Todellinen Dracula:

Tuskin yksikään nimi on saanut ihmissydämet kauhistumaan niin paljon kuin Dracula. Kirjailija Bram Stokerin vuonna 1897 samannimisessä romaanissaan luoma legendaarinen vampyyri on inspiroinut lukemattomia kauhuelokuvia, televisiosarjoja ja muita verenhimoisia tarinoita vampyyreistä.

Vaikka Dracula on puhtaasti fiktiivinen luomus, Stoker nimesi surullisenkuuluisan hahmonsa todellisen henkilön mukaan, joka sattui maistamaan verta: Vlad III, Valakian prinssi tai – kuten hänet paremmin tunnetaan – Vlad Piiskuri. Sairaalloinen lempinimi on osoitus valakian ruhtinaan suosimasta tavasta eliminoida vihollisensa.

Mutta saman nimen lisäksi näillä kahdella Draculalla ei oikeastaan ole paljonkaan yhteistä Stokerin vampyyrikreivin ja Vlad III:n välistä yhteyttä tutkineiden historioitsijoiden mukaan.

Oikea Dracula

Useimpien tietojen mukaan Vlad III syntyi vuonna 1431 nykyisessä Transilvaniassa, nykyisen Romanian keskiosassa. Florin Curtan, Floridan yliopiston keskiaikaisen historian ja arkeologian professorin Florin Curtan mukaan Vlad Pampulan ja Transilvanian välinen yhteys on kuitenkin hatara.

” Dracula yhdistetään Transilvaniaan, mutta todellinen, historiallinen Dracula – Vlad III – ei koskaan omistanut mitään Transilvaniassa”, Curta sanoi Live Science -lehdelle. Branin linna, nykypäivän turistinähtävyys Transilvaniassa, johon usein viitataan Draculan linnana, ei koskaan ollut valakian prinssin asuinpaikka, hän lisäsi.

”Koska linna on vuorilla tällä sumuisella alueella ja se näyttää pelottavalta, se on sellainen, mitä Draculan linnalta voisi odottaa”, Curta sanoi. ”Mutta hän ei koskaan asunut siellä. Hän ei koskaan edes astunut sinne jalallaan.”

Vlad III:n isä, Vlad II, omisti kyllä asuinpaikan Sighişoarassa, Transilvaniassa, mutta Curtan mukaan ei ole varmaa, että Vlad III olisi syntynyt siellä. Hänen mukaansa on myös mahdollista, että Vlad Piiskuri syntyi Târgoviştessa, joka oli tuohon aikaan Valakian ruhtinaskunnan kuninkaallinen kotipaikka, jossa hänen isänsä oli ”voivodi” eli hallitsija.

Turistien on mahdollista vierailla yhdessä linnassa, jossa Vlad III varmasti vietti aikaa. Noin 12-vuotiaana Vlad III ja hänen veljensä joutuivat vankilaan Turkissa. Vuonna 2014 arkeologit löysivät Smithsonian Magazinen mukaan tyrmän todennäköisen sijainnin. Tokatin linna sijaitsee Pohjois-Turkissa. Se on aavemainen paikka salaisine tunneleineen ja tyrmineen, jota parhaillaan restauroidaan ja joka on avoinna yleisölle.

Lohikäärmeen ritarikunta

Vuonna 1431 Unkarin kuningas Sigismund, josta myöhemmin tuli Pyhän saksalais-roomalaisen keisari, otti vanhemman Vladin ritarikuntaan, Lohikäärmeen ritarikuntaan. Tämä nimitys toi Vlad II:lle uuden sukunimen: Dracul. Nimi tuli vanhasta romanialaisesta lohikäärmeen sanasta ”drac”. Hänen poikansa Vlad III tunnettiin myöhemmin nimellä ”Draculin poika” tai vanhan romaniankielellä Drăculea, siis Dracula. Nykyromaniassa sana ”drac” viittaa toiseen pelättyyn olentoon – paholaiseen, Curta sanoi.

Elizabeth Millerin kirjoittaman ”Dracula: Sense and Nonsense” -kirjan mukaan Stoker luki vuonna 1890 kirjan Vallakiasta. Vaikka siinä ei mainittu Vlad III:sta, Stokeriin iski sana ”Dracula”. Hän kirjoitti muistiinpanoihinsa, että ”valakian kielessä se tarkoittaa PAHOLAISTA”. On siis todennäköistä, että Stoker valitsi hahmonsa nimeksi Draculan sanan paholaismaisten mielleyhtymien vuoksi.

Teorian, jonka mukaan Vlad III ja Dracula olivat sama henkilö, kehittivät ja popularisoivat historioitsijat Radu Florescu ja Raymond T. McNally vuonna 1972 ilmestyneessä kirjassaan ”In Search of Dracula”. Vaikka kaikki historioitsijat eivät suinkaan hyväksyneet teesiä, se sai suuren yleisön mielikuvituksen haltuunsa, kertoo The New York Times.

Lohikäärmeen ritarikunta oli omistautunut yhdelle ainoalle tehtävälle: Turkin eli Osmanien valtakunnan kukistamiselle. Vlad II:n (ja myöhemmin Vlad III:n) kotiruhtinaskunta Valakia sijaitsi kristillisen Euroopan ja ottomaanien valtakunnan muslimimaiden välissä, ja se oli usein veristen taistelujen näyttämönä, kun ottomaanien joukot työntyivät länteen Eurooppaan ja kristilliset joukot torjuivat hyökkääjät.

Vangittuna olon vuodet

Kun Vlad II kutsuttiin diplomaattiseen tapaamiseen ottomaanien sulttaanin Murad II:n kanssa vuonna 1442, hän toi mukanaan nuoret poikansa Vlad III:n ja Radun. Tapaaminen oli kuitenkin itse asiassa ansa: Kaikki kolme pidätettiin ja pidettiin panttivankeina. Vanhempi Vlad vapautettiin sillä ehdolla, että hän jättäisi poikansa taakseen.

”Sulttaani piti Vladia ja hänen veljeään panttivankeina varmistaakseen, että heidän isänsä Vlad II käyttäytyi Turkin ja Unkarin välisessä sodassa”, sanoo Miller, tutkimushistorioitsija ja Kanadan Newfoundlandin Memorial-yliopiston emeritusprofessori Millerin mukaan.

Osmanien alaisuudessa Vladia ja hänen nuorempaa veljeään opastettiin luonnontieteissä, filosofiassa ja taidealoilla. Vladista tuli myös taitava ratsastaja ja soturi, kertovat Radu Florescu ja Raymond McNally, entiset Bostonin Collegen historian professorit, jotka kirjoittivat useita kirjoja Vlad III:sta – sekä hänen väitetystä yhteydestään Stokerin Draculaan – 1970- ja 1980-luvuilla.

”Heitä kohdeltiin kohtuullisen hyvin silloisten standardien mukaan”, Miller sanoi. ”Silti ärsyttivät Vladia, kun taas hänen veljensä tavallaan myöntyi ja siirtyi Turkin puolelle. Mutta Vlad tunsi vihamielisyyttä, ja uskon, että se oli yksi hänen motivaatiotekijöistään taistellessaan turkkilaisia vastaan: hän halusi kostaa turkkilaisille sen, että nämä olivat pitäneet häntä vankeudessa.”

Vlad prinssi

Niinä aikoina, kun Vlad ja Radu olivat ottomaanien käsissä, Vladin isä taisteli säilyttääkseen paikkansa valakian voivodina, taistelun, jonka hän lopulta tulisi häviämään. Vuonna 1447 paikalliset aatelismiehet (bojat) syrjäyttivät Vlad II:n Vallakian hallitsijan paikalta, ja hän sai surmansa suolla lähellä Bălteniä, Târgovişten ja Bukarestin puolivälissä nykyisessä Romaniassa. Vladin vanhempi velipuoli, Mircea, tapettiin isänsä ohella.

Pian näiden ahdistavien tapahtumien jälkeen, vuonna 1448, Vlad aloitti kampanjan saadakseen isänsä paikan takaisin uudelta hallitsijalta Vladislav II:lta. Hänen ensimmäinen yrityksensä valtaistuimelle tukeutui Curtan mukaan Pohjois-Bulgariassa sijaitsevien Tonavan varrella sijaitsevien kaupunkien ottomaanikuvernöörien sotilaalliseen tukeen. Vlad käytti myös hyväkseen sitä, että Vladislav oli tuolloin poissa, sillä hän oli lähtenyt Balkanille taistelemaan ottomaaneja vastaan Unkarin silloisen kuvernöörin John Hunyadin puolesta.

Vlad voitti isänsä istuimen takaisin, mutta hänen aikansa valakian hallitsijana jäi lyhyeksi. Hänet syöstiin vallasta vain kahden kuukauden kuluttua, kun Vladislav II palasi ja valloitti Valakian valtaistuimen takaisin Hunjadin avustuksella, Curta kertoo.

Vlad III:n olinpaikasta vuosien 1448 ja 1456 välillä tiedetään vain vähän. Tiedetään kuitenkin, että hän vaihtoi puolta ottomaanien ja Unkarin välisessä konfliktissa, luopui siteistään Tonavan kaupunkien ottomaanikuvernööreihin ja sai sotilaallista tukea Unkarin kuninkaalta Ladislaus V:ltä, joka sattui Curtan mukaan inhoamaan Vladin kilpakumppania Vladislav II:ta Valakian Vladislav II:ta.

Vlad III:n poliittinen ja sotilaallinen suunnanmuutos nousi toden teolla esiin Konstantinopolin kukistumisen keskellä vuonna 1453. Kaatumisen jälkeen ottomaanit pystyivät hyökkäämään koko Eurooppaan. Vlad, joka oli jo vakiinnuttanut ottomaanien vastaisen kantansa, nimitettiin vuonna 1456 Valakian voivodiksi. Yksi hänen ensimmäisistä toimeksiannoistaan uudessa tehtävässään oli lopettaa vuotuisen kunnianosoituksen maksaminen ottomaanien sulttaanille – toimenpide, joka oli aiemmin taannut rauhan Valakian ja ottomaanien välillä.

Vlad Piiskuri

Voidakseen vakiinnuttaa valtansa voivodina Vladin oli tukahdutettava lakkaamattomat ristiriidat, joita oli historiallisesti käyty valakian bojarien välillä. Kuolemansa jälkeen levinneiden legendojen mukaan Vlad kutsui satoja näistä bojareista juhlaillallisille ja – tietäen, että he haastaisivat hänen valtansa – antoi vieraidensa puukottaa ja heidän vielä nykivien ruumiidensa seivästää piikkeihin.

Tämä on vain yksi monista kammottavista tapahtumista, jotka toivat Vladille kuolemanjälkeisen lempinimen Vlad Keihästäjä. Tämä tarina – ja muita samankaltaisia – on Millerin mukaan dokumentoitu painetussa materiaalissa Vlad III:n valtakauden tienoilta.

”1460- ja 1470-luvuilla, heti kirjapainon keksimisen jälkeen, monet näistä Vladia koskevista tarinoista kiersivät suullisesti, ja sitten eri henkilöt kokosivat ne yhteen pamfleteiksi ja painattivat ne”, Miller sanoi.

Tästä, ovatko nämä tarinat täysin tosia vai onko niitä merkittävästi kaunisteltu, voidaan kiistellä, Miller lisää. Loppujen lopuksi monet pamflettien painajista olivat vihamielisiä Vlad III:lle. Jotkin tuon ajan pamfletit kertovat kuitenkin lähes täsmälleen samat karmeat tarinat Vladista, mikä saa Millerin uskomaan, että tarinat ovat ainakin osittain historiallisesti oikeita. Osa näistä legendoista kerättiin ja julkaistiin vuonna 1490 myös kirjassa ”The Tale of Dracula”, jonka kirjoitti munkki, joka esitteli Vlad III:n hurjana mutta oikeudenmukaisena hallitsijana.

Vladin uskotaan vuonna 1456 puukottaneen Kronstadtissa (nykyisessä Braşovissa, Romaniassa) kymmeniä saksilaisia kauppiaita, jotka olivat aikoinaan liittoutuneet bojarien kanssa. Samoihin aikoihin joukko ottomaanien lähettiläitä oli kuulemma Vladin luona, mutta he kieltäytyivät riisumasta turbaanejaan uskonnolliseen tapaan vedoten. Kiittäessään heitä heidän uskonnollisesta antaumuksestaan Vlad varmisti, että heidän turbaaninsa pysyisivät ikuisesti heidän päässään, antamalla tiettävästi naulata päähineet heidän kalloihinsa.

”Kun Mehmet II – joka valloitti Konstantinopolin – tunkeutui Vallakiaan vuonna 1462, hän itse asiassa pystyi kulkemaan aina Vallakian pääkaupunkiin Târgovișteen asti, mutta löysi sen autiona. Ja pääkaupungin edestä hän löysi Vladin ottamien ottomaanien sotavankien ruumiit – kaikki seivästettyinä”, Curta kertoi.

Vladin voittoja hyökkäävistä ottomaaneista juhlittiin koko Vallakiassa, Transilvaniassa ja muualla Euroopassa – jopa paavi Pius II oli vaikuttunut.

”Syy siihen, että hän on positiivinen hahmo Romaniassa, on se, että hänen sanotaan olleen oikeudenmukainen, vaikkakin hyvin ankara hallitsija”, Curta sanoi.

Vladin kuolema

Viimeistään elokuussa 1462 ottomaanien sotavankien pyllistämisen jälkeen Vlad joutui maanpakoon Unkariin, koska hän ei kyennyt kukistamaan paljon mahtavampaa vastustajaansa Mehmet II:ta. Vlad oli maanpakolaisuutensa aikana vangittuna useita vuosia, vaikka samana aikana hän meni naimisiin ja sai kaksi lasta.

Vladin nuorempi veli Radu, joka oli asettunut ottomaanien puolelle meneillään olleiden sotaretkien aikana, otti veljensä vangitsemisen jälkeen haltuunsa Valakian hallinnon. Mutta Radun kuoltua vuonna 1475 paikalliset boaarit sekä useiden läheisten ruhtinaskuntien hallitsijat kannattivat Vladin paluuta valtaan.

Vuonna 1476 Vlad yritti Moldovan voivodikaanin Tapan III Suuren (1457-1504) tuella vielä viimeisen kerran saada takaisin paikkansa Valakian hallitsijana. Hän onnistui varastamaan valtaistuimen takaisin, mutta hänen voittonsa jäi lyhytaikaiseksi. Myöhemmin samana vuonna, kun Vlad ja pieni sotilaiden etujoukko joutuivat väijytykseen, kun hän oli marssimassa uuteen taisteluun ottomaanien kanssa, ja Vlad sai surmansa.

Vlad III:n haudan sijainnista kiistellään paljon. Sanotaan, että hänet haudattiin aikansa perinteiden mukaisesti Snagovin luostarikirkkoon, nykyisen Bukarestin kaupungin pohjoisreunalle. Viime aikoina historioitsijat ovat kuitenkin kyseenalaistaneet, olisiko Vlad itse asiassa haudattu Comanan luostariin, joka sijaitsee Bukarestin ja Tonavan välissä ja joka on lähellä sen taistelun oletettua tapahtumapaikkaa, jossa Vlad Curtan mukaan sai surmansa.

Yksi asia on kuitenkin varmaa: toisin kuin Stokerin kreivi Dracula, Vlad III kuoli aivan varmasti. Vain ahdistavat tarinat hänen vuosistaan Valakian hallitsijana jäävät kummittelemaan nykymaailmaan.

Lisätoimittaja Jessie Szalay, Live Science Contributor.

Lisälähteet

• Draculan kotisivu, on tietovarasto, jonka on koonnut Elizabeth Miller, kansainvälisesti tunnustettu Draculan – romaanin ja kansanperinteen – asiantuntija.
• Suunnitelmissa vierailla Draculan vanhoilla kotiseuduilla Romaniassa? Tässä on opas Vlad Tepesin synnyinpaikkaan.
• Romaniasta kotoisin oleva toimittaja George Damian kirjoittaa blogia Romaniasta, ja siinä on myös postaus Vladin lapsuudesta.