Varttuessamme lapsina kuulimme kaikki: ”Älä ikinä syö mauttomia vohveleita” tai ”Älä ikinä syö limaisia matoja” oppiaksemme järjestyksen pohjoisesta pohjoiseen, idästä itään, etelästä länteen. Siitä huolimatta monet ihmiset eivät tiedä, mihin päin seisoa katsomaan pohjoiseen päin, ja useimmat ihmiset kulkevat päivänsä ajattelematta ajatustakaan ilmansuunnista.
Totta kai siinä on järkeä. Älypuhelimen navigoinnin myötä ihmiset ovat lähes poistaneet synnynnäisen suuntavaiston tarpeen. Mutta mitä tapahtuu, jos olet poissa käytöstä tai puhelimesi on kuollut? Okei, ajat luultavasti lähimmälle huoltoasemalle ja kysyt reittiohjeita. Mutta jos jonain päivänä löydät itsesi eksyneenä kaukana sivilisaatiosta, suunnistustaito saattaa olla avain siihen, että löydät perille. Tässä on 5 tapaa löytää pohjoinen (olettaen, ettet kanna kompassia takataskussasi).
- Käytä aurinkoa
Aurinko on luultavasti tunnetuin ja käyttökelpoisin tapa löytää suunta. Kieltämättä se nousee idässä ja laskee lännessä. Päivän aikana se pyyhkäisee etelään. Voit saada melko hyvän likimääräisen arvion yksinkertaisesti tarkistamalla kellonajan ja katsomalla varjoasi. Jos kello on ennen keskipäivää, varjosi osoittaa juuri länteen. Keskipäivän jälkeen varjo osoittaa juuri ja juuri itään. Ja tietysti keskipäivällä aurinko on etelässä.
Jos et tiedä, mitä kello on, voit silti saada suuntaa seuraamalla aurinkoa. Etsi avoin alue, jonne aurinko paistaa alaspäin, ja työnnä keppi maahan (mitä pidempi, sen parempi) niin, että se seisoo pystyssä. Haluat merkitä varjon yläreunan jollakin, esimerkiksi kivellä. Kun olet odottanut noin 15 minuuttia, varjo on siirtynyt. Merkitse varjon kärki myös tähän.
Yhdistämällä nämä kaksi merkkiä saat likimääräisen itä-länsisuuntaisen linjan. Ensimmäinen merkki on länteen, kun taas toinen merkki on itään päin. Kun länsi on vasemmalla puolellasi ja itä oikealla puolellasi (älä unohda niitä läpimärkiä vohveleita), olet nyt pohjoiseen päin!
2. Pohjantähti
Vaikka Auringon käyttäminen on helpoin tapa löytää pohjoinen, se on taivaalla vain puolet vuorokaudesta (suunnilleen). Kun Aurinko on laskenut ja tähdet ovat ulkona, Pohjantähdestä tulee ystäväsi.
Huomionarvoista Pohjantähdessä on se, että se on niin lähellä Maan akselin suuntaista linjaa, että se pysyy lähes samassa paikassa koko ajan, kun taas muilla tähdillä on taipumus liikkua taivaalla (kuten Auringolla). Taivaan aikakierros, kuten avauskuvassa, osoittaa, miten vähän Pohjantähti liikkuu. Se muodostaa pienimmän ympyrän keskellä. Kun olet löytänyt Pohjantähden taivaalta, voit piirtää kuvitteellisen viivan suoraan alaspäin, ja se on pohjoinen.
Vaikka jotkut saattavat luulla, Pohjantähti ei ole läheskään taivaan kirkkain tähti. Onneksi Pohjantähti on helppo löytää käyttämällä joitakin kirkkaampia, hyvin tunnettuja tähtiä, jotka muodostavat Ison ja Pienen Kipparin (tunnetaan myös nimillä Ursa Major ja Ursa Minor).
Yllä olevasta kuvasta näkee, mitä kannattaa etsiä, kun yrittää löytää Isoa ja Pientä kuperkeikkaa taivaalta. Näitä tähtikuvioita ei ole kovin vaikea erottaa, ja ne johtavat suoraan Pohjantähden luo. Iso Kippari on yleensä helpompi löytää, joten aloita siitä. Kun olet löytänyt sen, sijoita kaksi tähteä, jotka muodostavat Kipparin ulkoreunan, ja seuraa tätä linjaa taivaan poikki. Ne osoittavat Pohjantähteen, joka on Pienen Kipparin kahvan viimeinen tähti. Jos siitä on apua, voit muistaa, että Pieni Kippari ”kaatuu” Isoon Kippariin.
3. Pohjantähti
Olipa päivä tai yö, taivaan käyttäminen on hankalaa, kun on pilvistä. Joten seuraava vaihtoehto on kääntyä vuorille (tai kukkuloille). Sivutuotteena siitä, että aurinko kulkee eteläistä reittiä taivaan ympäri, on se, että vuoren pohjoispuoleinen osa saa vain vähän auringonvaloa, kun taas etelänpuoleiseen osaan aurinko osuu lähes koko päivän. Tämän seurauksena voit joskus erottaa, kumpi vuoren puoli on pohjoiseen ja kumpi etelään päin, katsomalla niiden eroja.
Lumi
Jos lunta on satanut, vuoren pohjoispuolella lumi säilyy huomattavasti kauemmin kuin eteläpuolella. Vaikka lunta olisi molemmilla puolilla, pohjoisrinteellä lumi on yleensä syvempää ja hieman pörröisempää.
Puut
Koska etelärinteelle tulee paljon aurinkoa, maaperä on yleensä kuivempaa kuin pohjoisrinteellä. Yleensä puut ovat paksumpia ja korkeampia vuoren pohjoisrinteellä.
Eivät tietenkään kaikki vuorenrinnet ole täsmälleen pohjois-eteläsuuntaisia. Paras tapa käyttää tätä menetelmää on löytää näköalapaikka, josta näet erilaisia vuoria tai kukkuloita, jotka suuntautuvat moniin eri suuntiin. Näin voit saada tuntuman siitä, millä rinteillä on useimmiten lunta tai paksua puustoa, ja saada siten yleisen suunnan pohjoiseen.
4. Sammal
Yksi viimeiseksi indikaattoriksi, joka voi viitata pohjoiseen, on puun päällä kasvava sammal. Tämä on ryhmän epäluotettavin indikaattori, joten sitä kannattaa käyttää vain viimeisenä keinona. Ajatus siitä, että sammal kasvaa puun pohjoispuolella, perustuu taas siihen, että se on varjossa auringolta ja siten riittävän kostea sammalen kasvulle.
Monet tekijät voivat vaikuttaa siihen, missä sammal kasvaa. En aio mennä liian pitkälle yksityiskohtiin, mutta voit lukea siitä lisää osoitteessa http://www.naturalnavigator.com/the-library/the-truth-about-moss.
Vähemmänkin, jos et näe aurinkoa, tähtiä tai vuorenrinteitä, voit etsiä korkeaa, sileää puuta, jonka toisella puolella kasvaa sammalta. Jos löydät useamman samanlaisen puun, sitä parempi. Sammal on paras keino suunnata sinut yleiseen pohjoiseen suuntaan.
Nämä menetelmät on kehitetty pohjoista pallonpuoliskoa varten. Suurimmaksi osaksi voit kuitenkin käyttää näitä menetelmiä etelän etsimiseen eteläisellä pallonpuoliskolla. Siitä saat lisäohjeita osoitteesta http://www.wikihow.com/Find-True-North-Without-a-Compass.
Se on siis siinä. Jos puhelimesi kuolee eikä sinulla ole luotettavaa kompassiasi, sinulla on nyt neljä tapaa löytää pohjoinen!
Vastaa