Taiwan

Tietoa Taiwanin lipusta: Taiwanin lipun värit ja merkitys

:: Taiwanin lipun merkitys ::

Taiwania eli virallisesti Kiinan tasavaltaa ei ole vieläkään tunnustettu Yhdistyneiden kansakuntien jäseneksi, sillä Manner-Kiina eli Kiinan kansantasavalta väittää edelleen, että Taiwan on osa Manner-Kiinaa eikä sitä pitäisi edustaa itsenäisesti. Poliittinen kiista suvereniteetista on jatkunut jo vuosia. Tämä poliittinen riita aiheuttaa jännitteitä Kiinan ja Taiwanin välille, ja sen kansalaisilla on nyt identiteettikriisi, sillä he eivät itse tiedä, pitäisikö heidän kutsua itseään taiwanilaisiksi vai kiinalaisiksi. Taiwan osallistuu kansainvälisiin tapahtumiin itsenäisenä edustajana, yleensä nimellä Taiwan, kuten saari kansainvälisesti tunnetaan.

Taiwanilla on oma kansallislippunsa, joka tunnetaan nimellä ”valkoinen aurinko sinisellä taivaalla”. Sen koko nimi on ”sininen taivas, valkoinen aurinko ja täysin punainen maa”, joka mandariinikiinaksi on nimeltään Qing Tian, Bái Rì, Man Dì Hóng. Nimi kuvaa Taiwanin kansallisen lipun kaikkia ominaisuuksia. Se otettiin virallisesti käyttöön 17. joulukuuta 1928.

Taiwanin kansallislipun käyttöön liittyy kuitenkin seuraamuksia. Kansainvälisiin urheilukilpailuihin, kuten olympialaisiin, paralympialaisiin, jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuihin, Aasian kisoihin ja Aasian paralympialaisiin, Taiwan saa osallistua erillisenä edustavana kansakuntana vain, jos se kilpailee nimellä Chinese Taipei, jossa Taipei on Taiwanin pääkaupunki. Se joutui myös käyttämään toista hymni- ja lippumallia olympialaisissa, kun Kansainvälinen olympiakomitea kielsi sen osallistumisen erillisenä Kiinan valtuuskuntana. Sen vuoksi vuodesta 1980 lähtien kansainvälisten kisojen lipussa on käytetty sinisen taivaan ja valkoisen auringon tunnusta sekä kansainvälisten kisojen logoa. Näitä ympäröi Taiwanin kansalliskukan, Prunus Mein eli luumunkukan, ääriviivat, joissa on viisi terälehteä, jotka edustavat Taiwanin hallinnon viittä haaraa. Luumunkukan sisempi ääriviiva on punainen ja ulompi ääriviiva sininen. Ääriviivat ja tunnukset on sijoitettu valkoiseen kenttään.

Kuvaus
Taiwanin kansallislipussa on kantoni lipun nostopuolen vasemmassa yläkulmassa. Kantoni on syvänsininen, ja siinä on valkoinen aurinko, jossa on kaksitoista sädettä. Muu osa lipusta on punainen.

Väri ja merkitys
Taiwanin lipun viralliset värit ovat sininen, punainen ja valkoinen. Demokratiaa ja tasa-arvoa edustaa valkoinen väri. Punainen symboloi kansan veljeyttä ja toimeentuloa. Sininen edustaa vapautta ja nationalismia. Nämä värit ja merkitykset noudattavat kansan kolmea periaatetta, jotka tohtori Sun Yat-sen kehitti ja jotka sekä Manner-Kiina että Taiwan tunnustavat ”kansakunnan isäksi”. Valkoinen aurinko edustaa edistystä. Sillä on 12 sädettä, joiden on tarkoitus symboloida vuoden kahtatoista kuukautta ja kaksitoista perinteistä kiinalaista tuntia, joita kutsutaan ”shíchéniksi” ja jotka ovat itse asiassa kaksi tuntia eli ”xiaoshí” kutakin sädettä kohti, eli vuorokaudessa on yhteensä 24 tuntia. Lipun koko on 2 x 3.

Historia
Lu Hao-tung suunnitteli 21. helmikuuta 1895 sinisen kentän, jossa on valkoinen aurinko kahdellatoista säteellä. Lu Hao-tung oli ensimmäinen vallankumouksellinen marttyyri ja tohtori Sun Yat-senin läheinen ystävä ja luokkatoveri. Sininen kantoni, jossa on valkoinen aurinko, oli Kuomintang-puolueen eli Kiinan kansallismielisen puolueen lippu, joka liehui ensimmäisen kerran vuonna 1917 Manner-Kiinassa. Tohtori Sun Yat-sen, joka tunnettiin myös nimellä Sun Zhongshan, Kuomintang-puolueen johtaja päätti lisätä lippuun punaisen kentän vuonna 1906 symboloidakseen kaikkien niiden ihmisten verta, jotka vapaaehtoisesti uhrasivat henkensä kukistaakseen Qing-dynastian, joka johti Kiinan tasavallan perustamiseen. Punainen väri on myös väri, joka edustaa han-kiinalaisia. Lippu liehui aluksi kaikkialla Kiinassa (Manner-Kiinassa) ennen sisällissotaa.

Kun diktaattoripresidentti Yuan Shikai asetti Kuomintang-puolueen laittomaksi vuonna 1913, tohtori Sun Yat-sen jatkoi nykymuotoisen lipun käyttöä pitäessään maanpaossa toimivaa hallitusta Tokiossa, Japanissa. Hän käytti lippua edelleen, kun hän pääsi palaamaan Manner-Kiinaan ja perusti Kuomintang-puolueen uudelleen vuonna 1917 Guangzhoussa, kunnes Pekingin hallitus kaatui. Kuomintang-puolueen ja Kiinan kommunistisen puolueen välillä vuonna 1929 alkuvuoteen 1950 käyty Kiinan sisällissota jakoi Kiinan kahtia – Kiinan kansantasavaltaan (Taiwan) ja Kiinan kansantasavaltaan (Manner-Kiina). Tohtori Sun Yat-senin seuraaja Chiang Kai-shek siirtyi Taiwaniin ja Mao Zedong perusti kommunistihallituksensa mantereelle. Chiang Kai-shekin hallitus jatkoi alkuperäisen lipun käyttöä, kun taas Mao Zedong suunnitteli uuden lipun.

Nykyaika
Taiwanin kansallislippua käytetään vapaasti saarella, mutta koska Taiwanin asema kansainvälisellä näyttämöllä on epäselvä, sen käyttö on aina kiistanalaista maan ulkopuolella. Kiinan yhdistymisen kannattajat katsovat, että se on symboli sen historiallisista yhteyksistä Manner-Kiinaan. Taiwanin itsenäisyyden kannattajat taas torjuvat tämän ajatuksen samasta syystä – sen yhteydestä mantereeseen. Vaikka Kiinan kansantasavalta on torjunut lipun käytön ja moittinut Taiwania siitä, että se pitää kiinni itsenäisyydestään, jännitteet ovat jonkin verran viilentyneet vuoden 2000 alkupuolelta lähtien, ja lippu on nähty yhteytenä näiden kahden maan välillä.