Tuhkarokko on erittäin tarttuva virus, ja se on maailmanlaajuisesti yksi tärkeimmistä lapsikuolleisuuden syistä. Se tarttuu ihmisestä toiseen pisaroiden välityksellä tartunnan saaneiden ihmisten aivastellessa tai yskiessä. Ensimmäiset oireet ilmaantuvat yleensä 10-12 päivän kuluttua tartunnasta, ja niihin kuuluu korkea kuume, nuha, verestävät silmät ja pieniä valkoisia täpliä suun sisäpuolella. Useita päiviä myöhemmin kasvoille ja kaulalle kehittyy ihottuma, joka leviää vähitellen alaspäin. Tuhkarokon vakavimpia komplikaatioita ovat muun muassa sokeus, enkefaliitti (infektio, joka aiheuttaa aivojen turvotusta), vaikea ripuli ja keuhkokuume. Maailmanlaajuisesti arviolta 140 000 ihmistä kuoli tuhkarokkoon vuonna 2018.

Tuhkarokko on yleensä lievä, kun se sairastetaan lapsuudessa ja nuoruudessa, mutta se voi usein johtaa vakaviin ja jopa kuolemaan johtaviin komplikaatioihin sikiölle, kun suojaamaton nainen saa tartunnan alkuraskaudessa. Raskauden aikainen tartunta voi johtaa keskenmenoon tai synnyttämättömän lapsen synnynnäisiin vikoihin, kuten kuulo-, silmä- ja sydänvikoihin sekä muihin elinikäisiin vammoihin, kuten autismiin, diabetes mellitukseen ja kilpirauhasen toimintahäiriöihin. Tuhkarokko tarttuu tartunnan saaneiden ihmisten nenästä, suusta tai kurkusta ilmassa leviävien pisaroiden välityksellä.

Tuhkarokko- ja vihurirokkoinfektiot ovat ehkäistävissä rokotusten avulla. Kaikki WHO:n Euroopan alueen maat ovat sisällyttäneet rutiinirokotusohjelmiinsa erittäin tehokkaita ja turvallisia tuhkarokkoa ja vihurirokkoa sisältäviä rokotteita. Tästä huolimatta tuhkarokko- ja vihurirokkoepidemioita esiintyy edelleen, koska rokotuskattavuudessa on edelleen puutteita.

Tuhkarokon ja vihurirokon hävittäminen Euroopan alueella

Kaikki WHO:n alueen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet tavoitteeseen hävittää tuhkarokko ja vihurirokko Eurooppalaisen rokotetoimintasuunnitelman mukaisesti. WHO/Eurooppa antaa jäsenvaltioille teknistä tukea suunnitelman täysimääräisen täytäntöönpanon varmistamiseksi.