6.1 Johdanto

Fluviaaliset kerrostumat ovat sedimenttejä, joita joet kuljettavat ja laskeuttavat mannermaisessa ympäristössä (kuva 6.1). On olemassa useita erilaisia fluviaalisesti syntyneitä kerrostumia, kuten (1) alluviaaliviuhkat, jotka ovat viuhkanmuotoisia sedimenttimuodostumia, jotka muodostuvat vuorenrinteiden juurille jokien suulle; (2) viuhkadeltat, jotka myös muodostuvat vuorenrinteiden juurille, mutta jotka kerrostuvat hyvin lähelle merellistä rantaviivaa ja merivesiin; (3) punotut jokikerrostumat, jotka muodostuvat vuorten juurille ja niiden taakse, missä maanpinnan kaltevuus on suhteellisen jyrkkä, (4) mutkittelevat jokikerrostumat, jotka muodostuvat loivemmille tulvatasanteille, ja (5) viilletyt laaksojen täyttökerrostumat, jotka täyttävät jo olemassa olevia mannerlaaksoja (kuva. 6.1). Jokaisella näistä kerrostumatyypeistä on ainutlaatuinen joukko ominaisuuksia, jotka erottavat sen muista, kuten raekoko, hiekkakappaleiden geometria, suuntaus, virtausesteet ja muut vastaavat (kuva 6.2). Näiden erojen ymmärtäminen on tärkeää pohjavesiesiintymän arvioinnissa, koska nämä ominaisuudet vaikuttavat nestevirtaukseen ja viime kädessä esiintymän suorituskykyyn. Ei riitä, että tiedetään, että varasto on ”fluviaalinen” varasto, vaan on myös tiedettävä, minkä tyyppinen fluviaalinen varasto on ja mitkä ovat sen ominaispiirteet.


Kuva 6.1: Lohkokaavio, jossa esitetään erityyppisten ei-merellisten (mannermaisten) kerrostumisympäristöjen jakautuminen, mukaan luettuina (1) jokiviuhka (alluviaaliviuhka), (2) viuhkasuisto (2) viuhkasuisto (2) viuhkadeltta), (3) punostunut (braided) joki (3) ja viilletty (4) ja viiltävä (4) ja (5) tai suiston (4 ja 5) joki. (Uudelleen painettu F. Brownin luvalla.)

Kuva 6.2: Valokuvia kolmesta tärkeimmästä jokiympäristötyypistä …