun. Travis Barker ei jättänyt rumpujen takana rytmiä väliin, ja oli hyvä nähdä hänet vasaroimassa muutama vuosi sitten lento-onnettomuudessa saamiensa vakavien vammojen jälkeen.

Tauon jälkeen ”väärennetyn encoren” ajaksi Blink 182 juoksi takaisin lavalle ja toi sen kotiin ”Carouselilla” ja ”Dammitilla”. Olisimme mielellämme kuulleet enemmän syvällisiä kappaleita heidän ensimmäisiltä levyiltään, mutta esitys oli festivaalin täydellisyyttä todistaen, että kaiken tämän ajan jälkeen Blink ei ole vieläkään mikään pikkujuttu.

Sunnuntai, 15. syyskuuta

Sadetta sataa joka kerta, kun Bethany on kaupungissa.

Syy on sateessa tai sitten kolmessa peräkkäisessä kuopiossa, mutta sunnuntai-iltaan mennessä riehakas mellakkafestivaaliyleisö oli rauhoittunut. Silti Riot Fest -viikonlopun kruunaavan loppuhuipennuksen, The Pixiesin ja The Replacementsin back to back -settien, kaltaisen vetonaulan myötä vedestä läpimärkät fanit olisivat uhmanneet pahempaakin kokoontuakseen Roots Stagelle. Jotkut jopa poistuivat vedenpaisumuksen aikana ja palasivat vain viimeisille keikoille, mikä oli vastoin sisäänpääsykieltopolitiikkaa.

The Pixies palasi Chicagon lavalle avaamalla ”Big New Prinz” -kappaleen coverilla. Kaikkien mieltä askarruttanut kysymys helpottui, kun Kim Shattuck otti basson paikan Kim Dealin jätettyä bändin aiemmin kesällä. Dealia ei voi korvata, mutta Shattuckin integroituminen oli saumatonta, ja hän toi lavalle uutta energiaa eloisalla bassotyöskentelyllään ja vilkkailla lauluosuuksillaan. Setti oli

Setti oli etupainotteinen hyvin vastaanotetulla uudella materiaalilla bändin hiljattain julkaistulta EP:ltä, kuten ”Indie Cindy”, ”What Goes Boom” ja ”Bagboy”. Black Francis johti kvartetti yowling läpi heidän klassinen luettelo, kuten ”Debaser”, ”Monkey Gone to Heaven”, ja ”Here Comes Your Man”, jossa nostalginen yleisö ei koskaan menetä lyriikkaa. Joey Santiagon ulvova lead ja rumpali David Lovering täydensivät dynaamisen annin. Kun he lopettivat ”Where Is My Mind?” -kappaleella, kaikki olivat heränneet henkiin ja mieli oli korkealla kohti The Replacementsin settiä. Niin jännittävää kuin muistelu The Pixiesin kanssa olikin, he vahvistivat, että on paljon odotettavaa, kun bändi aloittaa uuden vaiheen.