Tässä aikajanassa kerrotaan ihmisen kehityksen keskeisistä vaiheista.

Huomaa: Raskausviikot lasketaan yleensä naisen viimeisen kuukautiskierron ensimmäisestä päivästä. Tätä kutsutaan raskausajaksi. Tässä aikajanalla alkion ja sikiön kohdalla luetellut päivämäärät lasketaan hedelmöittymisestä. Tätä kutsutaan alkion iäksi.

Ihmisen kehitys, synnytystä edeltävä aika – hedelmöittymisestä syntymään

Synnytystä edeltävä aika on hedelmöittymisen ja syntymän välinen aika. Ihmisellä tämä aika on tyypillisesti 38 viikkoa.

Fertilisaatio – Zygootti

Munasolu ja siittiö sulautuvat yhteen ja zygootti siirtyy äidin munanjohtimiin. Se käy läpi nopean solujen jakautumisen kasvamatta kooltaan ja siitä tulee blastokysta. Se kiinnittyy kohdun seinämään ja uppoaa limakalvoon (endometriumiin).

~1 viikko – Alkio

Alkio saa ravinteita istukan kautta ja sitä suojaa lapsivesi. Se jakautuu päähän ja runkoon. Aivot, selkäranka ja sisäelimet alkavat kehittyä. Tässä vaiheessa alkio on hyvin herkkä ympäristötekijöille, kuten alkoholille ja huumeille.

~8 viikkoa – Sikiö

Sikiövaihe kestää 8 viikkoa hedelmöittymisestä syntymään. Elinten kehitys jatkuu koko tämän ajan. Sikiötä pidetään täysiaikaisena 37-40 raskausviikon välillä, mutta jotkut selviävät hengissä jo 22-24 viikosta kehittyneen lääketieteellisen tekniikan avulla.

Newborn – Vastasyntynyt

Nopean muutoksen aika. Synnynnäisiä poikkeavuuksia voi ilmetä. Ravinto ja happi eivät enää tule napanuorasta, mutta vastasyntynyt on edelleen riippuvainen aikuisen ravinnosta. Pystyy tarkentamaan näkökyvyn lyhyelle etäisyydelle. Pää hyvin suuri suhteessa vartaloon.

1 kk – Imeväisikäinen

Intensiivinen kehitysjakso. Imeväisen tärkeimpiä virstanpylväitä ovat pään nostaminen, esineisiin tarttuminen, vatsalta selälleen kääntyminen, istuminen ilman tukea, ryömiminen, lörpöttelyäänet, ensimmäisten hampaiden saaminen ja kiinteiden ruokien syöminen.

1 vuosi – Pikkulapsi

Intensiivinen kehityskausi. Keskeisiä virstanpylväitä ovat kävelemään oppiminen, omatoiminen ruokailu ja sanojen käytön aloittaminen viestinnässä.

3 vuotta – Varhaislapsuus

Intensiivinen kehityskausi. Keskeisiä virstanpylväitä ovat käymäläkouluttautuminen, karkeamotoristen taitojen (esim. tasapainoilu yhdellä jalalla) ja hienomotoristen taitojen (esim. kynän pitäminen kädessä) kehittyminen. Sosiaaliset ja käyttäytymistaidot kehittyvät.

5 vuotta – Lapsuus

Kasvaa pituutta ja kookkautta. Tärkeä ajanjakso kognitiivisen kehityksen kannalta. Sosiaaliset ja käyttäytymistaidot kehittyvät.

10 vuotta – Prepuberteetti

Tälle ajanjaksolle on usein ominaista kiihtynyt kasvu. Murrosikä voi alkaa myöhemmissä vaiheissa.

12 vuotta – Murrosikä

Tänä aikana useimmilla naisilla alkavat kuukautiset. Urokset saattavat alkaa kasvattaa kasvo- ja vartalokarvoja, ja äänenkorkeus laskee. Molemmilla sukupuolilla ilmestyy häpykarvoitus ja sukupuolielimet ja sukuelimet kypsyvät.

20 vuotta – Varhainen aikuisuus

Aivojen kehitys jatkuu. Miehille kehittyy lisää sekundaarisia sukupuoliominaisuuksia – enemmän häpy- ja kasvokarvoja, suuremmat kädet ja jalat, leveämmät hartiat ja rintakehä, kookkaampi kallo ja luusto, suurempi lihasmassa, näkyvä aataminomena, syvempi ääni.

40 vuotta – Keski-ikä

Tänä aikana ikääntymisen merkkejä ovat mm. ihon kimmoisuuden heikkeneminen, hiusten harmaantuminen, fyysisen kunnon heikkeneminen ja hedelmällisyyden väheneminen. Vaihdevuodet naisilla.

60 vuotta – pitkälle edennyt aikuisuus

Kasvavat ikääntymisen merkit – rypyt, maksaläiskät iholla, hiustenlähtö, kuulon ja näön heikkeneminen, hitaampi ketteryys, hitaampi reaktioaika, muistin heikkeneminen, suurempi alttius luusairauksille. Keskimääräinen elinajanodote Uudessa-Seelannissa – naisilla 82,4 vuotta, miehillä 78,4 vuotta.