Sukupolvien lempinimet:

Yhteenvetona teoria laajasti:

• määrittelee ihmisryhmiä (erityisesti Iso-Britannia, Yhdysvallat, ”läntinen maailma”),
• sen vuosikymmenen/kauden mukaan, jolloin he ovat syntyneet,
• johtuen sovellettavista ajan vaikutuksista,
• jotka voivat olla kulttuurisia, sosiaalisia, taloudellisia, poliittisia ja/tai teknologisia.

Viittauksia mallin erilaisiin ryhmänimiin ja ominaisuuksiin esiintyy usein kirjailijoiden, yhteiskunnallisten kommentaattoreiden, toimittajien ja markkinointihenkilöiden keskuudessa erityisesti Pohjois-Amerikassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, vaikka käsitteen terminologia ja perusperiaate on tunnustettu ja hyödyllinen kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ihmisten käyttäytymisestä/käyttäytymisestä.

Mallille ei näytä olevan vakiintunutta nimeä, luultavasti siksi, että se esitetään harvoin kollektiivisesti jäsennellyssä muodossa kuten jäljempänä. Yleensä mallin sisältämät termit esiintyvät irrallisina tai verrataan yhteen tai kahteen muuhun sukupolviryhmän ”tyyppiin”.

Huomattakoon, että käsite on hyvin väljä teoria, avoin laajalle tulkinnalle ja keskustelulle, mutta se tarjoaa kuitenkin kiehtovan ja epätavallisen tulkinnan ihmisryhmätyypeistä, persoonallisuus- ja käyttäytymistaipumuksista sekä yhteiskunnasta.

Se ei ole luotettava tieteellinen työkalu demografiaan ja profilointiin , vaikka se voi tarjota hyödyllisiä oivalluksia pyrittäessä ymmärtämään eri ikäryhmien asenteita.

Malli on erittäin käyttökelpoinen:

• Ymmärtää, että ihmiset voivat olla hyvinkin erilaisia sen mukaan, milloin (historiassa) he ovat syntyneet, erityisesti historialliset ja kulttuuriset vaikutteet lapsuus- ja nuoruusvuosien aikana.
• Selittämällä tätä näkökohtaa ihmisten välisistä eroista muille koulutus- ja opetustilanteissa.
• Tutustutaan teknisempiin ja tieteellisempiin teorioihin, jotka liittyvät asenteelliseen kehitykseen, motivaatioon ja persoonallisuuteen jne. esimerkiksi Eriksonin elämänvaiheiden teoriaan ja Maslow’n tarvehierarkiateoriaan.

Huomattakoon, että tämä sukupolviryhmien lempinimien/määritelmien malli on kiinteä ja riippuvainen kiinteistä historiallisista ajanjaksoista, kun taas perinteinen persoonallisuusteoria on yleensä suhteellinen ja liikuteltavissa läpi historian (eli perinteisen persoonallisuusteorian tyypit ja määritelmät eivät ole kiinteitä tai riippuvaisia kiinteistä historiallisista ajanjaksoista, ja niitä voidaan soveltaa ihmisiin riippumatta siitä, milloin he ovat syntyneet).

Tässä mallissa on yleisimmin kolme sukupolvityyppiä, jotka olivat ensimmäiset tunnistetut tyypit:

• Baby Boomers
• Generation X
• Generation Y

Huomaa, että ”sukupolvet X ja Y” eivät liity lainkaan McGregorin X-Y-teoriaan , joka on täysin erillinen käsite.

Yhä useammat kommentaattorit keksivät uusia ryhmiä ja nimiä viimeisimmillä historiallisilla ajanjaksoilla syntyneille ihmisille, ja voimme odottaa mallin kasvavan ja monimutkaistuvan tämän seurauksena.

Mallin varhaisimpiin vaiheisiin liittyviä sukupolvityyppejä/nimiä näyttää ehdotetun jonkin aikaa sen jälkeen, kun itse käsite ja tunnetut tyypit, kuten Baby Boomers ja Generation X, oli perustettu.

Mallia tarkasteltaessa merkittävästi teinivuodet ja nuoren aikuisuuden vuodet vaikuttavat eniten ihmisten asenteisiin, ei varsinaisesti se, milloin he ovat syntyneet.

Nämä lienevät tärkeimmät tekijät, joiden katsotaan vaikuttavan kunkin sukupolviryhmän luonteeseen:

• yhteiskunnalliset normit ja standardit
• taloudellinen ja poliittinen tilanne
• teknologinen kehitys
• musiikki ja muoti

(Mielenkiintoista on, että tämä käsitys hyvin laajamittaisesta ”makrotason” systeemisestä vaikutuksesta esiintyy hyvin samankaltaisena PEST-analyysissä . PEST-analyysi on malli, jota markkinointiväki käyttää liiketoimintatilanteiden strategiseen tulkintaan. PEST tarkoittaa poliittista, taloudellista, sosiaalista ja teknologista).

Seuraavassa on joitakin hyvin yksinkertaisia ja laajoja esimerkkejä näistä tekijöistä ja niiden vaikutuksista ”sukupolvien lempinimimallin” mukaan. Tämä ei ole lopullinen tai yksityiskohtainen luettelo – se on vain joukko nopeita esimerkkejä havainnollistamaan, miten historiallisilla tekijöillä voi olla merkittäviä vaikutuksia niihin ihmisiin, jotka niitä kokevat:

Malli käyttää edellä mainittua ”syy-seuraus”-periaatetta suhteuttaessaan merkittäviä historiallisia tekijöitä sukupolvien ryhmäominaisuuksiin yleisenä oletuksena, että ihmiset altistuvat näille vaikutteille pääasiassa varhaisina elinvuosinaan (i.e., teini-iästä perheen perustamiseen).

Sukupolvien lempinimet/ryhmämalli

Viitekehys on hyvin väljä, ei lainkaan tieteellinen, eikä sillä ole mitään yksittäistä alkupistettä tai perustajateoreetikkoa, vaikka joistakin mallin sisältämistä sukupolvennimistä esitetäänkin erilaisia väitteitä niiden alkuperästä.

Ajatus kokonaisen sukupolven, kymmenien miljoonien ihmisten, luonnehtimisesta näin yleistävästi on jokseenkin epätavallinen, siitä huolimatta yhteiskunnan ja kulttuurin välillä on perustavanlaatuisia korrelaatioita, joihin malli perustuu.

On houkuttelevaa yliarvioida sen merkitystä, milloin ihmiset ovat syntyneet ja millaisia yhteiskunnallisia vaikutteita heidän muotoutumisvuotensa aikana on ollut, ja aliarvioida niitä elämänvaiheen muutoksia, joita kaikki ihmiset syntymäajasta riippumatta väistämättä käyvät läpi. Tältä osin Eriksonin elämänvaihe-teoria on mielekkäämpi ja hyödyllisempi ihmisen iän mukaisen luonteen vakavassa tutkimisessa ja selittämisessä.

Eriksonin teoria tarjoaa myös erinomaisia ohjeita kaikille, jotka pyrkivät analysoimaan sosiaalisten olosuhteiden ja kokemusten vaikutuksia ihmisten elämään, mikä olisi relevanttia, jos yritetään perustella tai kehittää edellä esitetyn sukupolvimallin luotettavuutta.

Otan mielelläni vastaan ehdotuksia, parannuksia ja korjauksia yllä olevaan sukupolvimalliin.

Ks. myös

• Eriksonin psykososiaalinen ”elämänvaihe”-teoria ihmisen kehityksestä
• Herzbergin motivaatioteoria
• McGregorin X-Y-teoria
• Adamsin oikeudenmukaisuusteoria
• McClellandin motivaatioteoria
• Psykologinen sopimus