• American College of Cardiologyn vuotuisissa tieteellisissä istunnoissa hiljattain pidetyn esityksen mukaan useampien askelten ottaminen joka päivä voi auttaa alentamaan verenpainetta.
  • Jokaista 1 000 päivittäin otettua askelta kohden systolinen verenpaine – eli verenpainelukeman ylin luku – oli noin 0,45 prosenttiyksikköä alhaisempi.
mainos – Jatka lukemista alta

Keskustelua on käyty jatkuvasti 10 000 askeleen ottamisen arvosta päivässä ja siitä, pitäisikö sen olla tavoite useimmille ihmisille. Tuoreessa tutkimuksessa esimerkiksi todettiin, että se ei juurikaan estä painonnousua. Sydämesi voisi kuitenkin hyötyä suuremmasta päivittäisestä askelmäärästä: American College of Cardiologyn vuotuisissa tieteellisissä istunnoissa hiljattain pidetyn esityksen mukaan ne, jotka ottavat päivittäin enemmän askelia, kävelevät – tai juoksevat – verenpainetta alentavasti.

Tutkimus on peräisin Framinghamin sydäntutkimuksesta, hankkeesta, joka on jatkunut yli 70 vuotta ja jossa on tutkittu kaikkia sydänsairauksiin liittyviä tekijöitä. Tätä tutkimusta varten 638 ihmistä – joiden verenpaine vaihteli ”normaalista” ”lievästi kohonneeseen” – pyydettiin käyttämään Apple Watch -kelloa päivittäisen aktiivisuuden seuraamiseksi ja verenpaineen kirjaamiseksi viikoittain.

Tutkijat havaitsivat, että jokaista tuhatta päivittäin otettua askelta kohden osallistujan systolinen verenpaine – eli ylin luku – oli noin 0,45 prosenttiyksikköä pienempi. Kun askelmäärät kasvoivat, hyödyt lisääntyivät, pääkirjoittaja Mayank Sardana, M.D., kliininen apulaisprofessori Kalifornian yliopiston San Franciscon lääketieteellisessä keskuksessa, kertoi Runner’s Worldille. Jokaisen, joka otti 10 000 askelta päivässä, systolinen verenpaine oli 2,25 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin henkilöllä, joka otti 5 000 askelta päivässä.

”Kun otetaan huomioon, että tutkimukseen osallistujien keskimääräinen systolinen verenpaine oli 122 mmHg, tämä määrä voi tehdä eron normaalina (alle 120 mmHg) ja kohonneena (120 mmHg tai korkeampi) pidettävän verenpaineen välillä”, sanotaan lehdistötiedotteessa.

Sardanan mukaan on tehtävä lisätutkimuksia, jotta voidaan selvittää tarkkaa syytä tutkimustulosten taustalla, mutta hän epäilee mekanismien olevan samankaltaisia kuin ne, jotka alentavat verenpainetta liikunnan avulla verenpainetautia sairastavilla ihmisillä.

Kun olet aktiivinen, sydän tekee Sardanan mukaan hieman kovempaa työtä pumpatakseen verta, mikä tekee siitä voimakkaampaa. Vaikka monet harjoitukset voivat aiheuttaa tilapäistä verenpaineen nousua, tuon vahvemman sydänlihaksen ei tarvitse työskennellä yhtä kovaa ajanjaksoina, jolloin et harrasta liikuntaa, mikä johtaa siihen, että valtimoihin kohdistuu vähemmän voimaa ja sen seurauksena verenpaine laskee.

mainos – Jatka lukemista alta

Toinen syy liikunnan lisäämisen ja verenpaineen alenemisen väliseen yhteyteen voi olla painonpudotus. Vaikka aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lisääntynyt askelmäärä ei yksinään johda painonpudotukseen, on näyttöä siitä, että ne, joilla on korkeampi painoindeksi (BMI), ottavat vähemmän askeleita päivän aikana, mikä on osoitus istumatyöstä ja sen mukanaan tuomista sydänriskeistä.

Seuraavat tarinat

On kuitenkin syytä huomioida, että verenpaineesi ei saa laskea liian alas. Age and Ageing -lehdessä julkaistussa tuoreessa tutkimuksessa todettiin, että matalan verenpaineen – jonka Mayo Clinic määrittelee 90/60 mmHg:ksi – ja ennenaikaisen kuoleman välillä saattaa olla yhteys. Matala verenpaine ei välttämättä yksinään ole huolenaihe, mutta jos siihen liittyy oireita, kuten huimausta, pyörrytystä, päänsärkyä, väsymystä, näön hämärtymistä tai pahoinvointia, varaa aika lääkärille.

Sardana ja hänen tutkijakollegansa suorittavat parhaillaan toissijaisia analyysejä ymmärtääkseen, onko askelmäärän ja verenpaineen välinen yhteys voimakkaampi tietyissä osallistujien alaryhmissä, kuten niillä, joilla on verenpainetauti tai korkeampi BMI-luku.

Yksi selvä edistysaskel on hänen mukaansa älykellojen ja kotiverenpainemittareiden kaltaisten laitteiden käyttö.

”Näiden avulla pystymme paremmin hyödyntämään tietoja – erityisesti jatkuvia tietoja – ymmärtämään paremmin, miten tietyt tekijät, kuten aktiivisuus, liittyvät sydän- ja verisuoniriskeihin”, hän sanoi. ”Tämä on jännittävä tilaisuus käyttää dataa, joka on jo olemassa ihmisten kuntoseurantalaitteissa.”

Elizabeth MillardElizabeth Millard on vapaa kirjoittaja, joka keskittyy terveyteen, hyvinvointiin, kuntoon ja ruokaan.