Silicon Valley: S01E01 (Part 2): Teknologia-alan startup-yrityksen ohjelmoijat kehuskelevat saavansa huippupalkkaa ja ”vapaakirjautuneita osakeoptioita”. Huippupalkka, me tiedämme ja haluamme. Mutta mitä ovat optio-oikeudet?

Optio-oikeuksilla on yleensä merkitystä työntekijöiden osakeomistussuunnitelmissa (Employee Stock Ownership Plans, ESOP), joissa yritykset (yleensä startup-yritykset) tarjoavat avainhenkilöilleen osakepääomaa osana palkitsemispakettia. Tämä osake ei kerry työntekijälle heti, vaan se on ensin luovutettava. Vesting on osakkeiden ansaintaprosessi, jossa työntekijä saa omistusoikeuden osakkeisiin tietyn ajan kuluessa tai joissakin tapauksissa sen jälkeen, kun yritys on saavuttanut tietyn virstanpylvään.

Esimerkki jälkimmäisestä on Elon Muskin hypetetty palkitsemispaketti, jossa kunkin osake-erän vapautuminen riippuu siitä, että yritys saavuttaa ennalta määritellyn tavoitteen.

Intiassa ESOP-optioita voidaan myöntää vain kokoaikaisille työntekijöille, mutta ei osa-aikaisille työntekijöille, neuvonantajille tai konsulteille, joille voidaan myöntää muita kuin lakisääteisiä osakeoptioita. Lisäksi ESOP-optiot eivät voi siirtyä työntekijälle vuoden kuluessa niiden myöntämisestä, koska niissä on pakollinen yhden vuoden rajoitus.

Ajattele rajoitusta pysähdysjaksona tai moratoriona, jonka aikana optiot eivät voi siirtyä. Cliffin jälkeen optio-oikeudet erääntyvät asteittain sovitun ajan kuluessa.

Lisätietoa saat blogikirjoituksestamme otsikolla ”Tiesitkö, että ESOP-optioissa on pakollinen yhden vuoden cliff?”

https://www.lexstart.com/post/did-you-know-that-there-is-a-mandatory-1-year-cliff-on-esops

Edellä mainitusta pakollisen yhden vuoden cliffin jälkeisestä ”sovitusta ajasta”, jonka kuluessa optio-oikeudet erääntyvät, määrätään ansainta-aikataulussa. Intiassa yleisimpiä ovat 1+3-jakautumisaikataulut, joiden mukaan osakkeet luovutetaan kolmen vuoden kuluessa pakollisen yhden vuoden jakson päättymisestä.

Luovutusaikataulun laatimisessa perustajat tai promoottorit voivat olla luovia. Pakollisen yhden vuoden rajoituksen lisäksi laki ei aseta rajoituksia osakkeiden luovutusaikataululle.

Yrityksen perustajat voisivat esimerkiksi laatia korvaamattoman arvokkaan työntekijän osalta, jonka yritys haluaa pitää palveluksessaan pidempään, 1+4-aikataulun, jonka mukaan osakkeet luovutetaan neljän vuoden aikana pakollisen yhden vuoden rajoituksen jälkeen. Työntekijää voitaisiin lisäksi kannustaa laatimalla 10, 20, 30 ja 40 prosentin jakoaikataulu, jossa kukin osa osakkeista kertyy hänelle kunkin vuoden lopussa, ja suurin osa varataan viimeiseksi. Jälkimmäinen kannustaisi työntekijää pysymään mukana neljännen vuoden loppuun asti, koska suuri osa osakkeista eli 40 prosenttia on vielä vapaana jopa kolmannen vuoden lopussa.

Missä tahansa ansainta-aikataulussa on hyviä ja huonoja puolia, ja myynninedistäjän on laadittava tasapainoinen ansainta-aikataulu, jossa otetaan huomioon sekä organisaation prioriteetit että työntekijän suostumus tällaiseen aikatauluun.