Xinjiang, Kiinan suurin alue, rajoittuu kahdeksaan maahan, kuten entisiin Keski-Aasian neuvostotasavaltoihin, Mongoliaan, Afganistaniin, Pakistaniin ja Intiaan.

Se koki lyhyen itsenäisyyden kauden 1940-luvulla, mutta Kiina sai hallinnan takaisin kommunistien tultua valtaan vuonna 1949. Sen koko nimi on Xinjiangin uiguurien autonominen alue.

Se on turkinkielisen muslimi-ugur-vähemmistön koti, jota on noin kahdeksan miljoonaa sen 19 miljoonasta asukkaasta.

Rikkaiden luonnonvarojen ansiosta sen taloudelliseen kehitykseen on liittynyt laajamittainen han-kiinalaisten maahanmuutto.

Monet uiguurit valittavat Kiinan viranomaisten harjoittamasta syrjinnästä ja syrjäytymisestä. Han-vastaiset ja separatistiset tunteet ovat yleistyneet 1990-luvulta lähtien, ja ne ovat toisinaan johtaneet väkivaltaisuuksiin.

Elokuussa 2018 YK:n ihmisoikeuspaneeli viittasi ”uskottaviin raportteihin”, joiden mukaan yli miljoona ihmistä oli vangittuna ääriliikkeiden vastaisissa keskuksissa Xinjiangissa, mikä herätti huolta siitä, että Kiina oli muuttanut alueen ”massiiviseksi salaisuuden peittämäksi internointileiriksi”.

Kiina kiisti pidätysten laajuuden, mutta myönsi, että ”uskonnollisia ääriaineksia” edustavia uiguureja koulutetaan ja sijoitetaan uudelleen.

  • Lue koko katsaus
  • Lue lisää maaprofiileja – Profiles by BBC Monitoring

FACTS

Image copyright AFP
Image caption Hallituksen sensuuri on hiipinyt kaikkialle verkkoon

Xinjiangin tiedotusvälinettä kontrolloivat tiukasti paikallinen kommunistinen puolue ja hallitus. Urumqin kansan yleisradioasema (Urumqi People’s Broadcasting Station) ja Xinjiangin kansan yleisradioasema (Xinjiang People’s Broadcasting Station) ylläpitävät radio- ja televisiolähetyksiä kiinaksi, uiguuriksi ja vähemmistökielillä.

Merkittävimpiin valtion omistamiin sanomalehtiin kuuluu kiinankielinen Xinjiang Economic Daily.

Viranomaiset kielsivät kuukausien ajan internetin käytön Xinjiangissa heinäkuussa 2009 sattuneiden väkivaltaisten levottomuuksien jälkeen. Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan bloggaajat, verkkokansalaiset ja verkkosivujen ylläpitäjät ”valikoituivat tukahduttamisen kohteeksi”.

Heinäkuussa 2017 viranomaiset vaativat asukkaita asentamaan matkapuhelimiinsa sovelluksen, joka skannaa laitteet ja raportoi viranomaisille löydöksistä.