by Emily Greenstein, APRN, CNP, CWON, FACCWS

”Kun kasvan isoksi, haluan haavanhoitoasiantuntijaksi.”

Tätähän ei kuule lasten sanovan.

Totta kai lapset haluavat lääkäreiksi tai sairaanhoitajiksi. Mutta haavanhoidon erikoislääkäri?

Kun sitä miettii, haavaspesialistina toimiminen ei ole mikään hohdokas ammatti, toisin kuin neurokirurgina toimiminen. Paras sitaatti, jonka olen koskaan kuullut eräältä kollegaltani, oli: ”Kukaan ei halua tehdä haavanhoitoa; haavanhoito ei ole seksikästä.” Tämä voi olla totta, mutta mitä haavanhoito sitten on? Minulle se on jatkuvasti muuttuvaa, se on uusien asioiden oppimista (joista suurinta osaa ei löydy oppikirjoista), ja siinä on kyse potilaiden auttamisesta parantumaan sekä emotionaalisesti että fyysisesti kroonisesta sairaudesta.

Tämän käsitteen pohtiminen johti minut tähän aiheeseen ”Kuusi asiaa, joita äitisi ei ole koskaan kertonut sinulle haavanhoidosta”, koska on monia kiehtovia asioita, joita kaikki eivät ehkä tiedä.

Kuusi asiaa, joita äitisi ei ole koskaan kertonut sinulle haavanhoidosta

1. Jotkut haavat eivät koskaan parane.
Maailman terveysjärjestö (WHO) määrittelee palliatiivisen hoidon lähestymistavaksi, jolla pyritään parantamaan henkeä uhkaavan sairauden kanssa kamppailevien potilaiden ja heidän perheidensä elämänlaatua.1 Miten tämä soveltuu haavanhoitoon? Palliatiiviseen haavanhoitoon kuuluu muun muassa haavan ympäristön hallinta, joka voi viime kädessä vaikuttaa elämänlaatuun. Esimerkiksi sienestävät kasvaimet voivat olla varsin pistäviä. Niiden hoitaminen Dakin- tai etikkahappokastikkeella ja paikallisesti käytettävällä 0,75 %:n metronidatsoligeelillä voi kontrolloida hajua, mikä viime kädessä parantaa potilaan elämänlaatua.2

2. Ravinnolla on tärkeä rooli haavojen paranemisessa.
On olemassa vanha sanonta ”olet sitä, mitä syöt”. No entä jos se, mitä et syö, vaikuttaa itse asiassa enemmän paranemisvalmiuksiisi? Haavan paranemisindeksin (Wound Healing Index, WHI), haavan paranemista ennustavan työkalun, mukaan aliravitsemus oli tilastollisesti merkitsevä tekijä kaikentyyppisten haavojen paranemisessa.3 Monet potilaistamme ovat ravitsemuksellisesti heikossa kunnossa, ja heiltä puuttuu D-vitamiinia, proteiinia, sinkkiä – luettelo jatkuu loputtomiin. Opetus: jos potilaallasi on haava, jolle teet kaikkesi, tee muutama laboratoriotutkimus. Aloita täydentäminen monivitamiinilla, D-vitamiinilla ja proteiinilla (munuaistoiminnasta riippuen). Myös kroonista haavaa sairastavan potilaan ohjaaminen ravitsemusterapeutille on hyvä idea.

3. Haavan peseminen saippualla ja vedellä on OK.
”En saa haavaa märäksi”, ”Ostin kaupasta tämän hienon haavanpuhdistusaineen” ja ”En ole käynyt kunnon suihkussa kolmeen kuukauteen”. Kuulen usein potilaiden sanovan näitä lauseita. Vallalla on virheellinen käsitys siitä, ettei haavaa voi pestä tai kastella vedellä. On tehty tutkimuksia, jotka eivät osoittaneet eroa vesijohtovedellä tai keittosuolaliuoksella kasteltujen haavojen infektioiden määrässä, joten se on turvallinen ja kustannustehokas menetelmä haavojen puhdistamiseen.4 Kerron usein potilaille, että jos sinulla ei ole kaivovettä, on tärkeää pestä koko haavaa ympäröivä alue, jotta estetään iholla olevien bakteerien ja normaaliflooran umpeenkasvu.

4. Mikään hieno sidos ei voi kompensoida käsittelemätöntä patologista tilaan liittyvää ongelmaa.
Luulisi, että tämä on melko itsestään selvä. Kuitenkin kerta toisensa jälkeen näen, että tätä näkökohtaa sivuutetaan. Monesti asiantuntijoina kiinnitämme huomiomme vain haavaan emmekä katso potilasta kokonaisuutena. Potilaat, joiden hemoglobiini A1C on 12 tai ABI 0,6, eivät koskaan paranna haavojaan riippumatta siitä, kuinka hieno, kallis tai hämmästyttävä paikallishoito on.

5. Joskus on oikeasti oltava etsivä.
Etsivänä oleminen on lempipuoltani tässä ammatissa. Sinun on otettava potilaalta täydellinen anamneesi ja lääkärintarkastus. Minulla oli esimerkiksi kerran potilas, joka laittoi iholleen verisuonia supistavaa geeliä niveltulehdukseensa ja jatkoi sitten aerosoli-menthol-lihasrelaksanttia samalle alueelle pitämällä sitä samassa paikassa ja suihkuttamalla sitä pitkään, mikä aiheutti hänelle paleltumia. Hän oli käynyt kolmella muulla hoitajalla ennen minua. Etsivänä sinun on myös ymmärrettävä, että jos haava ei parane normaaliin tapaan, varsinkin jos kyseessä on krooninen haava, on tehtävä koepala. Marjolin eli levyepiteelisyöpä voi syntyä kroonisista haavoista tai vanhoista arpeista. Yksi teoria on, että levyepiteelisyöpä viihtyy tulehdusalueella, ja krooniset haavat ovat usein jumissa kroonisessa tulehdustilassa.5

6. Reaktio, jonka saat, kun kerrot jollekulle, että olet haava-asiantuntija.
”Sinä olet mikä? Mikä se edes on?” Minulta kysytään tätä usein, kun kerron ihmisille, mitä teen työkseni. Kun alan selittää sitä heille, heillä on yleensä epäuskoinen ilme kasvoillaan. Vastaan yleensä: ”No, jos sinulla ei ole kroonista haavaa tai kirurgista komplikaatiota, et luultavasti tiedä, että erikoisalani on olemassa.” Kun kuitenkin tarvitset jotakuta, jolla on laaja jatkokoulutus haavojen hoidossa… olet iloinen siitä, että teemme sitä, mitä teemme.”

Johtopäätös

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että haavahoito ei ehkä ole kaikkein tunnetuin tai lumoavin erikoisala, mutta siinä on joitain aika hienoja puolia. Kun joku siis seuraavan kerran kysyy sinulta, mitä teet työksesi, sano ylpeänä: ”Autan haavapotilaita. Haavoja, joita heillä on saattanut olla jo vuosia.”

1. Maailman terveysjärjestö. Kansalliset syöväntorjuntaohjelmat: politiikat ja hallinnolliset ohjeet. Geneve, Sveitsi: World Health Organization;2002.
2. Watanabe K, Shimo A, Tsugawa K, Tokuda Y, Yamauchi H, Miyai E, Takemura K, Ikoma A, Nakamura S. Safe and effective deodorization of pahanhajuisten sienikasvainten turvallinen ja tehokas hajunpoisto paikallisesti käytettävällä metronidatsoli 0,75 %:n geelillä (GK567): monikeskustutkimus (monikeskustutkimus), avoin tutkimus, vaihe III. Support Cancer Care. 2016. 24:2583-2590.
3. Fife C. ”Ihmiset näkevät nälkää – odotushuoneessasi”. Caroline Fife MD:n blogi. Lokakuu 2018. https://carolinefifemd.com/2018/10/03/people-are-starving-in-your-waitin…
4. Sardina D. ”Onko haavanpuhdistuskäytäntösi ajan tasalla?”. Wound Care Advisor. 2018. https://woundcareadvisor.com/is-your-wound-cleansing-practice-up-to-date…
5. Pekarek B, Buck S, Osher L. Kattava katsaus Marjolinin haavaumiin: diagnoosi ja hoito. Journal of American College of Certified Wound Specialists. 2011. 3(3):60-64
6. Skin Cancer Foundation. Okasolusyöpä- syyt ja riskitekijät. 2018. https://www.skincancer.org/skin-cancer-information/squamous-cell-carcino…

Tietoa kirjoittajasta
Emily Greenstein, APRN, CNP, CWON, FACCWS on sertifioitu sairaanhoitaja Sanford Healthissa Fargossa, ND:ssä. Hän sai BSN-tutkinnon Jamestown Collegesta ja MSN-tutkinnon Maryvillen yliopistosta. Hänellä on American Academy of Nurse Practitionersin myöntämä aikuisgerontologian sairaanhoitajan pätevyys. Hänellä on ollut WOCNCB:n myöntämä haavan- ja stomiahoidon pätevyys viimeiset 8 vuotta. Sanfordissa hän valvoo avohoidon haavanhoito-ohjelmaa, toimii SVAT-komitean puheenjohtajana ja on mukana monissa eri tutkimushankkeissa. Hän on AAWC:n aktiivinen jäsen ja toimii tällä hetkellä tutkimustyöryhmän ja jäsenyyskomitean toisena puheenjohtajana. Hän on myös työskentelevä jäsen AAWC:n kansainvälisessä konsolidoidussa diabeettista haavaumaa koskevien suuntaviivojen työryhmässä. Hän on ollut mukana muissa haavaorganisaatioissa ja toimii tällä hetkellä North Central Region Wound, Ostomy, and Continence Societyn ammatillisen käytännön puheenjohtajana. Emily on toiminut asiantuntija-arvioijana WOCN-yhteisössä ja Journal for WOCN -lehdessä. Hänen uransa pääpaino on haavanhoidon edistämisessä näyttöön perustuvan tutkimuksen avulla.