Vertailu

Vertailun määritelmä

Kirjallisuuden keinona vertailu on laaja termi mille tahansa teolle, jolla kuvataan kahden asian tai useamman asian välistä suhdetta. Nämä asiat (olivatpa ne sitten ihmisiä, tekoja, aineettomia käsitteitä, paikkoja jne.) voivat olla missä tahansa määrin samanlaisia tai erilaisia. Vertailun avulla kirjailija voi osoittaa uusia yhteyksiä, joita lukija ei ehkä ole tullut ajatelleeksi, tai tehdä tuntemattomasta asiasta tutumman. Vertailun tyyppejä on monia erityyppisiä, kuten näemme jäljempänä.

Sana vertailu tulee latinankielisestä sanasta comparare, joka tarkoittaa parittelua, yhteensovittamista.”

Vertailun tyypit

• Analogia-Toinen sateenvarjotermi, joka on samankaltainen kuin vertailun määritelmä ja viittaa mihin tahansa vertailuun, jossa tutkitaan kahden asian yhtäläisyyksiä tai eroavaisuuksia.”
• Vastakkainasettelu-Sijoittamalla kaksi käsitettä, hahmoa, ideaa jne, lähelle toisiaan niin, että lukija vertailee niitä keskenään ja ehkä myös asettaa ne vastakkain.
• Metafora – Kahden asian vertailu ilman ”kuten” tai ”kuin” -konjunktiota; väitetään, että yksi asia on kuin toinen, kuten ”Rakkauteni on valtameri.”
• Vertaus – Kahden asian vertailu konjunktiolla ”kuten” tai ”kuin”, kuten ”Rakkauteni oli kuin valtameri.”
• Vertaus – Kahden asian vertailu konjunktiolla ”kuten” tai ”kuin”.”
• Sanaleikki – Vertailun käyttäminen luovien kognitiivisten yhteyksien luomiseen humoristisella tavalla, esimerkiksi ”Olen iloinen, että osaan viittomakieltä, se on aika kätevää.”
• Allegoria – Laajennettu metafora, joka kantaa läpi koko kirjallisuuden ja jossa verrataan tarinassa esiintyvää tilannetta johonkin todelliseen tilanteeseen.”

Yleisimpiä esimerkkejä vertailemisesta

Käytämme vertailuja koko ajan todellisessa elämässä ja jokapäiväisessä puheessa. Vertailut auttavat meitä ymmärtämään ympäröivää maailmaa, koska voimme joko selittää tuntemattomia asioita jo tunnettujen kokonaisuuksien kautta tai monimutkaistaa tuttuja asioita kuvaamalla niitä uusilla tavoilla, mikä luo näin kognitiivisia yhteyksiä. Esimerkkejä vertailusta on runsaasti, ja ne löytyvät jokaisesta seuraavista tapauksista:

• ”Oletko tavannut ystäväni Janetin? Hän on aivan kuin siskosi, paitsi dramaattisempi.”
• ”Tämä uusi nuortenromaani on kuin Harry Potter kohtaa Titanicin.”
• ”Tule nyt, nopea kuin jänis.”
• ”Pieni punainen mekko on tällä kaudella uusi pieni musta mekko, kun on kyse Hollywoodin glamourista.”
• ”Valkoisen pukeutuminen Labor Dayn jälkeen olisi eeppisten mittasuhteiden synti.”

Vertailun merkitys kirjallisuudessa

Vertailu on tärkeässä roolissa melkeinpä kaikissa kuviteltavissa olevissa kirjallisuuden teoksissa, sillä se on aivojen ensisijainen toiminto. Vertailujen avulla me opimme ja kartoitamme maailmaa. Jopa pelkkä asioiden nimeäminen vaatii aivoissa vertailua – viittaamme esimerkiksi moniin erinäköisiin esineisiin nimellä ”tuoli”, koska voimme vertailla niitä mielessämme ja ymmärtää, että niillä kaikilla on sama yleinen tehtävä. Vertailu on erityisen tärkeää kirjallisuudessa, koska kirjailijat luovat uuden maailman, jonka lukija ymmärtää ja josta hän kiinnostuu, ja kirjailijoiden on osoitettava, miten tämä uusi, fiktiivinen maailma on samankaltainen ja erilainen kuin se maailma, jossa lukija elää (vaikka kirjallisuuden teos olisikin täysin realistinen). Kirjailijat voivat myös käyttää vertailuja tehdäkseen repliikeistään runollisempia.

Esimerkkejä vertailusta kirjallisuudessa

Esimerkki #1

Vertaisinko sinua kesäpäivään?
Olet ihanampi ja lauhkeampi.
Karheat tuulet ravistelevat toukokuun rakkaita nuppuja,
Ja kesän vuokrasuhde on aivan liian lyhyt.
Joskus liian kuumana taivaan silmä loistaa,
Ja usein himmenee hänen kultainen värinsä;
Ja jokainen kaunotar kaunottaresta joskus laskee,
Sattumalta tai luonnon muuttuvasta kurssista karsimatta;
Mutta sinun ikuinen kesäsi ei katoa,

(”Sonnet 18” William Shakespeare)

William Shakespearen ”Sonnet 18” sisältää yhden kirjallisuuden kuuluisimmista vertailuista. Puhuja kysyy eksplisiittisesti, pitäisikö hänen verrata rakastettuaan ”kesäpäivään”, ja jatkaa niin. Hän pitää kesäpäivää riittämättömänä vertailukohtana rakkaalleen ja vaatii, että ”sinä olet ihanampi ja maltillisempi”. Tämä vertailu toimii osoituksena puhujan kaikenkattavasta rakkaudesta.

Esimerkki #2

Jotain on, joka ei rakasta muuria,
joka tahtoo sen kaataa’. Voisin sanoa
Tontut’ hänelle,
Mutta eihän se varsinaisesti ole tontut,
ja mieluummin
Hän sanoisi sen itselleen. Näen hänet siellä
Tuoessaan kiveä, joka on tiukasti kiinni huipusta
Kummassakin kädessä, kuin vanhan kiven raakalainen aseistautuneena.

(”Mending Wall” by Robert Frost)

Robert Frost käyttää runoudessaan monia esimerkkejä vertailuista luodakseen vahvempia mielikuvia. Tässä otteessa kappaleesta ”Mending Wall” puhuja ja hänen naapurinsa kävelevät heitä erottavaa muuria pitkin yrittäen koota sitä takaisin yhteen. Vaikka naapuri pitää tästä muurista ja vakuuttaa, että ”hyvät aidat tekevät hyvistä naapureista hyviä naapureita”, puhuja suhtautuu epäilevästi tähän lähtökohtaan. Puhuja käyttää vertausta siitä, että hänen naapurinsa näyttää ”vanhan kivisen villimiehen aseistautuneelta”, mikä luo tunteen, että naapuri muistuttaa enemmän luolamiestä kuin nykyihmistä ja että hänen mielipiteensä ovat samalla tavalla vanhentuneita.

Esimerkki #3

Gatsby uskoi vihreään valoon, orgastiseen tulevaisuuteen, joka vuosi vuodelta väistyy edessämme. Silloin se jäi meiltä saavuttamatta, mutta se ei haittaa – huomenna juoksemme nopeammin, ojennamme kädet kauemmas….. Ja sitten eräänä kauniina aamuna-

Niin me hakkaamme eteenpäin, veneet vastavirtaan, joita kuljetetaan lakkaamatta takaisin menneisyyteen.

(The Great Gatsby by F. Scott Fitzgerald)

Tämä ote F. Scott Fitzgeraldin klassikkoteoksesta Suuri Gatsby käsittää romaanin viimeiset rivit. Fitzgerald kertoo tämän lopun kautta voimakkaasta nostalgian tunteesta. Hän tekee sen luomalla metaforan, jossa hahmot yrittävät matkustaa tulevaisuuteen vastavirtaan, joka vetää heidät takaisin menneisyyden pohdintoihin. Tämä vertailuesimerkki on erinomainen metafora siinä mielessä, että se kuvaa tuttua suhdetta, jossa yritetään soutaa vastavirtaan aineettomamman kokemuksen kanssa.

Esimerkki #4

TOM: Mutta kaikista ihanin temppu oli arkkutemppu. Naulasimme hänet arkkuun ja hän pääsi ulos arkusta irrottamatta yhtäkään naulaa. . . . Tuossa on temppu, joka olisi kätevä minulle – saisi minut pois tästä kaksi-neljä-tilanteesta! . . . Ei tarvitse olla kovin älykäs saadakseen itsensä naulattuun arkkuun, Laura. Mutta kuka helvetti on koskaan päässyt sieltä ulos irrottamatta yhtä naulaa?

(The Glass Menagerie by Tennessee Williams)

Tässä otteessa Tennessee Williamsin näytelmästä The Glass Menagerie päähenkilö Tom vertaa omaa elämäänsä taikurin temppuun päästä ulos naulitetusta arkusta. Tämä on erityisen silmiinpistävä esimerkki vertailusta, koska ulkopuolelta Tomin elämä ei ehkä näytä niin kamalalta. Selvästikin hän kuitenkin pitää sitä vankilana, josta on lähes mahdotonta päästä pois.

Esimerkki #5

Siten Genin olisi pitänyt sanoa jotain enemmän, ja Carmenin olisi pitänyt kuunnella enemmän, mutta sen sijaan hän suuteli Tomia, koska tärkeintä oli unohtaa. Tuo suudelma oli kuin järvi, syvä ja kirkas, ja he uivat siihen unohtaen.

(Bel Canto by Ann Patchett)

Tämä mieleenpainuva vertailuesimerkki on nykykirjailija Ann Patchettin romaanista Bel Canto. Siinä hän vertaa kahden hahmon välistä suudelmaa järveen. Tämä on mielenkiintoinen vertailu, koska se on epätavallinen, eikä lukija ehkä ole tullut ajatelleeksi sitä aiemmin. Patchett perustelee tätä vertailua kauniilla ajatuksella siitä, että hahmot uivat suudelmaan, kuten he olisivat saattaneet tehdä järveen, unohtaen vaarallisen tilanteen, jossa he ovat.

Testaa tietämystäsi vertailusta kirjallisuudessa

1. Mikä seuraavista väittämistä on paras vertailun määritelmä?
A. Kahden tai useamman asian kuvaaminen suhteessa toisiinsa.
B. Osoittaa, että yksi asia on parempi kuin toinen.
C. Osoittaa, miten kaksi asiaa ovat erilaisia.

2. Minkä tyyppinen vertailu löytyy seuraavasta lainauksesta William Shakespearen tragediasta Othello?

Oh, varokaa, herrani, mustasukkaisuutta!
Se on vihreäsilmäinen hirviö, joka pilkkaa
Lihaa, jota se syö.

A. Sanaleikki
B. Allegoria
C. Metafora

3. Mikä seuraavista Robert Frostin runojen riveistä sisältää vertailuesimerkin?
A.

Sillä olen saanut liikaa
Omenanpoimintaa: Olen yliväsynyt
Suuresta sadosta, jota itse halusin.

(”Omenanpoiminnan jälkeen”)
B.

Voi nähdä niiden rungot kaareutuvan metsässä
Vuosia sen jälkeen, lehtensä maahan raahaten
Kuin tytöt käsillään ja polvillaan, jotka heittävät hiuksensa
niiden eteen päänsä yli kuivumaan auringossa.

(”Koivut”)
C.

Kenen metsää nämä ovat, luulen tietäväni.
Hänen talonsa on kuitenkin kylässä;
Hän ei näe, että pysähdyn tänne
Katsomaan, miten hänen metsänsä täyttyy lumesta.

(”Metsään pysähtyminen lumisena iltana”)