Varttuessani Pohjois-Minneapolisissa luterilaiset kollegat ajattelivat, että roomalaiskatoliset käyttävät krusifiksiä ja protestantit tyhjää ristiä. Todellisuudessa luterilaisissa ja roomalaiskatolisissa kirkkorakennuksissa on molempien tyyppisiä ristejä. Kumpikaan risti ei ole oikea tai väärä.
Luterilaiset eivät vältä näyttämästä roomalaiskatolilaisilta. Pidämme itseämme alkuperäisinä katolilaisina. Koska Rooman kirkko eksyi Jumalan totuudesta, Luther ja uskonpuhdistuksen kirkko ottivat kantaa. Kantamme perustana ovat Vanhan ja Uuden testamentin pyhät kirjoitukset.
Varhaiset kristityt käyttivät ristiä kristillisenä symbolina. Vaikka mitään raamatullista käskyä ei ole, varhaiskristityt ottivat nopeasti käyttöön tavan tehdä ristinmerkki kehoonsa. Risti löydettiin kristittyjen kokoontumispaikasta Herulaneumista, Pompeijin lähellä sijaitsevasta kaupungista, joka tuhoutui Vesuviuksen purkauksessa vuonna 79 jKr.
Ristit symboloivat Vapahtajamme, Herran Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa. Jumala lähetti Poikansa tähän maailmaan syntymään Neitsyt Mariasta ja kärsimään ja kuolemaan maailman syntien tähden. Pyhä Matteus kirjasi evankeliumissaan Jeesuksen ennustukset hänen kärsimyksestään, kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan kolmeen kohtaan (Matt. 16:21, 17:22, 20:17-20). Hän lohdutti Emmauksen opetuslapsia ylösnousemuksensa jälkeen: Silloin hän sanoi heille: ”Oi tyhmät ja hitaat uskomaan kaikkea, mitä profeetat ovat puhuneet! Eikö Kristuksen olisi pitänyt kärsiä nämä asiat ja astua kirkkauteensa?” Ja Mooseksesta ja kaikista profeetoista alkaen hän selitti heille kaikissa kirjoituksissa, mitä hänestä itsestään oli sanottu (Luuk. 24: 25-27).
Jumalan oli vanhurskaudessaan tarpeen rangaista kaikesta synnistä, myös meidän synnistämme. Jumala teki Jeesuksesta meidän syntimme, jotta hänen ei tarvitsisi rangaista meitä (2. Kor. 5:21). Tämä on kirkon sanoma, kuten pyhä Paavali selitti: Sillä juutalaiset pyytävät merkkiä ja kreikkalaiset etsivät viisautta; mutta me julistamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille kompastuskivi ja kreikkalaisille hulluus (I Kor. 1:22-23). Sillä minä olen päättänyt olla tuntematta teidän keskuudessanne mitään muuta kuin Jeesuksen Kristuksen ja hänet ristiinnaulittuna (I Kor. 2:2). Risti tai krusifiksi alttarin yläpuolella, kaulassamme tai seinällämme muistuttaa meitä siitä, että Jeesus rakasti jokaista meistä niin paljon, että hän vapaaehtoisesti kärsi helvetin meidän sijastamme, jotta Pyhä Kolminaisuus voisi julistaa meidät syyttömiksi kaikista synneistämme.
Krusifiksi symboloi Jeesuksen kärsimystä havainnollisemmin, mutta tyhjä risti julistaa myös hänen kuolemaansa. Molemmat ovat symboleja. Luterilaisia ei ole käsketty eikä kielletty käyttämästä kumpaakaan toisen sijasta. Ne ovat pelkkiä muistutuksia.
Jeesus myös käski uskovia: Sitten Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Jos joku tahtoo tulla minun perässäni, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä joka tahtoo pelastaa henkensä, se menettää sen, mutta joka menettää henkensä minun tähteni, se löytää sen. Sillä mitä hyötyä ihmiselle on siitä, jos hän voittaa koko maailman ja menettää oman sielunsa? Tai mitä ihminen antaa sielunsa vastineeksi?” (Matt. 16:24-26).
Jeesus kärsi ristillä meidän puolestamme. Myös me elämme ristin alla. Odotamme, että maailma vihaa meitä. Me tulemme kärsimään, kuten Herramme kärsi. Ristimme otetaan meiltä pois suurena ruumiin ylösnousemuksen päivänä. Siihen asti se roikkuu kaulassamme.”
Surullista kyllä, yksi rististä, jonka Luther kesti uskonpuhdistuksen aikana, tuli sveitsiläisiltä teologeilta. Heidän mielestään hän ei mennyt tarpeeksi pitkälle. Osana reformaatiota kaikki kuvat, myös krusifiksi, poistettiin heidän kirkoistaan. Heidän mielestään tällaiset kuvat olivat epäjumalanpalvelusta. Tyhjää ristiä pidettiin parempana. Jotkut reformoidut pastorit opettavat, että tyhjä risti symboloi Jeesuksen ylösnousemusta. Tämä ei pidä paikkaansa. Tyhjä hauta todistaa ylösnousemuksen. Risti on kärsimyksen symboli.
Kunnes Jeesus palaa, elämme ristin alla. Me tulemme kärsimään. Kuolemme Jeesuksessa varmassa ja varmassa iankaikkisen elämän toivossa. Siihen asti krusifiksi tai tyhjä risti muistuttavat meitä siitä, että Jeesus rakasti meitä kuolemaan asti. Jopa kärsimyksessämme me kuulumme hänelle.
Pappi Charles Keeler
Resurrection Lutheran Church
Winter Haven, FL