Jatkuu

Tutkijat vertasivat sitten tätä ryhmää yli 400 000:een väestöön kuuluvaan henkilöön.

Verenvuotoja sairastaneista potilaista 47 prosenttia käytti hyytymistä estäviä lääkkeitä. Näihin lääkkeisiin kuului matala-annoksinen aspiriini, toinen K-vitamiiniantagonisteiksi kutsuttu lääkeryhmä (johon kuuluu kumadiini/varfariini), klopidogreeli (Plavix) tai muut verenohennuslääkkeet.

Matalan annoksen aspiriini liittyi pieneen riskiin saada subduraalinen hematoomaverenvuoto; klopidogreelin ja toisen verenohennuslääkkeen käyttö liittyi kohtalaiseen riskiin; ja K-vitamiiniantagonistin (VKA), kuten varfariinin, käyttöön liittyi suurempi riski, tutkijat sanoivat.

Matalan annoksen aspiriinia (joko yksinään tai yhdistettynä verenohennuslääkkeeseen dipyridamoliin) lukuun ottamatta useamman kuin yhden hyytymistä estävän lääkkeen samanaikainen käyttö liittyi huomattavasti suurempaan subduraalisen hematooman riskiin, todettiin tutkimuksessa.

Riski oli erityisen suuri potilailla, jotka käyttivät yhdistelmähoitona VKA-lääkettä (kuten varfariinia) ja toista lääkettä, kuten matala-annoksista aspiriinia tai klopidogreelia.

Tanskalainen työryhmä havaitsi, että verenohennuslääkkeiden käyttö lisääntyi Tanskan yleisessä väestössä vuosina 2000-2015 — samoin kuin subduraalisten hematoomien määrä. Suurin kasvu subduraalisten hematoomien määrässä tapahtui yli 75-vuotiailla potilailla, tulokset osoittivat.