Mitä sydän tekee?

Sydän on pumppu, joka lyö yleensä noin 60-100 kertaa minuutissa. Jokaisella sydämenlyönnillä sydän lähettää verta kaikkialle kehossamme ja kuljettaa happea jokaiseen soluun. Toimitettuaan hapen veri palaa takaisin sydämeen. Sen jälkeen sydän lähettää veren keuhkoihin hakemaan lisää happea. Tämä sykli toistuu yhä uudelleen ja uudelleen.

Mitä verenkiertoelimistö tekee?

Verenkiertoelimistö koostuu verisuonista, jotka kuljettavat verta pois ja kohti sydäntä. Valtimot kuljettavat verta poispäin sydämestä ja suonet kuljettavat verta takaisin sydämeen.

Kiertoelimistö kuljettaa happea, ravinteita ja

hormoneja

soluihin ja poistaa jätetuotteita, kuten hiilidioksidia. Nämä väylät kulkevat vain yhteen suuntaan, jotta asiat kulkevat sinne, minne pitääkin.

Mitkä ovat sydämen osat?

Sydämessä on neljä kammiota – kaksi ylhäällä ja kaksi alhaalla:

  • Kaksi alinta kammiota ovat oikea kammio ja vasen kammio. Nämä pumppaavat verta ulos sydämestä. Kammioiden välissä on seinämä, jota kutsutaan kammioväliseinäksi.
  • Kaksi ylintä kammiota ovat oikea eteinen ja vasen eteinen. Ne vastaanottavat sydämeen tulevan veren. Eteisten välissä on seinämä, jota kutsutaan eteisten väliseinäksi.

Kuvitus: Terve sydän

Eteläkammiot erotetaan kammioista eteis-kammioläpillä:

  • Kolmioläppä erottaa oikean eteisen oikeasta kammiosta.
  • Mitraaliläppä erottaa vasemman eteisen vasemmasta kammiosta.

Kaksi läppää erottaa myös kammiot suurista verisuonista, jotka kuljettavat sydämestä lähtevää verta:

  • Keuhkovaltimoläppä on oikean kammion ja keuhkovaltimon välissä, joka kuljettaa verta keuhkoihin.
  • Aorttaläppä on vasemman kammion ja aortan välissä, joka kuljettaa verta kehoon.

Mitkä ovat verenkiertoelimistön osat?

Sydämestä lähtee kaksi verenkiertoreittiä:

  • Keuhkoverenkierto on lyhyt silmukka sydämestä keuhkoihin ja takaisin.
  • Systeeminen verenkierto kuljettaa verta sydämestä kaikkialle muualle elimistöön ja takaisin.

Keuhkoverenkierrossa:

  • Keuhkovaltimo on iso valtimo, joka tulee sydämestä. Se jakautuu kahteen päähaaraan, ja tuo veren sydämestä keuhkoihin. Keuhkoissa veri ottaa happea ja pudottaa hiilidioksidia. Sen jälkeen veri palaa keuhkovaltimoiden kautta takaisin sydämeen.

Systeemisessä verenkierrossa:

  • Seuraavaksi sydämeen palaava veri on ottanut keuhkoista paljon happea. Niinpä se voi nyt lähteä ulos elimistöön. Aortta on suuri valtimo, joka lähtee sydämestä ja kuljettaa tätä hapekasta verta. Aortan haarat lähettävät verta itse sydämen lihaksiin sekä kaikkiin muihin kehon osiin. Kuten puu, haarat pienenevät ja pienenevät sitä mukaa, kun ne etääntyvät aortasta.
    Kussakin ruumiinosassa pienten verisuonten verkosto, jota kutsutaan kapillaareiksi, yhdistää hyvin pienet valtimonhaarat hyvin pieniin suoniin. Kapillaareissa on hyvin ohuet seinämät, ja niiden kautta ravintoaineet ja happi kulkeutuvat soluihin. Jäteaineet tuodaan kapillaareihin.
    Kapillaarit johtavat sitten pieniin suoniin. Pienet suonet johtavat yhä suurempiin ja suurempiin suoniin, kun veri lähestyy sydäntä. Suonissa olevat venttiilit pitävät veren virtauksen oikeassa suunnassa. Kaksi suurta suonta, jotka johtavat sydämeen, ovat ylempi ja alempi laskimo. (Termit ylempi ja alempi eivät tarkoita, että toinen laskimo olisi parempi kuin toinen, vaan sitä, että ne sijaitsevat sydämen ylä- ja alapuolella.)
    Kun veri on palannut takaisin sydämeen, sen on siirryttävä uudelleen keuhkoverenkiertoon ja palattava takaisin keuhkoihin pudottamaan hiilidioksidia ja ottamaan lisää happea.

Miten sydän lyö?

Sydän saa elimistöltä viestejä, jotka kertovat sille, milloin sen on pumpattava enemmän tai vähemmän verta ihmisen tarpeiden mukaan. Esimerkiksi nukkuessamme se pumppaa juuri sen verran, että kehomme tarvitsee levossa vähemmän happea. Mutta kun harjoittelemme, sydän pumppaa nopeammin, jotta lihaksemme saavat enemmän happea ja voivat työskennellä kovemmin.

Sydämen lyöntiä ohjaa sydämen sähköisten signaalien järjestelmä. Sinussolmuke (tai sinussolmuke) on pieni kudosalue oikean eteisen seinämässä. Se lähettää sähköisen signaalin, joka käynnistää sydänlihaksen supistumisen (pumppaamisen). Tätä solmua kutsutaan sydämen tahdistimeksi, koska se määrää sydämen lyöntitiheyden ja saa muun sydämen supistumaan rytmiinsä.

Nämä sähköiset impulssit saavat eteiset supistumaan ensin. Sitten impulssit kulkevat alas eteis-kammiosolmuun (tai AV-solmuun), joka toimii eräänlaisena releasemana. Sieltä sähköinen signaali kulkee oikean ja vasemman kammion läpi saaden ne supistumaan.

Yksi täydellinen sydämenlyönti koostuu kahdesta vaiheesta:

  1. Ensimmäistä vaihetta kutsutaan systoleksi (SISS-tuh-lee). Tällöin kammiot supistuvat ja pumppaavat verta aorttaan ja keuhkovaltimoon. Systolen aikana eteis-kammioläpät sulkeutuvat, jolloin syntyy sydämenlyönnin ensimmäinen ääni (lub). Kun eteiskammioläpät sulkeutuvat, se estää verta nousemasta takaisin eteisiin. Tänä aikana aortta- ja keuhkovaltimoläpät ovat auki, jotta veri pääsee aorttaan ja keuhkovaltimoon. Kun kammiot supistuvat loppuun, aortta- ja keuhkovaltimoläpät sulkeutuvat, jotta veri ei pääse virtaamaan takaisin kammioihin. Nämä venttiilien sulkeutuminen saa aikaan sydämenlyönnin toisen äänen (dub).
  2. Toista vaihetta kutsutaan diastoleksi (die-AS-tuh-lee). Tässä vaiheessa eteis-kammioläpät avautuvat ja kammiot rentoutuvat. Näin kammiot täyttyvät verellä eteisistä ja valmistautuvat seuraavaan sydämenlyöntiin.

Miten voin auttaa pitämään lapseni sydämen terveenä?

Voit auttaa pitämään lapsesi sydämen terveenä:

  • Kannusta runsaaseen liikuntaan.
  • Tarjoa ravitsevaa ruokavaliota.
  • Auta lastasi saavuttamaan ja pitämään terveellinen paino.
  • Käy säännöllisesti lääkärintarkastuksissa.
  • Kerro lääkärille mahdollisista sydänongelmista suvussa.

Kerro lääkärille, jos lapsellasi on rintakipua, hengitysvaikeuksia, huimausta tai pyörtymiskohtauksia; tai jos lapsesi tuntee, että hänen sydämensä lyö toisinaan todella kovaa tahtia tai että hänellä on sydämenlyöntihyppyjä: Larissa Hirsch, MD

Date reviewed: Syyskuu 2018