Tämän vuoden fossiililöydöt laajoista uusista lajikokoelmista ihmeellisiin ja outoihin kuriositeetteihin auttoivat paljastamaan maapallon elämän rikkauden ja monimuotoisuuden viimeisen puolen miljardin vuoden aikana.
1. Vaikuttavia selkärangattomia
518 miljoonaa vuotta sitten
Kiinan Qingjiangin biotooppi on aarreaitta kauniisti säilyneistä fossiileista, kuten meduusoista (vasen), kampameleeteistä (keskellä), mutalohikäärmeistä (oikea) ja niveljalkaisista. Jäännökset dokumentoivat kambrikauden räjähdyksen, eli elämänmuotojen nopean kukoistuksen, ja niihin kuuluu monia organismeja, joita ei ole koskaan aiemmin nähty – jopa kuuluisimmalla kambrikauden fossiilikohteella, Kanadan Burgessin liuskealueella (SN: 4/27/19, s. 14).
2. Tetrapodin kävely
290 miljoonaa280 miljoonaa vuotta sitten
Käyttämällä uudelleenluodattuja luurankoja, fossiilisia jälkiä, tietokonesimulaatioita ja robottia (kuvassa) tutkijat päättelivät, että nelijalkainen Orobates pabsti piti vatsaansa irti maasta käveliessään minimaalisen vähäisellä sivuttaisheilahduksella. Näin muinaiseksi otukseksi O. pabstilla – joka on yksi varhaisimmista amnioteista, ryhmä, johon kuuluvat matelijat ja nisäkkäät – oli yllättävän tehokas kävely (SN: 2/16/19, s. 7).
3. Vanhin luusyöpä
240 miljoonaa vuotta sitten
Muinaisen kilpikonnasukulaisen fossiilisoituneessa vasemmassa reisiluussa säilynyt kasvain on vanhin tunnettu luusyöpätapaus amniotalla (hakasulku osoittaa kasvaimen usean senttimetrin pituisessa fossiilissa) (SN: 16.3.19, s. 5).
4. Luu pureskeluun
165 miljoonaa vuotta sitten
Miljoonia vuosia ennen varsinaisten nisäkkäiden ilmaantumista nisäkkäiden sukkulakokoisella sukulaiseläimellä, Microdocodon graciliksella (kuvassa), oli leukaan liitetty taipuisa luu nimeltään kieliluu. Kieliluu auttaa nisäkkäitä pureskelemaan, nielemään ja imemään – keskeinen innovaatio, joka saattaa olla yksi nisäkkäiden menestyksen salaisuus (SN: 17.8.19, s. 8).
5. Munaton muna
110 miljoonaa vuotta sitten
Pikkulintu kuoli muna (nuoli) yhä kehossaan, ja munintaongelmat saattoivat johtaa sen kuolemaan. Ajan kuluessa paineen vaikutuksesta murskaantunut ja litistynyt yksilö on ensimmäinen fossiilina säilynyt munaton linnunmuna (SN: 4/13/19, s. 15).
6. Pitkävarvasinen lintu
99 miljoonaa vuotta sitten
Varpuslinnun oikean jalan ja jalkaterän sisältävässä meripihkakappaleessa (kuvassa) paljastui oudon pitkä sormi. Lintu saattoi käyttää varvasta tunnustellakseen ruokaa vaikeapääsyisistä paikoista (SN Online: 7/11/19).
7. Pikkuruinen Tyrannosaurus rexin serkku
92 miljoonaa vuotta sitten
Vuosikymmeniä löytymisensä jälkeen eräs dinosaurus tunnistettiin jättiläismäisten hirmuliskojen (tyrannosaurusten) serkuksi. Vain metrin pituisella, lantioltaan vain metrin pituisella Suskityrannus hazelaella (kuvassa) oli vahva leuka ja voimakkaat takajalat, kuten 24 miljoonaa vuotta myöhemmin eläneellä, kookkaammalla sukulaisellaan T. rexillä (SN: 6.8.19, s. 5).
8. Elämää dinosaurusten jälkeen
66-65 miljoonaa vuotta sitten
Tarinaa siitä, miten elämä elpyi uudelleen nonavian dinosaurusten joukkokuoleman jälkeen, kertovat Coloradosta löydetyt fossiilit (kuvassa nisäkkäiden kallot). Fossiilit, jotka ajoittuvat miljoonan vuoden päähän sukupuutosta, paljastavat, että nisäkkäät viisinkertaistuivat ja suuret kasvit monipuolistuivat nopeasti (SN: 12.7.19, s. 32).
9. Kasvot vastakkain
3,8 miljoonaa vuotta sitten
Lähes täydellinen kallo antaa ensimmäisen vilauksen Australopithecus anamensiksen kasvoista, vanhimman tunnetun lajin hominidien suvussa, johon kuuluu myös Lucyn luurangosta parhaiten tunnettu A. afarensis. Löytö herättää kysymyksiä siitä, miten nämä kaksi lajia olivat sukua toisilleen (SN: 28.9.19, s. 6).
10. Pieni punainen hiiri
3 miljoonaa vuotta sitten
Muinainen hiiri kantaa ensimmäisiä tunnistettavia kemiallisia jälkiä vaikeasti havaittavasta feomelaniinista, pigmentistä, joka vastaa punaruskeasta turkista (SN: 22.6.19, s. 14). Röntgenspektroskopia paljasti hiiren selästä ja kyljistä punaisesta ruskeaan vaihtelevan turkin (keltaiset alueet).
Vastaa