Tässä tiedotteessa kerrotaan altistumisesta vesirokolle tai vyöruusulle raskauden ja imetyksen aikana. Nämä tiedot eivät korvaa terveydenhoitajan antamaa lääketieteellistä hoitoa ja neuvoja.

Mitä vesirokko on?

Varicella, jota yleisesti kutsutaan vesirokoksi, on virusinfektio, joka esiintyy yleensä lapsuudessa. Vesirokon aiheuttaa varicella-zoster-virus (VZV). Tavallisin vesirokon oire on ihottuma, joka ilmenee ensin pieninä, punertavina läiskinä tai näppylöinä. Näihin läiskiin muodostuu rakkuloita, jotka sitten hilseilevät. Uusia täpliä ilmaantuu jopa 3-5 päivän ajan. Ennen ihottuman ilmaantumista esiintyy usein kuumetta ja vatsakipuja. Keuhkokuumetta esiintyy myös 10-15 prosentilla teini-ikäisistä ja aikuisista, jotka sairastavat vesirokon.

Onko vesirokko tarttuva?

Vanarokko on hyvin tarttuva. Tämä tarkoittaa, että se voi levitä helposti ihmisestä toiseen. Henkilö, joka sairastaa vesirokon, on tarttuva 1-2 päivää ennen kuin hänellä puhkeaa ihottuma, ja hän on edelleen tarttuva, kunnes kaikki läiskät ovat hilseilleet. Jos et ole koskaan aiemmin sairastanut vesirokkoa ja joku taloudessasi on saanut tartunnan, on 90 prosentin todennäköisyys, että sinäkin saat sen. Tartunta tapahtuu harvemmin altistumisen jälkeen muissa paikoissa, kuten koulussa. Ihmiset saavat oireita noin 7-21 päivän kuluttua vesirokolle altistumisesta.*

Olen raskaana ja olen juuri altistunut vesirokkoon. Minulla oli vesirokko lapsena. Onko vauvalleni vaaraa?

Kun henkilö sairastaa vesirokon, hän muodostaa vasta-aineita virusta vastaan. Nämä vasta-aineet kestävät yleensä pitkään ja estävät henkilöä sairastumasta vesirokkoon uudelleen. (Henkilöstä tulee immuuni.) Ihmiset, jotka ovat immuuneja, eivät todennäköisesti sairastu vesirokkoon, jos he altistuvat virukselle uudelleen.*

Olen raskaana. En usko, että olen koskaan sairastanut vesirokkoa ja olen äskettäin altistunut. Voinko tehdä mitään?

Keskustele terveydenhuollon ammattilaisen kanssa mahdollisimman pian. On olemassa verikoe, joka voi kertoa, onko sinulla vasta-aineita vesirokkovirusta vastaan. Jopa 95 prosentilla naisista, jotka eivät usko tai tiedä, ovatko he koskaan saaneet vesirokkoa, on vasta-aineita verikokeessa. Tämä tarkoittaa, että he ovat jo saaneet vesirokon ja ovat immuuneja.

Jos verikoe osoittaa, että sinulla ei ole vasta-aineita vesirokkovirusta vastaan, et ole immuuni. Jos et ole immuuni, sinulla on mahdollisuus saada tartunta, jos altistut virukselle. Naisilla, jotka saavat vesirokkotartunnan raskauden aikana, on usein vaikeampia oireita kuin aikuisilla, jotka eivät ole raskaana.

Jos olet hiljattain ollut jonkun vesirokkotautia sairastavan henkilön läheisyydessä eikä sinulla ole immuniteettia, keskustele terveydenhuollon ammattilaisen kanssa siitä, mitä toimia voit toteuttaa välttyäksesi sairastumasta vesirokkoon tai lievittääksesi oireiden vakavuutta.

Sairastuin vesirokkoon 10 raskausviikolla. Onko vauvallani lisääntynyt mahdollisuus synnynnäisiin epämuodostumiin tai muihin raskauskomplikaatioihin?

Joka raskauden alussa naisella on 3-5 %:n mahdollisuus saada lapsi, jolla on syntymävika. Tätä kutsutaan hänen taustariskikseen. Noin 2 %:lla vauvoista (1:llä 50:stä), joiden äidillä on vesirokko raskauden aikana, on yksi tai useampi infektiosta johtuva synnynnäinen epämuodostuma. 1 %:lla (1/100) raskauksista, jotka saavat vesirokkotartunnan ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana, on vesirokkoon liittyviä syntymävikoja (ja 99 %:lla ei ole). Kun vesirokko esiintyy 13. ja 20. raskausviikon välisenä aikana, vesirokkoinfektioon liittyvien synnynnäisten vikojen todennäköisyys on 2 % (98 %:ssa raskauksista ei esiinny siihen liittyviä synnynnäisiä vikoja). Synnynnäisten vikojen mahdollisuus on suurin, kun äiti sairastaa vesirokon 7. ja 20. raskausviikon välisenä aikana.

Vauvoilla, joilla on äidin vesirokkoon liittyviä synnynnäisiä vikoja, sanotaan olevan synnynnäinen varicellaoireyhtymä. Syntymävikoja ovat muun muassa arvet iholla, silmäongelmat, heikko kasvu, käden tai jalan alikehittyneisyys, pieni pään koko tai viivästynyt kehitys ja/tai älyllinen kehitysvammaisuus. Joillakin vauvoilla voi olla vain yksi näistä ongelmista, kun taas toisilla on joitakin tai kaikki. Ennenaikainen synnytys (synnytys ennen 37. raskausviikkoa) on yleisempi naisilla, jotka sairastavat vesirokon raskauden alkupuoliskolla. Useimmat vauvat, jotka syntyvät naisille, jotka ovat sairastaneet vesirokon raskauden aikana, ovat kuitenkin terveitä.

Synnytyspäiväni on kolmen viikon kuluttua, ja olen juuri saanut vesirokon. Onko vauvalleni vaaraa, jos saan vesirokon tässä vaiheessa raskautta?

Jos olet jo sairastanut vesirokon tai saanut rokotteen, sinun ei tarvitse olla huolissasi, koska aiemman tartunnan pitäisi suojata sinua. Jos sinulla ei ole ollut vesirokkoa tai rokotetta, keskustele heti terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Jos sairastut vesirokkoon enintään 5 päivää ennen synnytystä tai 1-2 päivää synnytyksen jälkeen, on 20-25 prosentin todennäköisyys, että myös vastasyntynyt vauva voi sairastua vesirokkoon. Vesirokkoinfektiota tällä ajanjaksolla kutsutaan vastasyntyneen varicellaksi. Vastasyntyneen varicella voi olla vakava.

Jos sairastut vesirokkoon 6-21 päivää ennen synnytystä, vastasyntyneelläsi on edelleen mahdollisuus saada vastasyntyneen varicella. Koska vauvasi saa kuitenkin osan vastikään syntyneistä vesirokon vasta-aineistasi, vastasyntyneen varicella on todennäköisemmin lievä.

Mikä on vyöruusu?

Vyöruusu on virustauti, jonka aiheuttaa sama virus, joka aiheuttaa vesirokon. Se aiheuttaa kivuliaita rakkuloita tai ja ihottumaa, jotka yleensä vaikuttavat pienellä alueella kehossa. Kun joku on toipunut vesirokosta, virus voi jäädä toimimattomaksi joihinkin kehon hermoihin. Jos inaktiivinen virus aktivoituu uudelleen, se aiheuttaa vyöruusun, joka tunnetaan myös nimellä herpes zoster. Vyöruusu voi johtaa ihotulehduksiin, hermokipuihin ja kuulo- tai näköongelmiin.

Työtoverillani on vyöruusu. Onko vauvalleni mitään vaaraa?

Vyöruusu ei tartu muihin ihmisiin samalla tavalla kuin vesirokkovirus. Jos kuitenkin kosketat (kosketat) rakkuloita etkä ole koskaan sairastanut vesirokkoa, on mahdollista saada vesirokkotartunta.

Jos olet sairastanut vesirokon tai saanut rokotteen, sinulla on todennäköisesti vasta-aineita (olet immuuni) vesirokkovirusta vastaan.

Aiheuttaako vyöruusun sairastaminen raskauden aikana synnynnäisiä epämuodostumia tai muita komplikaatioita?

Vyöruusu on harvinainen raskauden aikana. Vyöruusun ja raskauden vaikutuksia tarkastelevia tutkimuksia ei ole paljon. Vyöruusun ei kuitenkaan ole havaittu lisäävän synnynnäisten epämuodostumien tai muiden raskauskomplikaatioiden mahdollisuutta suoraan äidin vyöruususta johtuen. Jos olet raskaana ja sairastut vyöruusuun, keskustele terveydenhuollon ammattilaisen kanssa hoidosta.

Voinko imettää sairastuessani vesirokkoon tai vyöruusuun?

Vesirokkovirusta ei ole löydetty vesirokkotartunnan saaneiden naisten rintamaidosta. Rintamaito saattaa sisältää vasta-aineita, jotka voivat auttaa suojaamaan vauvaa vesirokon saamiselta. Koska vesirokko on hyvin tarttuva, ota heti yhteyttä lapsesi lastenlääkäriin, jos sairastut vesirokkoon. On tärkeää estää vauvaa joutumasta suoraan kosketuksiin ihottuman tai sairastuneiden alueiden kanssa, jotta lapsesi ei saisi tartuttaa virusta. Jos epäilet, että vauvallasi on oireita, jotka voivat johtua vesirokosta tai vyöruususta, ota yhteyttä lapsen terveydenhoitajaan.*

Jos mies sairastaa vesirokkoa tai vyöruusua, lisääkö se hedelmättömyyden tai synnynnäisten epämuodostumien mahdollisuutta?

Ei ole tutkimuksia, joissa tarkasteltaisiin mahdollisia riskejä raskaudelle, kun isällä on vesirokko tai vyöruusu. Tutkimuksessa, jossa testattiin miehen siemennestettä, kun hänellä oli vesirokko, ei löytynyt merkkejä viruksesta hänen siemennesteessään. Yleisesti ottaen on epätodennäköistä, että isien altistuminen lisäisi riskiä raskaudelle. Jos lapsen isällä on kuitenkin kumppani, joka ei ole immuuni vesirokkoa vastaan, on olemassa riski, että raskaana oleva nainen saa tartunnan. Jos kumppanillasi on vesirokko ja sinä et ole sairastanut vesirokkoa tai rokotetta, keskustele heti terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Lisätietoja on MotherToBaby-tietolehdessä isän altistumisesta osoitteessa https://mothertobaby.org/fact-sheets/paternal-exposures-pregnancy/pdf/.

* jakso Päivitetty toukokuussa 2020

.