Verisuonitestit paljastavat verenkierron sisäpiirin

• Sydän- ja verisuoniterveys

Jos olet joskus ollut ruuhka-aikana liikenteessä kiemurtelemassa yhdellä kaistalla ohi moottoritieonnettomuuden, voit hyvin kuvitella, kuinka veresi yrittää virrata ahtautuneiden valtimoiden tai laskimoiden läpi. Jos lääkärisi epäilee, että näin tapahtuu kaulaasi, jalkojasi tai käsivartesi verisuonia syöttävissä verisuonissa, hän saattaa ehdottaa verisuonitutkimusta, jotta voidaan selvittää, mistä tarkalleen ottaen on kyse.

Miksi tarvitsen verisuonitutkimuksen?

Verisuonitutkimukset voivat auttaa lääkäriäsi löytämään ja hoitamaan lääketieteellisiä sairauksia, kuten tukkeutunutta verenkiertoa tai verisuonten ahtautumista. Gary J. Fishbein, MD, Premier Cardiovascular Institute, korostaa tiettyjen oireiden tarkistamisen tärkeyttä. ”Verenkierron heikkeneminen voi tapahtua missä tahansa kehossa. Ja vakavat oireet voivat olla merkki suuresta ongelmasta. Nopea toiminta voi estää aivohalvauksen tai muun vakavan sairauden.”

Tohtori Fishbein selittää, että terveydenhoitajasi saattaa määrätä testin:

• Arvioida merkkejä, jotka viittaavat heikentyneeseen verenkiertoon kaulan, jalkojen tai käsivarsien valtimoissa ja/tai laskimoissa. Esimerkiksi tukkeutuneet tai kaventuneet kaulavaltimot voivat lisätä aivohalvauksen riskiä.
• Arvioi aiemmat toimenpiteet verenkierron palauttamiseksi alueelle
• Arvioi verisuonidialyysilaite, kuten A-V-fisteli (kirurgin tekemä valtimon ja laskimon välinen yhteys)
• Arvioi potilas, jolla on riskitekijöitä, kuten korkea verenpaine, diabetes, kohonnut veren kolesteroli tai suvussa esiintyvä aivohalvaus tai sydänsairaus
• Valmista potilas sepelvaltimoiden ohitusleikkaukseen

Millä tutkimuksilla voidaan diagnosoida verisuonisairaus?

Lääkäreillä on käytettävissään erilaisia tutkimuksia eli testejä, joilla voidaan arvioida verenkiertoa valtimoissa ja laskimoissa. Useimmat, mutta eivät kaikki, ovat noninvasiivisia eli neuloja ei lävistetä ihoa. Tämä pätee erityisesti ääreisverisuonitautia eli sydämestä päähän ja raajoihin johtavien valtimoiden ahtautumista mittaaviin testeihin.

Verenvirtauksen heikkeneminen voi tapahtua missä päin kehoa tahansa.

Joitakin yleisimmin määrättyjä testejä ovat:

• Angiografia: Toimenpide, jossa käytetään röntgenkuvia, jotka otetaan jodiväriaineen ruiskutuksen aikana. Kirurgi tarkkailee väriaineen virtausta tunnistaakseen tukokset. Koetta käytetään sekä valtimotukosten diagnosointiin että hoitoon. Yleensä sinut nukutetaan paikallispuudutuksessa.
• Nilkan rintaindeksi (ABI): Ei-invasiivinen testi, jossa käytetään puhallettavia mansetteja verenkierron tarkistamiseksi ja verenpaineen mittaamiseksi jalkojen ja jalkaterien valtimoissa. Se ei ole paljon monimutkaisempi kuin rutiininomainen verenpainemittaus käsivarteen kiinnitettävällä mansetilla, ja se tehdään yleensä poliklinikalla.
• Kaulavaltimon ultraääni: Kivuton, ei-invasiivinen testi, jossa ääniaaltojen avulla luodaan kuvia kaulan kaulavaltimoista. Sitä käytetään usein kaulavaltimoiden ahtaumien havaitsemiseen tai sen määrittämiseen, onko sinulla plakkikertymiä, jotka aiheuttavat kaulavaltimotautia (valtimoiden kovettumista).
• CTA ja MRA: Kuvantamistutkimukset, jotka antavat yksityiskohtaista tietoa verisuonista. Niiden avulla kirurgisi näkee mahdolliset verisuonisairaudet 3D-muodossa, mikä auttaa arvioimaan tarkasti, kuinka laaja se on. CTA (tietokonetomografia-angiografia) käyttää jodiväriainetta sisältävää injektiota verisuonisairauksien tai niihin liittyvien tilojen, kuten tukosten tai aneurysmien (heikentynyt pullistuma verisuonen seinämässä) diagnosoimiseksi ja arvioimiseksi. MRA (magneettikuvausangiografia) käyttää voimakasta magneettikenttää ongelmien tunnistamiseen tai ateroskleroottisen (plakkitauti) sairauden diagnosoimiseen.