Suomi julistaa viimein sodan entiselle yhteistyökumppanilleen Saksalle sekä Yhdysvaltojen että Neuvostoliiton kasvavan painostuksen alaisena.

Saksan hyökättyä Puolaan Neuvostoliitto, joka halusi enemmän kuin koskaan suojella Leningradia lännen – jopa sen kyseenalaisen hyökkäämättömän hyökkäämättömyyssopimuskumppanin Saksan – tunkeutumiselta, alkoi vaatia Suomea hallitsemaan erilaisia kiistanalaisia alueita, mukaan lukien osaa Karjalan kannaksesta (maasilta, joka antoi pääsyn Leningradiin). Suomi vastusti Neuvostoliiton painostusta. Neuvostoliiton pääministeri Josif Stalin vastasi tähän ottamalla käyttöön Molotov-Ribbentropin hyökkäämättömyyssopimuksen, jonka Neuvostoliitto oli allekirjoittanut Saksan kanssa elokuussa ja joka antoi Neuvostoliitolle vapaat kädet sen ”vaikutuspiirissä”. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30. marraskuuta 1939. (Stalin väitti, että suomalaiset joukot avasivat tulen neuvostojoukkoja kohti.)

Suomalaiset hämmästyttivät kaikki lyömällä Neuvostoliiton alkuhyökkäyksen takaisin. Vaikka heidän vastarintansa koostui vain pienestä määrästä koulutettuja sotilaita (suksilla ja polkupyörillä!), heidän kieltäytymisensä alistumisesta teki otsikoita ympäri maailmaa. Presidentti Roosevelt myönsi Suomelle nopeasti 10 miljoonan dollarin luoton ja totesi samalla, että suomalaiset olivat ainoa kansa, joka oli maksanut ensimmäisen maailmansodan aikaiset sotavelkansa Yhdysvalloille täysimääräisesti takaisin. Mutta siihen mennessä, kun neuvostoliittolaiset ehtivät ryhmittyä uudelleen ja lähettää massiivisia vahvistuksia, Suomen vastarinta oli kulunut loppuun. Maaliskuussa 1940 alkoivat neuvottelut Neuvostoliiton kanssa, ja Suomi allekirjoitti Moskovan sopimuksen, joka luovutti Karjalan kannaksen hallinnan.

Saksan ja Neuvostoliiton välisten jännitteiden lisääntyessä Suomi näki Hitlerissä mahdollisen liittolaisen menetettyjen alueidensa takaisin saamiseksi. Saksalaiset joukot päästettiin Suomen maaperälle, kun saksalaiset valmistautuivat hyökkäykseen Neuvostoliittoon – sotaan, johon suomalaiset liittyivät. Vaikka suomalaiset joukot kaappasivat laajoja alueita Itä-Karjalasta takaisin Neuvostoliitolta, he olivat haluttomia rikkomaan vanhoja vuoden 1939 rajoja ja auttamaan Saksaa Leningradin piirityksessä.

Mutta Saksan toistuvat takaiskut johtivat siihen, että Neuvostoliitto joutui jälleen hyökkäykseen. Pian puna-armeijan murtauduttua Karjalan kannakselle kesäkuussa 1944 Suomen presidentti Risto Ryti erosi. (Samoihin aikoihin Yhdysvallat katkaisi suhteet Suomeen sen jälkeen, kun toistuviin vaatimuksiin, että Ryti luopuisi liittolaisuudestaan Saksan kanssa, ei suostuttu). Rytin seuraaja Gustaf Mannerheim haki välittömästi aselepoa Neuvostoliiton kanssa. Se allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944; Suomi suostui noudattamaan vuoden 1940 Moskovan sopimuksen ehtoja ja heittämään kaikki saksalaiset joukot pois Suomen maaperältä. Lopullinen antautumisen teko tapahtui 3. maaliskuuta 1945, jolloin julistettiin virallisesti sota jo kuolevaa Saksaa vastaan.