Tänään Yhdysvaltain presidentin vuosittainen puhe, jossa hän kertoo näkemyksensä kansakunnan tilasta ja lainsäädännölliset tavoitteensa vuodelle, on yhtä tuttu talven perinne kuin uudenvuodenlupausten tekemättä jättäminen ja pudotuspelit. Mutta vaikka sen juuret ulottuvat aina kansakunnan perustamisvuosiin asti, unionin tila sellaisena kuin me sen tunnemme, on täysin nykyaikainen perinne.

Mikä on unionin tila?

Yhdysvaltain perustuslain II pykälän 3 momentissa todetaan, että presidentti ”antaa aika ajoin kongressille tietoja unionin tilasta ja suosittelee kongressin harkittavaksi toimenpiteitä, jotka hän katsoo tarpeellisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi”.”

Kansallisarkiston mukaan George Washington täytti ensimmäisen kerran tämän erityisen presidentin velvollisuuden 8. tammikuuta 1790, kun hän puhui uudelle kongressille Federal Hallin senaattisalissa New Yorkissa (tuolloin Yhdysvaltain pääkaupunki). Kolmas presidentti Thomas Jefferson päätti kuitenkin antaa vuotuisen viestinsä kongressille kirjallisesti sen sijaan, että olisi matkustanut Capitoliumiin, ja aloitti perinteen, joka kesti lähes vuosisadan.

Vuonna 1913 Woodrow Wilson päätti rikkoa tätä perinnettä. Pian virkaanastujaistensa jälkeen Wilson meni Capitolin kukkulalle pitämään puheen tullitariffeista, ja hänestä tuli ensimmäinen presidentti sitten John Adamsin, joka uskaltautui puhumaan kongressille suoraan, sen omalla kentällä. Saman vuoden joulukuussa Wilson palasi kongressin eteen pitääkseen ensimmäisen nykyaikaisen puheensa unionin tilasta (vaikka sitä kutsuttiinkin virallisesti niin vasta Franklin D. Rooseveltin presidenttikaudella).

Presidentti Franklin Delano pitää vuoden 1941 puheensa unionin tilasta kongressin yhteiselle istunnolle.

Edistyksellinen demokraatti Wilson uskoi kuitenkin, että kansakunta hyötyisi aktiivisemmasta ja näkyvämmästä presidentistä, joka työskentelisi kongressin rinnalla lainvalmisteluprosessissa. Valitsemalla vuosittaisen viestinsä suoraan kongressille perustuslain auktoriteettiin vedoten Wilson pyrki määrittelemään uudelleen presidentin roolin.

Wilsonin jälkeen presidentit ovat päättäneet mennä kongressin eteen pitämään vuosittaisen viestinsä, vaikka jotkut presidentit ovatkin toisinaan palanneet kirjalliseen viestiin. Radion, television ja internetin tulon myötä presidenteillä on ollut entistäkin suurempi tilaisuus puhua suoraan amerikkalaisille, korostaa saavutuksiaan ja hahmotella tulevaisuuden painopisteitä ja toimintalinjoja. Arviolta 48 miljoonaa ihmistä seurasi presidentti Trumpin ensimmäistä puhetta kongressin yhteiselle istunnolle helmikuussa 2017, jota pidettiin ensimmäisen kauden unionin tilaa vastaavana puheena.

Ylimmän oikeusasteen tuomarit ja unionin tila

Valtiossa, jonka mukaan presidentin on tiedotettava kongressille liiton tilasta, perustuslaki ei mainitse oikeuslaitosta. Siitä huolimatta on tullut tavaksi, että korkeimman oikeuden tuomarit istuvat eturivissä, viralliseen mustaan kaapuunsa pukeutuneina, unionin tilaisuudessa.

Eivät kuitenkaan kaikki tuomarit ole päättäneet noudattaa tätä tapaa. Tuomari Antonin Scalia (joka kuoli vuonna 2016) lakkasi osallistumasta Unionin tilaisuuteen vuonna 1997 kutsuen sitä tiettävästi ”lapselliseksi spektaakkeliksi”. Myös tuomari Clarence Thomas jättää tilaisuuden säännöllisesti väliin, eikä tuomari Samuel Alito ole osallistunut tilaisuuteen sitten vuoden 2010, jolloin hän ilmaisi näkyvästi paheksuntansa presidentti Barack Obaman kritisoidessa tuomioistuimen päätöstä kiistanalaisessa Citizens United -tapauksessa. Tuomari Ruth Bader Ginsburg ei osallistunut presidentti Trumpin puheeseen unionin tilasta vuonna 2018, samoin kuin hän ei osallistunut presidentti Trumpin yhteiseen puheeseen kongressille vuonna 2017. (Thomas ja Alito eivät myöskään osallistuneet.)

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama pitämässä puheessaan unionin tilasta 25. tammikuuta 2011 Washingtonissa. (Credit: Chip Somodevilla/Getty Images)

Liittovaltion tilaa koskeva protokolla

Presidentti ei vain ilmesty pitämään liittovaltion tilaa koskevaa puhetta – edustajainhuoneen puhemies lähettää hänelle kirjallisen kutsun esiintyä kongressin molempien huoneiden edessä. Kuljettuaan autosaattueessa Valkoisesta talosta Capitoliin presidentti saapuu edustajainhuoneen istuntosaliin, jossa kongressin jäsenet, korkeimman oikeuden tuomarit, presidentin kabinetin ja diplomaattikunnan jäsenet sekä kutsuvieraat odottavat.

Kongressin vääpelin ilmoitettua sisäänkäynnistä presidentti pitää puheensa, ja kongressin ylimmät jäsenet – varapresidentti ja edustajainhuoneen puhemies – istuvat hänen takanaan. Puheen aikana ja sen jälkeen voi yleensä odottaa, että presidentin oman puolueen jäsenet nousevat seisomaan ja taputtavat, kun taas oppositiopuolueen jäsenet pysyvät hiljaa istumassa.

Kunkin State of the Union -puheenvuoron päätteeksi voi odottaa, että presidentti päättää puheensa tutulla lauseella: ”Unionin tila on vahva.”