Suunnittelu, milloin olla paikalla oikean valon vuoksi, voi tehdä valtavan eron valokuvaukseen. Seuraavaa päivänvalolaskuria voi käyttää apuna:
Laskuri perustuu osittain Jean Meeusin kirjassa Astronomical Algorithms (Tähtitieteelliset algoritmit) oleviin kaavoihin.
Tulokset olettavat esteettömän näkymän tasohorisonttiin.
OHJEET
Tämänhetkinen sijaintisi ja aikavyöhykkeesi on todennäköisesti jo havaittu. Jos haluat kokeilla jossakin muualla, voit joko (i) vetää ja pudottaa merkin tai (ii) syöttää maamerkin nimen ja/tai osoitteen hakukenttään ja napsauttaa ”Etsi sijainti”. Tulokset päivittyvät tällöin automaattisesti käyttäen nykyisiä aika-asetuksiasi.
PÄIVÄAIKA & KOHDE NÄKYMIÄ
Värikaavio antaa karkean kuvauksen siitä, miten auringonvalon värilämpötila siirtyy kunkin merkityn ajankohdan välillä, olettaen, että taivas on kirkas.
.
Valon kuvaaminen valon edetessä keskipäivästä iltahämärään (tai kääntyy päinvastoin kohti aamua).
Napojen lähellä sijaitsevissa paikoissa yllä oleva esitys ei välttämättä ole enää edustava.
Huomaa, miten kontrasti, suunta ja värilämpötila muuttavat pallon ulkonäköä päivän edetessä. Lisätietoja valotyypeistä on myös oppaassa Luonnonvalo valokuvauksessa.
Huomautuksia
Tarkkuus. Se, mitä todella näemme auringonnousun ja -laskun aikana, on auringon näennäinen sijainti – ei sen todellinen sijainti. Näennäinen sijainti määräytyy sen mukaan, miten auringon kuva taittuu, kun sitä katsotaan ilmakehän läpi, samaan tapaan kuin veden alla olevat kohteet näyttävät siirtyneiltä todelliseen sijaintiinsa nähden. Siksi yllä olevat kellonajat voivat poiketa todellisista kellonajoista jopa 5 minuuttia riippuen sääolosuhteista, kuten ilman lämpötilasta, kosteudesta ja turbulenssista.
Keskipäivän aika. Tämä kuvaa sitä, milloin aurinko on korkeimmalla taivaalla, ja siihen viitataan usein myös nimellä ”keskipäivä” tai ”tähtitieteellinen keskipäivä”. Tilanteissa, joissa ei ole auringonnousua tai -laskua, kuten lähellä napoja kesällä ja talvella, tämä kuvaa kellonaikaa, jolloin taivas on vähiten pimeä (ja aurinko on lähimpänä horisonttia).
Auringonnousu & Auringonlasku. Nämä kuvaavat sitä, kun auringon kiekon yläreuna katoaa horisontin alapuolelle. Tänä aikana taivas voi muuttua voimakkaan tulenpunaiseksi tai vaaleanpunaiseksi pilvipeitteestä riippuen. Tunti auringonnousun jälkeen ja ennen auringonlaskua kutsutaan yleisesti ”kultaiseksi tunniksi”, koska silloin auringonvalo näkyy usein voimakkaan oranssina.
Aamunkoitto & Hämärä. Nämä edustavat siviilihämärän alkua ja loppua (kun aurinko ylittää 6° horisontin alapuolella). Toisin kuin auringonnousu ja -lasku, nämä kellonajat eivät välttämättä ole visuaalisesti hyvin määriteltyjä. Yleisesti ottaen hämärä on kuitenkin sitä, kun kirkas taivas on vielä kirkas ja näyttää muita värejä kuin tummansinistä.
YKSITYISIÄ SKENAARIOITA NAPAIDEN LÄHEISYYDESSÄ
Napojen läheisyydessä sijaitsevissa paikoissa saatat huomata, että auringonnousu/auringonlasku tai aamu-/iltahämärä on listattu arvolla ”ei koskaan”, ja näyttöön ilmestyy ponnahdusikkunaviesti. Tällaisia skenaarioita voivat olla:
- Ikuinen päivänvalo. Aurinko pysyy horisontin yläpuolella koko päivän, jolloin sekä auringonnousu/auringonlasku että aamu- ja iltahämärä on listattu arvoksi ”ei koskaan”. Tämä voi tapahtua hyvin lähellä napoja ja/tai lähellä kesäpäiväntasausta.
- Ikuinen yöaika. Aurinko pysyy koko ajan yli 6° horisontin alapuolella, jolloin sekä auringonnousu/auringonlasku että aamu- ja iltahämärä merkitään ”ei koskaan”. Tämä voi tapahtua hyvin lähellä napoja ja/tai lähellä talvipäivänseisausta.
- Ikuinen hämärä. Aurinko pysyy horisontin alapuolella koko päivän, mutta ei koskaan laske alle 6° horisontin alapuolelle. Sekä auringonnousu/auringonlasku että aamu/hämärä merkitään ”ei koskaan”. Tämä voi tapahtua napojen lähellä keväällä ja syksyllä.
- Ei koskaan kirkkaampi kuin hämärä. Keskipäivällä taivas on kirkas, mutta aurinko ei koskaan nouse horisontin yläpuolelle; keskiyöllä taivas muuttuu pimeäksi, koska aurinko painuu vähintään 6° horisontin alapuolelle. Ainoastaan auringonnousu ja -lasku merkitään ”ei koskaan”.
- Ei koskaan hämärämpää kuin hämärä. Keskipäivällä aurinko on korkealla taivaalla, mutta keskiyöllä aurinko ei koskaan laske yli 6° horisontin alapuolelle, joten taivas pysyy suhteellisen kirkkaana. Ainoastaan aamu- ja iltahämärä merkitään merkinnällä ”ei koskaan”.
Erittäin korkeilla leveysasteilla voi myös esiintyä useampi kuin yksi auringonnousu tai -lasku yhden vuorokauden aikana, mutta tämä laskuri mainitsee vain kunkin esiintymän ensimmäisen.
LISÄTIETOJA
Vastaavista aiheista voit tutustua myös seuraaviin opetusohjelmiin:
- Kuu & Yökuvauslaskuri
Tämä on hyödyllisempi yökuvaukseen. - Luonnonvalon hyödyntäminen valokuvauksessa
Keskustellaan, miten eri vuorokaudenajat vaikuttavat kohteen ulkonäköön. - Valkotasapainon ymmärtäminen
Keskustellaan valon värilämpötilan tyyppejä ja terminologiaa.
Vastaa