• Korkeamman toimintakyvyn masennusta ja ahdistuneisuutta on vaikea havaita
  • Ihmiset voivat näyttää pärjäävän yhteiskunnassa hyvin, vaikka kamppailevat sisäisesti
  • Kaksi kliinistä psykologia selittää Health24:lle, miten tilasta voi saada paremman käsityksen

Suoritat työssäsi paremmin kuin kaikki muut, ystäväsi pitävät sinua juhlien elinehtona, ja maailmalle olet kiillotettu, hyvin koottu ihminen.

Mutta sisälläsi sodit jatkuvasti aivojesi kanssa, negatiivisten ajatusten ja jatkuvan halun luovuttaa ja kadota.

Joillakin ihmisillä mielenterveysongelmat eivät ole niin ilmeisiä kuin toisilla. Tätä piilevää tilaa kutsutaan puhekielessä korkeamman toimintakyvyn masennukseksi tai ahdistuneisuudeksi.

”Henkilöt, joilla on diagnosoitu masennus ja/tai ahdistuneisuus tai joilla on selviä masennuksen ja/tai ahdistuneisuuden oireita, mutta jotka eivät osoita merkittävää ahdistusta ihmissuhteiden välisissä yhteyksissä, kuten työ- tai sosiaalisessa ympäristössään”, tohtori Erica Munnik, Länsi-Kapin yliopiston psykologian laitoksella työskentelevä kliininen psykologi Erica Munnik määrittelee tämän tilan.

”He näyttävät siis toimivan hyvin työssään tai kykenevän sosiaalisiin suhteisiin, vaikka he tuntevat huomattavan paljon sisäistä psyykkistä ahdistusta – masennuksen tai ahdistuksen tunteita.”

Tämän vuoksi muiden – ja yksilöiden itsensä – on vaikea havaita merkkejä ja saada ammattiapua.

LUE | 10 mielenterveyssovellusta, jotka auttavat sinut läpi vuoden 2020

Pysyvä masennushäiriö

Se katsotaan yleensä ongelmaksi, jos sinulla on noin kahden vuoden ajan jatkuva matala mieliala, jossa oireissa ei ole taukoja kahteen kuukauteen kerrallaan. Silloin sinulla diagnosoidaan jatkuva masennushäiriö (PDD), joka tunnetaan myös nimellä dystymia.

Oireet ovat samankaltaisia kuin suuressa masennuksessa ja ahdistuneisuushäiriöissä, eli katkonainen uni, krooninen väsymys, arvottomuuden tunne, ärtyneisyys, pelko, ahdistuneisuus sosiaalisissa tilanteissa ja niin edelleen. Olet vain taitavampi tukahduttamaan impulssejasi vetäytyäksesi yhteiskunnasta ja piilottaaksesi todelliset tunteesi läheisiltäsi.

Tulee myös jatkuva tunne siitä, ettei kukaan ymmärrä sinua ja ettei kukaan voisi koskaan ymmärtää, mitä käyt läpi.

Tämä voi Munnikin mukaan johtaa tuhoisiin ja pakkomielteisiin selviytymismekanismeihin, kuten päihteiden väärinkäyttöön, liialliseen liikunnan harrastamiseen tai ylensyöntiin. Se voi myös vaikuttaa kielteisesti terveyteesi, kuten lisätä tulehdusmarkkereita, jotka voivat johtaa sairauksiin.

Pahimmassa tapauksessa, jos se jää hoitamatta, se voi johtaa itsemurhaan.

LUE LISÄÄ | Taikasienet ja LSD voivat kahden tutkimuksen mukaan auttaa masennuksesta kärsiviä käsittelemään tunteita

Mitä varoa

Tässä on muutama muu asia, joita kannattaa varoa tohtori Colinda Linden, toisen kliinisen psykologin ja eteläafrikkalaisen masennus- ja ahdistuneisuusryhmän jäsenen, mukaan.

  • Olo on suurimman osan ajasta hieman alakuloinen. Muut ihmiset saattavat huomata tämän ja kutsua sinua synkäksi, kyyniseksi tai alakuloiseksi.
  • Matalan mielialasi on melkein aina läsnä, ja tuntuu, ettet saa koskaan helpotusta. Kun tunnet itsesi onnelliseksi, se ei kestä kauan.
  • Voit tuntea itsesi väsyneeksi koko ajan, vaikka nukkuisit riittävästi tai liikaa.
  • Voi tuntua siltä, että olet laiska, mutta et vain saa kerättyä energiaa tehdä enempää kuin on tarpeen toimiaksesi normaalilla tasolla.
  • Tunnet itsesi huonoksi, arvottomaksi ja ikään kuin et ansaitsisi olla onnellinen tai olla muiden mieleen.
  • Toteutat kaiken, mitä sinun pitäisi tehdä, kuten käydä koulua tai pitää koti siistinä, mutta se tuntuu aina monumentaaliselta ponnistukselta.
  • Lisäät tai laihdutat tarkoituksetta, koska sinulla ei joko ole ruokahalua tai syöt liikaa ajattelematta sitä.
  • Saatat tuntea itsesi usein toivottomaksi tai itket paljon ilman mitään todellista, konkreettista syytä.
  • Voit pärjätä työssä tai koulussa riittävän hyvin, mutta se on haastavaa ja tehtäviin keskittyminen on vaikeaa.
  • Joudut pakottamaan itsesi osallistumaan sosiaalisiin aktiviteetteihin, vaikka mieluummin pysyisit sulkeutuneena.

”Korkean toimintakyvyn masennuksen merkkien tunnistaminen ei ole aina helppoa. Se on salakavala mielisairaus, koska se piiloutuu toimintakyvyn taakse. Jopa näiden tunteiden kanssa kamppailevan henkilön ei ole helppo ymmärtää, että taustalla on todellinen, taustalla oleva mielisairaus.”

LUE | Lockdown got you feeling low? Jooga voi auttaa

Miten se eroaa vakavasta masennuksesta?

Linde sanoo, että kesto ja vaikeusaste ovat keskeisiä eroja. PDD on hitaasti pitkäkestoinen, kun taas masennus on voimakkaampi, ja jaksot tapahtuvat lyhyemmän, noin kahden viikon jakson aikana.

Myös PDD voi johtaa vakavaan masennusjaksoon, ja korkeamman toimintakyvyn omaavat henkilöt voivat kokea sen ainakin kerran elämässään.

”On tärkeää muistaa, että korkean toimintakyvyn omaava ei ole sama kuin täysin toimintakykyinen”, sanoo Linde.

”Vaikka PDD ei ehkä ole yhtä vakava tai invalidisoiva kuin vakava masennus, se aiheuttaa silti toimintakyvyn heikkenemistä ja heikentää kykyä nauttia elämästä. Ei ole mitään syytä, että kenenkään pitäisi joutua elämään jatkuvan alakulon kanssa, kun tehokkaita hoitoja on saatavilla.”

Hoidot ovat samoja kuin yleisessä masennuksessa ja ahdistuneisuudessa, joihin voi molempien asiantuntijoiden mukaan kuulua kognitiivinen käyttäytymisterapia, psykoterapia, lääkehoito tai näiden yhdistelmä.

LUE LISÄTIETOA | Äidin masennus voi johtaa käytöshäiriöihin lapsilla

Minkälaista masennustauti on yleistynyt?

Ympäri maailmaa arvioidaan, että lähes 2 % ihmisistä kärsii korkeamman toimintakyvyn masennuksesta.

Etelä-Afrikassa vuonna 2018 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että mustat naiset olivat suhteettoman alttiita korkeamman toimintakyvyn masennukselle, mikä johtui todennäköisesti vallitsevasta matalasta sosioekonomisesta asemasta, lisääntyneestä altistumisesta henkilökohtaiselle ja yhteisölliselle väkivallalle sekä yksinhuoltajaäidin johtamisesta.

”Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöitä koskevat eteläafrikkalaiset tutkimukset ovat hyvin dokumentoituja”, Munnik sanoo.

”Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt kuuluvat yleisimpiin häiriöryhmiin Etelä-Afrikan kontekstissa. Korkeamman toimintakyvyn masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden esiintyvyydestä Etelä-Afrikassa on kuitenkin vain vähän tutkimuksia. Se saattaa olla aliedustettua ja yleisempää kuin ennakoimme.”

”Etelä-Afrikan konteksti on dynaaminen ja muuttuu jatkuvasti. Yksilöt kohtaavat erilaisia haasteita, ja heidän on kyettävä löytämään tasapaino ja/tai sopeutumaan näihin muutoksiin. Kyvyttömyys sopeutua muutoksiin henkilökohtaisesti (intrapsyykkisesti) tai interpersonaalisesti (sosiaalisesti) voi johtaa merkkeihin ja oireisiin, jotka ovat tunnistettavissa korkean toimintakyvyn masennukseksi ja ahdistuneisuudeksi. ”

Jos haluat hakea ammattiapua, ota yhteyttä SA Depressio- ja ahdistusryhmän vihjelinjaan 0800 567 567 tai Lifelineen 0800 121 314. Nämä ilmaiset palvelut ovat kenen tahansa käytettävissä ympäri vuorokauden ja ovat luottamuksellisia.

Kuvan luotto: