Luettu Women’s Health Activist Newsletterin heinä-elokuun 2011 numerosta.

Vuoteen 2002 mennessä noin 38 prosenttia vaihdevuosi-ikäisistä ja sitä vanhemmista naisista Yhdysvalloissa käytti tai oli käyttänyt jonkinlaista hormonihoitoa.1 Vaikka näyttöä HT:n tehokkuudesta vaihdevuosioireiden lievittämisessä oli hyvin tuettu, sen oletettuja pitkän aikavälin terveys ”hyötyjä” (jotka ehkäisivät kaikkea sydänsairauksista, osteoporoottisista murtumista, dementiasta ja jopa paksusuolen syövästä) ei ollut juurikaan tieteellisesti perusteltu. Nyt meillä on lukuisista kliinisistä tutkimuksista saatu vankkaa tietoa siitä, että HT aiheuttaa useita riskejä ja tarjoaa vain vähän hyötyä ikääntyvien naisten terveydelle, ja monet naiset ovat lopettaneet HT:n käytön. Yksi uskomus, joka kuitenkin jatkuu tänäkin päivänä, on se, että HT:n ottaminen vaihdevuosien jälkeen hyödyttää naisen ihoa ja voi torjua ikääntymisen luonnollisia merkkejä. Onko olemassa todisteita siitä, että HT auttaa ikääntyvää ihoa?

Estrogeenin vaikutusten ihoon uskotaan suurelta osin johtuvan hormonin kyvystä lisätä kollageenin tuotantoa ja vesipitoisuutta, kahdesta tekijästä, jotka näyttävät vaikuttavan ihon kimmoisuuteen ja kosteuteen.2 Vakiintunut näkemys on, että naisten ikääntyessä laskevat estrogeenipitoisuudet ovat vastuussa ihon ryppyisyydestä, veltostumisesta ja kuivuudesta. (Vaikka, kuten kaikki tiedämme, myös miesten luonnollinen ikääntymisprosessi johtaa ryppyihin, veltostumiseen ja kuivuuteen.) Vaihdevuosi-ikäisillä naisilla, joilla on luonnostaan vähemmän estrogeenia, voi olettaa, että iho on kuivempi tai ryppyisempi kuin nuoremmilla naisilla. Kuitenkin myös miehillä on ihossaan estrogeenireseptoreita, eikä tämä solubiologinen perussuhde johda johdonmukaisesti yksinkertaiseen suhteeseen: ”enemmän estrogeenia = parempi iho” ja ”vähemmän estrogeenia = ryppyjä + kuiva iho”, koska tutkimukset, joissa on yritetty vahvistaa, että vaihdevuodet huonontavat naisten ihoa ja hormonihoito parantaa sitä, ovat tuottaneet vaihtelevia tuloksia.

Ei ole juurikaan näyttöä teoriasta, jonka mukaan vaihdevuodet ja laskevat hormonitasot, ei niinkään pelkkä ikä, ovat syynä naisten ryppyihin. Esimerkiksi meneillään olevassa kliinisessä tutkimuksessa nimeltä Kronos Early Estrogen Prevention Study (KEEPS), jossa tutkitaan HT:n vaikutuksia 720 hiljattain vaihdevuodet ohittaneella naisella, todettiin, että muut syyt kuin estrrogeeni ovat vastuussa ihon ikääntymisestä. Näillä naisilla se, kuinka paljon aikaa oli kulunut siitä, kun he siirtyivät vaihdevuosiin (jolloin heidän luonnollinen estrogeenitasonsa alkoi laskea), ei näyttänyt vaikuttavan heidän ihoonsa. Kaikista kasvojen alueista, joilla tutkittiin ikääntymisen merkkejä, vain ”otsaviivat” (juonteet suun kulmissa) näyttivät olevan yhteydessä siihen, kuinka paljon aikaa on kulunut siitä, kun nainen siirtyi vaihdevuosiin. Muiden, vakavampien ikääntymisen merkkien – kuten ihon jäykkyys, syvät juonteet nenän alareunan kulmien ja leuan välissä (nasolabiaalipoimut) ja kaulan rypyt – havaittiin liittyvän ikääntymiseen ja tupakointiin, ei vaihdevuosista kuluneeseen aikaan.3

Mutta vaikka vaihdevuosiin liittyvä estrogeenin väheneminen ei olisikaan syynä iho-ongelmiin, naiset saattaisivat silti haluta käyttää kyseistä hormonia ehkäistäkseen ja minimoidakseen ryppyjen muodostumista, ihon kuivumista tai roikkumista. Jos se toimii. Tässäkään tapauksessa näyttö ei ole vahvaa. Kahdessa pienessä tutkimuksessa tarkasteltiin sekä suun kautta otettavaa että paikallisesti käytettävää hormonaalista hormonihoitoa estrogeenihoidon tehokkuuden määrittämiseksi, ja tulokset olivat vaihtelevia. Bostonin yliopiston vuonna 2008 tekemässä suun kautta otettavaa hormonihoitoa koskevassa tutkimuksessa tutkittiin 485 naisella kahden etinyyliestradioli- ja noretindroniasetaattiannoksen (synteettinen progesteroni) ja lumelääkkeen käytön tuloksia. Tulokset eivät osoittaneet parannusta osallistujien itsearvioinnissa karkeista ja hienoista juonteista ja ryppyistä; tutkijoiden arvioinnissa ei myöskään havaittu myönteistä vaikutusta ryppyihin, kuivuuteen tai veltostumiseen.4 Kirjoittajat totesivat, että mahdollista hyötyä ei voitu sulkea pois, koska annettiin vain kaksi annosta ja koska tutkimukseen osallistujat olivat keskimäärin viisi vuotta vaihdevuodet ohittaneet.

Toisesta toisesta Michiganin yliopiston vuonna 2008 tekemästä tutkimuksesta saatiin viitteitä paikallisesti käytettävän estradiolivoiteen hyödystä. Tässä tutkimuksessa tutkittiin paikallisen estradiolivoiteen käytön vaikutusta sekä miehiin että naisiin kahden viikon ajan. Voide stimuloi kollageenin tuotantoa, mutta mitattavissa olevia muutoksia havaittiin vain silloin, kun sitä levitettiin iholle, joka ei ollut altistunut paljoa auringolle (nimittäin reiden sisäpuolelle / lantiolle). Vaikutusta ei havaittu kasvojen ja kyynärvarsien iholla.5 Tämä viittaa siihen, että paikallisesti käytettävällä estrogeenilla on todennäköisesti hyvin rajallinen hyöty, koska useimmat ihmiset ovat altistuneet kasvojensa ja käsivarsiensa auringolle enemmän kuin lyhytaikaisesti (oletettavasti alueet, joilla vaurioitunut iho häiritsee eniten). Tulokset osoittavat kuitenkin, että sekä miehillä että naisilla on estrogeenireseptoreita ihossaan, ja ne vahvistavat, että auringolle altistumisella – jonka on jo pitkään katsottu olevan osallisena ihon ennenaikaisessa vanhenemisessa – on todellakin kielteinen vaikutus.

Toinen mahdollinen (vaikkakin vähemmän tutkittu) toimenpide on matala-annoksisen, paikallisesti käytettävän progesteronivoiteen käyttö. Wienin yliopistossa vuonna 2005 tehdyssä pienessä kliinisessä tutkimuksessa, johon osallistui 40 peri- ja postmenopausaalista naista, tutkittiin, millainen vaikutus on, jos kasvoille levitetään päivittäin yksi gramma kaksiprosenttista paikallista progesteronivoidetta. Tämän todettiin parantavan merkittävästi ryppyjä ja kiinteyttävän ihoa, mutta sillä ei ollut myönteisiä vaikutuksia kuivuutta vastaan. Hoito oli hyvin siedetty, sillä oli minimaalinen vaikutus veren progesteronipitoisuuksiin eikä sillä ollut mitattavaa vaikutusta muihin hormonipitoisuuksiin.6 On kuitenkin liian aikaista suositella tätä hoitoa, koska tällaiset reseptivapaat (OTC) progesteronivoiteet eivät vaadi samoja puhtaus- ja tehotestejä kuin Food and Drug Administrationin (FDA) hyväksymät merkkihormonivalmisteet, eikä tässä tutkittua liuosta ollut nimetty – joten vaikutusten (kuten tehon ja imeytymisen) ei pidä olettaa olevan samat kuin reseptivapaiden merkkien. Lisäksi progesteronivoiteen pitkäaikaisvaikutuksia ei ole määritetty laadukkaissa kliinisissä tutkimuksissa. Voimme nyt vain sanoa, että alustavat todisteet näyttävät osoittavan, että paikallisesti käytettävällä matala-annoksisella progesteronivoiteella on suotuisa vaikutus joihinkin ihon ikääntymisen merkkeihin.

HT ei siis paranna ihoa, eikä progesteronivoiteesta ole vielä tehty riittävästi tutkimuksia, jotta voitaisiin lopullisesti sanoa, että se torjuu ikääntymisen merkkejä. Löytyykö mitään mikä toimisi? No, ennaltaehkäisy on alku! Vaikka kukaan ei voi odottaa näyttävänsä 20 vuotta vanhalta koko ikänsä, eikä geneettistä perimääsi voi valitettavasti muuttaa, jotkin terveen järjen mukaiset terveystoimenpiteet voivat auttaa. Liiallinen auringolle altistuminen ja tupakointi yksinään ovat luultavasti suurimmat tekijät sekä miesten että naisten ihon ennenaikaiseen vanhenemiseen. Tupakoimattomuus tai tupakoinnin lopettaminen (mieluiten nuorena) ja aurinkovoiteen jatkuva käyttö auttavat pitämään ihon terveenä. Naisille, jotka haluavat parantaa ikääntynyttä ihoa, paras vaihtoehto on ajankohtainen lääke nimeltä Retin-A (retinoiinihappo/tretinoiini), joka voi auttaa poistamaan ryppyjä ajan myötä. Retin-A:ta käytetään aknen ja epäpuhtauksien torjuntaan teini-ikäisillä; sen tärkein sivuvaikutus on kirvely ja kuorinta.7

Vaikka naiset kuulevat estrogeenin oletetuista hyödyistä iholle, he harvoin, jos koskaan, kuulevat HT:n mahdollisista negatiivisista sivuvaikutuksista iholle. Tärkeä haittavaikutus on melasma, ihon laikukas tummuminen, jota kutsutaan usein ”raskauden naamioksi”, koska se on yleinen raskaana olevilla naisilla. Melasma on hyvin dokumentoitu sekä HT:n että ehkäisypillereiden mahdollisena, pitkäkestoisena sivuvaikutuksena.

Johtopäätöksenä näyttää siltä, että ikääntyneiden ihmisten huonon ihonlaadun suurimmat taustatekijät ovat tupakointi, auringolle altistuminen ja ikääntyminen. Vaikka estrogeenilla on selvästi vaikutusta ihoon, HT:n ottaminen ei merkitse yleistä nettohyötyä iholle. Muista toimenpiteistä voi olla hyötyä, mutta niistä ei ole riittävästi pitkän aikavälin turvallisuustietoja tai niillä voi olla kielteisiä sivuvaikutuksia. Huolimatta siitä, että hormonaalista estrogeeniä mainostetaan ihmelääkkeenä kaikkiin ikääntyvien naisten kohtaamiin sairauksiin, tutkimustulokset eivät yleisesti ottaen tue sen käyttöä ihon parantamiseksi. HT:n vaikutuksen puute ihoon on jälleen yksi syy siihen, miksi iäkkäämpien naisten on parempi välttää HT:tä paitsi silloin, kun heillä on vaikeita vaihdevuosioireita, jotka eivät reagoi muihin hoitoihin. Ja vielä kerran, naisten tulisi käyttää pienintä annosta mahdollisimman lyhyen aikaa eikä luottaa näihin lääkkeisiin terveytensä säilyttämiseksi tai nuorekkaan näköisen ihon palauttamiseksi/ylläpitämiseksi.

Cindy Pearson on NWHN:n toiminnanjohtaja.

Jonathan Raymond on verkoston pitkäaikainen tukija, ja hän on kirjoittanut/yhteistyökumppani kahdessa aiemmassa Women’s Health Activist -lehdessä julkaistussa HT:tä ja naisten terveyttä käsittelevässä artikkelissa.

Ulkopuolisten resurssien jatkuva saatavuus ei ole NWHN:n hallinnassa. Jos etsimäsi linkki on rikki, ota yhteyttä osoitteeseen [email protected] ja pyydä ajantasaisempia viittaustietoja.

3. Wolff EF, ”Skin Wrinkles and Rigidity in Early Postmenopausal Women Vary by Race/Ethnicity: Baseline Characteristics of Participants Enrolled in the Skin Ancillary Study of the KEEPS Trial”, American Society for Reproductive Medicine, 64th Annual Meeting, 2008. Available online at:http://www.kronosinstitute.org/research/current/skin_wrinkles_and_rigidity.pdf.

4. Phillips TJ, Symons J, Menon S, ”Does hormone therapy improve age-related skin changes in postmenopausal women? Satunnaistettu, kaksoissokkoutettu, lumekontrolloitu monikeskustutkimus, jossa arvioitiin noretindroniasetaatin ja etinyyliestradiolien vaikutuksia lievien tai keskivaikeiden ikään liittyvien ihomuutosten paranemiseen postmenopausaalisilla naisilla.” J Am Acad Dermatol. 2008; 59(3):397-404.e3. Epub 2008 Jul 14.

6. Holzer G, Riegler E, Hönigsmann H, et al., ”Effects and side-effects of 2% progesterone cream on the skin of peri- and postmenopausal women: results from a double-blind, vehicle-controlled, randomized study”, British Journal of Dermatology 2005; 153(3):626-634.

.