Kun Isossa-Britanniassa lähestyvät vaalit ja Yhdysvalloissa presidentinvaalit ensi vuonna, mielipidekyselyitä on kaikkialla. Kansalaisten on selvitettävä paljon melua, kun he päättävät, minkä puolueen tai ehdokkaan he valitsevat.

Kuten tutkimuksessamme on havaittu, tapa, jolla kansalaiset saavat tietoa mielipidemittauksista tiedotusvälineiden kautta, voi vaikuttaa vaalien lopputulokseen. Teimme useita laboratoriokokeita testataksemme, vaikuttaako mielipidetiedustelujen tulosten puolueellinen raportointi äänestyskäyttäytymiseen. Tulokset viittaavat siihen, että näin on.

Kokeissamme pyysimme 375 vapaaehtoista opiskelijaa äänestämään useissa vaaleissa ja valitsemaan kahden puolueen – puolueen K ja puolueen J – väliltä. He tekivät niin kahdessa tilanteessa: puolueettomassa vertailuolosuhteessa, jossa he näkivät kaikki mielipidetutkimukset, ja puolueellisessa käsittelyolosuhteessa, jossa he näkivät vain ne mielipidetutkimukset, joissa puolue K:n suosio oli suurin. Puolue K hyötyi huomattavasti puolueesta K. Siinä puolue K voitti 80 prosenttia ajasta. Kontrolliskenaariossa puolue K voitti vain 60 % ajasta (tämä suhteellisen suuri osuus johtui puhtaasta sattumasta).

Toisessa kokeessa ilmoitimme osallistujille nimenomaisesti etukäteen, että he saisivat puolueellista tietoa gallupeista. Huomionarvoista oli, että puolue K hyötyi silti huomattavasti puolueellisuuden olemassaolosta, sillä se voitti 64 % ajasta verrattuna 57 %:iin puolueettomassa tilanteessa. Vaikka äänestäjämme tiesivät saavansa puolueellista tietoa, he eivät näyttäneet jättävän sitä riittävästi huomiotta äänestäessään.

Onko tiedotusvälineiden puolueellisuudella väliä?

Tämä kaikki viittaa siihen, että demokraattisten maiden vaalitulokset voivat olla herkkiä puolueellisuudelle tavassa, jolla perinteiset tiedotusvälineet raportoivat mielipidetiedustelujen tuloksia.

Perinteiset tiedotusvälineet valikoivat, mitkä mielipidekyselyt painottuvat suuresta joukosta tuloksia. Joskus tiedotusvälineet tekevät näin tehdäkseen mielenkiintoisia uutisia tai vastatakseen yleisön odotuksiin. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että toimittajat saattavat päättää olla julkaisematta esimerkiksi odottamatonta tulosta osoittavaa mielipidetutkimusta, vaikka he uskoisivat sen olevan totta, koska he pelkäävät lukijoiden pitävän heitä vähemmän uskottavina.

Tutkimuksessamme havaitsimme myös, että sosiaalinen media levittää mielipidetiedustelutuloksia puolueellisella tavalla. Erityisesti Twitterissä vasemmistoliberaalien puolueiden ja poliitikkojen kannalta ”hyvät uutiset” leviävät laajemmin kuin konservatiivien kannalta hyvät uutiset.

Ja kuten kokeelliset tuloksemme osoittavat, vaikka tiedämme tämän tapahtuvan, meillä kansalaisilla on vaikeuksia ottaa se huomioon äänestyskopissa. Tutkimuksemme kertoo tämän, koska kysyimme osallistujilta, miten he ajattelivat puolueen K ja J ehdokkaiden pärjäävän tulevissa vaaleissa, ja saimme heidän arvionsa kunkin ehdokkaan ääniosuudesta. Nämä odotetut ääniosuudet olivat hyvin samankaltaisia kuin keskimääräiset mielipidemittaustulokset, vaikka äänestäjät tiesivät, että nämä tulokset olivat puolueellisia.

Tietäen, että he ovat nähneet vain puolueen K hyvät tulokset, täysin rationaalinen äänestäjä olisi odottanut, että puolueen K ääniosuus vaaleissa olisi paljon alhaisempi kuin keskimääräiset mielipidemittaustulokset, mutta kokeissamme emme havainneet tällaista.

Valitsijoille esitetään mielipidemittaus mielipidemittauksen toisensa jälkeen ennen vaaleja.

Osallistujillemme annettiin huomattavan paljon tietoa ja he kehittivät huomattavan paljon kokemusta – äänestämällä 15 vaaleissa. Se, että jopa runsaassa informaatioympäristössämme ihmiset eivät jätä huomiotta puolueellisia mielipidekyselyitä, viittaa siihen, että poliittinen kokemus ja hienostuneisuus eivät valitettavasti riitä kumoamaan puolueellisen palautteen vaikutusta.

Äänestysaikomuskyselyjen roolista nykyaikaisissa demokratioissa ollaan huolissaan. Tuloksemme osoittavat, että tämä huoli saattaa olla aiheellinen. Kyseessä oli kokeellinen tutkimus, ja meidän on vielä selvitettävä, muuttuvatko tulokset reaalimaailman äänekkäämmissä vaaliympäristöissä, mutta ne antavat kuitenkin tärkeää ajattelemisen aihetta äänestäjille, mielipidetutkimuksia raportoiville tiedotusvälineille ja jopa vapaita ja oikeudenmukaisia demokraattisia vaaleja tavoittelevien maiden hallituksille.

Klikkaa tästä ja tilaa uutiskirjeemme, jos uskot, että näissä vaaleissa pitäisi olla kyse vain tosiasioista.