Relient K Template:IPA-en on yhdysvaltalainen kristillinen rockyhtye, jonka Matt Thiessen, Brian Pittman ja Matt Hoopes perustivat vuonna 1998 Cantonissa, Ohiossa, bändin lukiovuoden ja Malone Collegessa vietetyn ajan aikana. Yhtye on nimetty kitaristi Hoopesin auton, Plymouth Reliant K -auton, mukaan; kirjoitusasua on tarkoituksella muutettu, jotta vältyttäisiin Reliant-nimen tavaramerkkirikkomukselta.
Yhtye liitetään nykykristillisen musiikin kulttuuriin, erityisesti kristilliseen rockiin ja kristilliseen punkiin. Vaikka ryhmä on kristillinen yhtye, se on esiintynyt maallisten artistien rinnalla. Yhtye on saavuttanut kriittistä menestystä valtavirran poppunk- ja vaihtoehtorockissa. Yhtyeen soundi sisältää piano- ja akustisia elementtejä; ja lyriikoissa viitataan usein Jumalaan, Jeesukseen, ja Jumalasta käytetään termejä ”You” ja ”Him”. Relient K on perustamisensa jälkeen julkaissut kuusi studioalbumia, seitsemän EP:tä, kaksi joulualbumia ja yhden harvinaisuuskokoelman. Yhtye on saanut lukuisia palkintoja, muun muassa Grammy-ehdokkuuden vuonna 2003 parhaasta rock-gospel-albumista ja kaksi Dove-palkintoa.
Relient K tunnetaan kaupallisesti parhaiten kahdesta studioalbumistaan, jotka ylsivät Yhdysvaltain Billboard 200 -listan 15 parhaan joukkoon. Solmittuaan sopimuksen Capitol Recordsin kanssa he murtautuivat valtavirtaan vuonna 2004 julkaisemalla albumin Mmhmm, joka debytoi Billboard 200 -listan sijalla 15. Vuonna 2007 heidän viides albuminsa toi Relient K:lle suurimman menestyksen, Five Score and Seven Years Ago debytoi Yhdysvaltain Billboard 200 -listan sijalla 6 ja myi 60 000 levyä debyyttiviikollaan. Yhtye on myynyt yli 2 miljoonaa levyä, ja RIAA on myöntänyt kolmelle albumille kultasertifikaatin. Yhtye on myös menestynyt hyvin koko kristillisten albumien ja kristillisen nykymusiikin listoilla. Heidän uusin albuminsa Forget and Not Slow Down julkaistiin 6. lokakuuta 2009.
- Historia
- All Work and No Play (1998-2000)
- The Anatomy of the Tongue in Cheek (2001-2002)
- Two Lefts Don’t Make a Right…but Three Do (2003)
- Mmhmm (2004-2006)
- Five Score and Seven Years Ago (2007)
- The Bird and the Bee Sides (2008)
- Forget and Not Slow Down (2009-nykyhetki)
- Jäsenet
- Nykyiset jäsenet
- Entiset jäsenet
- Kiertueet ja live-esiintymiset
- Live-coverit
- Muut projektit
- The Complex Infrastructure Known as the Female Mind
- Woodland Forest
- Podcastit
- Aiheeseen liittyvät projektit
- Diskografia
- Studioalbumit
Historia
All Work and No Play (1998-2000)
Matt Thiessenin, Matt Hoopesin ja Brian Pittmanin perustettua Relient K:n vuonna 1998, liittyi yhtyeen rumpaliksi lyhyeksi ajaksi vuonna 1998 Todd Frascone. Frascone kuitenkin jätti yhtyeen All Work and No Play -demon äänittämisen jälkeen. Demon äänitti Mark Lee Townsend, dc Talkin entinen live-kitaristi. Townsend oli tavannut bändin jäsenet, koska hänen tyttärensä Danielle oli bändin ystävä.
Danielle meni lopulta naimisiin kitaristi Matt Hoopesin kanssa.
All Work and No Play herätti dc Talkista tutun Toby McKeehanin (tobyMac) huomion, joka sittemmin teki sopimuksen bändin kanssa levy-yhtiölleen, Gotee Recordsille. Levy-yhtiön kanssa Relient K julkaisi debyytti-EP:nsä 2000 A.D.D. vuonna 2000, jossa rummuissa soitti Stephen Cushman. Pian sen jälkeen he julkaisivat ensimmäisen kokopitkän levynsä Relient K. Se oli selkeästi kristillistä rockia ja sisälsi sanoituksissaan monenlaisia pop-kulttuuriviittauksia. Cushman lähti myöhemmin samana vuonna liittyäkseen kristilliseen metalliyhtye Narcissukseen. Brett Schoneman kristillisestä rock-yhtyeestä Philmore tuurasi tilapäisesti, jonka jälkeen Jared Byers, kristillisen rock-yhtyeen Bleachin rumpali, kunnes Dave Douglas liittyi mukaan joulukuussa 2000.
Haastattelussa Matt Thiessen kertoi, että kun yhtye aloitti, hän oli ainoa, joka lauloi, mutta hän tiesi, että Matt Hoopes osasi myös laulaa. Hoopes oli vastahakoinen, mutta Thiessen sanoi ”saaneensa sen ulos hänestä”. Tämän seurauksena Hoopesista tuli ensisijainen taustalaulaja.
The Anatomy of the Tongue in Cheek (2001-2002)
Yhtye julkaisi toisen albuminsa The Anatomy of the Tongue in Cheek vuonna 2001. Vaikka tälläkin levyllä oli edelleen runsaasti popkulttuuriviittauksia, se sisälsi paljon pehmeämpiä kappaleita ja hieman kevyempiä kitaroita. He jatkoivat sointuja läpi kappaleiden siirtyäkseen sujuvasti kappaleiden välillä, ja tämä trendi jatkui heidän myöhemmillä albumeillaan.
Anatomy toi heidät kristillisen rockin parrasvaloihin, ja Relient K:lle tarjottiin vaatesopimusta Abercrombie & Fitchin kanssa vuonna 2001. Heidän levy-yhtiönsä Gotee hyväksyi tarjouksen Relient K:n puolesta; Pittman muistelee: ”Valintaa ei oikeastaan koskaan annettu meille. Levy-yhtiö teki valinnan”. Konservatiivisten kristillisten järjestöjen, kuten Focus on the Family -järjestön, huomattavan painostuksen jälkeen Gotee perääntyi sopimuksesta.
Relient K:ta pyydettiin sitten tekemään versio suositusta VeggieTales-kappaleesta ”The Pirates Who Don’t Do Anything” vuoden 2002 pitkää VeggieTales-elokuvaa Jonah varten: A VeggieTales Movie. Kappale julkaistiin kolmella eri albumilla, joista kaksi sinkkuna. Ensimmäinen versio sisälsi myös heidän kappaleensa ”Breakdown”, jonka lauloi Larry the Cucumber. Oli myös promoversio, joka sisälsi ”Breakdownin” alkuperäisen version. Leikattu versio (josta puuttuu silta) oli mukana kristillisellä rock-kokoelmalla Veggie Rocks!.
Kappaleessa sekoittuvat The Anatomy of the Tongue in Cheek -levyn ja heidän kolmannen albuminsa Two Lefts Don’t Make a Right soundit…but Three Do.
Two Lefts Don’t Make a Right…but Three Do (2003)
Relient K julkaisi vuonna 2003 Two Lefts Don’t Make a Right…but Three Do. Albumilla oli useita erivärisiä kansia, joista jokainen kuvasi ajoneuvoa jonkinlaisessa kolarissa. Pop-kulttuuriviittausten muuttuessa epäspesifimmiksi, ääni ja laulu muuttuivat paljon selkeämmiksi. Two Lefts Don’t Make a Right…but Three Do (fanit kutsuvat sitä usein nimellä Two Lefts) yhdisti The Anatomy of the Tongue in Cheek -levyn pehmeät, merkitykselliset kappaleet ja heitti mukaan nopeatempoisia kappaleita syvällisine sanoituksineen. Se oli Grammy-ehdokkaana kategoriassa ”Best Rock Gospel Album” ja voitti Greg Awardin kategoriassa ”Modern Rock Album of the Year” vuonna 2004.
Tänä aikana Relient K julkaisi myös rajoitetun painoksen punaista vinyyli-EP:tä nimeltä The Vinyl Countdown, jota julkaistiin vain yksi painos. EP sisälsi kaksi versiota kappaleesta ”Five Iron Frenzy is Either Dead or Dying”. Levy omistettiin Jesse Alkirelle, kilpailuvoittajalle ja Matthew Thiessenin ystävälle, joka inspiroi ”The Vinyl Countdown” -kappaleen.”
Since Two Lefts Don’t Make a Right…but Three Do julkaistiin maaliskuussa 2003, Relient K julkaisi jouluksi bonuslevyn nimeltä Deck the Halls, Bruise Your Hand. Albumi oli paketissa Two Lefts Don’t Make a Right…but Three Do marraskuusta 2003 joulukuuhun 2003.
Mmhmm (2004-2006)
Yhtye julkaisi neljännen albuminsa, Mmhmm, vuoden 2004 lopulla. Pop-kulttuuriviittaukset olivat vielä vähemmän konkreettisia kuin kolmannella albumilla, jos ollenkaan läsnä. Albumi oli huomattavasti vakavammanpuoleisempi ja siinä oli hyvin vähän hassuja kappaleita, joista yhtye oli tunnettu. Levyllä bändi kokeili soundiaan hieman enemmän, mikä sisälsi muun muassa pianon, hardcore punkin ja jonkin verran pop-musiikkia. Heinäkuussa 2005 albumille myönnettiin kultasertifikaatti, koska sitä myytiin yli 500 000 kappaletta. Sen kerrotaan myyneen noin 796 000 kappaletta. Mmhmm:n uuden tunnustuksen ajamana Two Lefts Don’t Make a Right…but Three Do sai myös kultasertifikaatin keväällä 2005. Lisäksi vuonna 2006 ilmoitettiin, että heidän toinen levynsä, The Anatomy of the Tongue in Cheek, oli saavuttanut RIAA:n sertifioimana kultaa.
Lyhyesti ennen MmhmmTemplate::n julkaisua pitkäaikainen basisti Brian Pittman jätti yhtyeen vedoten siihen, että oli kyllästynyt kiertueisiin ja halusi perustaa maisemointiyrityksen. Hän liittyi pian tämän jälkeen myös kristilliseen metalliyhtyeeseen Inhale Exhale. Matt Thiessen ilmoitti Pittmanin lähdöstä syksyllä 2004 sanomalla:
” | Lähes seitsemän Relient K:ssa vietetyn vuoden jälkeen arvostettu ja elinikäinen ystävämme Brian Pittman on päättänyt siirtyä muihin asioihin. Se ON hullua, vai mitä? Brian päätti jättää bändin heinäkuussa, joten meillä on ollut runsaasti aikaa antaa alkujärkytyksen laantua. Olemme tietoisia siitä, että monet teistä tiesivät jo, joten pyydämme anteeksi, ettemme ilmoittaneet tästä aikaisemmin. Syitä oli monia. Hän mietti päätöstään pitkään ja hartaasti ja tuli siihen tulokseen, että hän haluaisi tehdä muutakin kuin soittaa bändissä bassoa. Kunnioitamme häntä siitä. Valehtelisimme, jos sanoisimme, ettemme kaikki ole täysin harmissamme siitä, ettei Brian ole enää osa Relient K:ta. Ja vaikka tiedämme, että asiat eivät tule olemaan samanlaisia ilman häntä, on sanottava, että olemme aina arvostaneet ystävyyssuhteitamme hänen kanssaan enemmän kuin suhdettamme lavalla.
Jokatapauksessa, me kaikki hengailemme edelleen yhdessä, ja se on kuin mikään ei olisi muuttunut lainkaan. Minusta tuntuu, että siitä tietää, että on saanut ystävän, joka on mukana loppuelämänsä ajan. Haluamme kiittää Briania kaikista niistä vuosista, jotka hän antoi bändille. Olet paras, kamu.” |
” |
Pittman palasi yhtyeen kanssa yhteen viimeiselle keikalle, joka oli ”Mmhmm”-kappaleen julkaisujuhla Newport Music Hallissa Columbuksessa, Ohiossa 1. marraskuuta 2004. John Warne, Ace Troubleshooter -yhtyeen laulaja ja kitaristi, tuurasi basistina loppuvuoden 2004 ja hänestä tuli kokopäiväinen basisti vuonna 2005. Niin ikään vuonna 2005 Jon Schneck liittyi mukaan kolmantena kitaristina sekä banjon ja kellon soittajana luodakseen täyteläisemmän ja omaleimaisemman soundin. Tämä johtui myös siitä, että bändi suunnitteli lisäävänsä pianon soittoa, ja toisen kitaristin myötä Matt Thiessen sai vapauden tehdä niin.
Mmhmm:llä on kaksi Top 40 -hittiä, jotka kumpikin pääsivät MTV:n Top Teniin. Kappale ”Be My Escape” on bändin tähän mennessä suosituin valtavirran kappale.
Musiikkivideo pääsi MTV:n Top Ten -listalle ja toi bändille esiintymisen The Tonight Show’ssa ja Jimmy Kimmel Livessä. ”Be My Escape” on esitetty myös Now! 19, joka on suosittu maallinen ja puolivuotinen kokoelmasarja. Se luokiteltiin kultasinkuksi lokakuussa 2005. Musiikkivideo kappaleeseen ”Who I Am Hates Who I’ve Been” on myös päässyt Total Request Live -laskentaohjelmaan, monille top 40 -radioasemille ja se oli mukana Now! 21. Mmhmm palkittiin Dove Awardilla vuonna 2006 ”Vuoden rock-albumina”. Yhtye oli myös ehdolla ”Vuoden artistiksi” ja ”Vuoden bändiksi” GMA Canada’s 2006 Covenant Awardsissa.
Five Score and Seven Years Ago (2007)
Toisen studioalbumin, Five Score and Seven Years Ago, äänityssessiot alkoivat 18. kesäkuuta 2006 ja jatkuivat osan heinä- ja elokuuta. Osan albumin kappaleista tuotti Howard Benson, (The All-American Rejects, My Chemical Romance, P.O.D.). Thiessen oli sanonut, että albumin nimi tulee siitä, että se on yhtyeen viides albumi, se on ensimmäinen kerta, kun kaikki viisi yhtyeen jäsentä ovat levyllä yhdessä, ja siitä on seitsemän vuotta, kun he tekivät ensimmäisen levynsä.
Vaikka yhtye toivoi julkaisua marraskuulle 2006, viralliseksi julkaisupäiväksi ilmoitettiin 6. maaliskuuta 2007. Yhtye pitää albumia tähän mennessä onnellisimpana levynään. Maaliskuun 2. päivänä 2007 koko albumi (lukuun ottamatta viimeistä kappaletta, ”Deathbed”) julkaistiin suoratoistopalveluna bändin MySpacessa. Five Score and Seven Years Ago debytoi Billboard 200 -listan sijalla 6, ja se myi ensimmäisellä viikollaan noin 64 000 kappaletta.
Yhtyeen ensimmäinen single albumilta, ”Must Have Done Something Right”, julkaistiin iTunes Storessa 28. marraskuuta 2006 ja radiossa 9. tammikuuta 2007. ”Forgiven” oli ensimmäinen kristillisille asemille suunnattu radiosingle. ”Forgiven” oli eniten lisätty kappale kristillisissä radioissa ja nousi Billboardin Hot Christian Songs -listalle 11. tammikuuta 2007. Single sai tarpeeksi soittoa ollakseen R&R-lehden mukaan neljänneksi soitetuin kappale Christian Hit Radio (CHR) -asemilla vuonna 2007.
Albumin toinen single ”The Best Thing” julkaistiin radiolle 10. huhtikuuta 2007, ja se otti seitsemänneksi eniten lisäyksiä ensimmäisellä viikollaan. Thiessen on sanonut, että ”The Best Thing” on ”anti-Daniel Powterin ”Bad Day” -kappale. Se on suorastaan positiivinen.” Singlelle kuvattiin video. Toinen kristillisillä CHR-radioasemilla julkaistu single oli ”Give Until There’s Nothing Left”, joka oli CHR-radioasemien 20. soitetuin kappale vuonna 2007.
Aamuvarhain 28. kesäkuuta 2007 Relient K:n bussi syttyi tuleen moottorista vuotaneen öljyn takia. Kaikki selvisivät turvallisesti ulos, mutta bändi menetti monia soittimia, kannettavia tietokoneita, kameroita, puhelimia, iPodeja, vaatteita ja kauppatavaraa. Matt Thiessen kertoi menettäneensä kannettavan tietokoneen, jossa oli noin 100 keskeneräistä kappaletta, ja Dave Douglas menetti Battlefield-rumpukalustonsa. Kesken kaiken bändi silti nauroi tilanteelle ja kutsui sitä ”elokuvalliseksi”. Matt Thiessen totesi nettisivuillaan julkaistussa blogikirjoituksessa, että tulipalon jälkeisenä päivänä bändi kävi katsomassa pakettiautonsa vauriot ja huomasi, että vaikka 85 prosenttia bändin varusteista oli ehjiä, Douglasin rumpusetti ei ollut pelastettavissa. Switchfootin foorumin jäsen ilmoitti asiasta ensimmäisenä ja pyysi kaikkia rukoilemaan bändin puolesta. Bändi oli juuri soittanut Creation Northeast -keikan ja joutui perumaan esiintymisensä Cornerstone Festivalilla Illinoisissa, jonka bändi on nimennyt yhdeksi suosikkikeikoistaan. He kuitenkin soittivat seuraavan suunnitellun keikkansa Greeleyssä, CO:ssa 30. kesäkuuta 2007. Seuraavina kuukausina yhtye soitti useammilla kristillisillä rock-festivaaleilla.
Relient K, Switchfoot ja Ruth levyttivät hiljattain yhdessä kappaleen ”Rebuild”. Se on ladattavissa Switchfootin nettisivuilta; fanit voivat valita, maksavatko he kappaleesta (jonka tuotto menee Habitat for Humanity -järjestölle) vai lataavatko he sen ilmaiseksi.
Lokakuun 18. päivänä 2007 rumpali Dave Douglas ilmoitti yhtyeen nettisivuilla lähdöstään johtuen halustaan harrastaa sivuvaikutusprojektiansa Gypsy Parade vaimonsa Rachelin kanssa. Minkään jäsenen välillä ei ole vihamielisyyksiä, ja hän päätti kiertää bändin kanssa viimeiseen keikkaansa 29. joulukuuta 2007 asti. Helmikuun 12. päivänä 2008 ilmoitettiin, että Ethan Luck, The O.C. Supertonesin entinen kitaristi ja Demon Hunterin nykyinen kitaristi, korvaisi Douglasin bändin uutena rumpalina. Luck ja Warne olivat yhdessä lyhytaikaisessa yhtyeessä nimeltä Guerilla Rodeo.
Relient K:n vuoden 2002 elokuvaa Jonah varten äänittämä ”The Pirates Who Don’t Do Anything”: A VeggieTales Movie, käytettiin uudelleen elokuvassa The Pirates Who Don’t Do Anything: A VeggieTales Movie.
The Bird and the Bee Sides (2008)
1. heinäkuuta 2008 Relient K julkaisi tupla-EP:n. Tupla-EP on yhdellä levyllä ja se sisältää The Nashville Tennis EP:n ja The Bird and the Bee Sidesin. The Nashville Tennis EP sisälsi 13 kappaletta uutta materiaalia, jonka avulla bändi pääsi hieman tutkimaan soundiaan antamalla muidenkin bändin jäsenten, Thiessenin ja Hoopesin lisäksi, säveltää/äänittää muutamia kappaleita, sekä lisäämällä siihen vaikutteita country- ja ska-musiikista. The Bird and the Bee Sides sisälsi kappaleita, jotka oli aiemmin julkaistu vaikeasti saatavilla levyillä. The Bird and the Bee Sides voitti vuonna 2009 GMA Canada Covenant Awardin vuoden modernin rockin/alternatiivisen albumin palkinnon. Luovuttaessaan EP:n Relient K täytti virallisesti sopimuksensa Gotee Recordsin kanssa ja allekirjoitti sittemmin sopimuksen ja hallinnoi nykyään Mono Vs. Stereoa (Gotee Recordsin imprintti).
Forget and Not Slow Down (2009-nykyhetki)
Vuoden 2009 alkupuolella yhtye alkoi kirjoittaa musiikkia myöhemmin vuonna 2009 julkaistavalle albumille. Thiessen totesi, että he olivat innokkaita saamaan albumin valmiiksi vuoden 2009 julkaisua varten ja olivat aloittaneet uuden albumin nauhoitukset ”suosikkituottajansa” Mark Lee Townsendin kanssa Dark Horse Recordingissa Tennesseessä. Äänitettyään muutaman kappaleen he totesivat matkustavansa Kaliforniaan äänittämään lisää kappaleita John Feldmannin kanssa. Yhtyeen MySpace- ja Facebook-sivujen kautta viikoittain julkaistavat webisodit kertovat äänitysten etenemisestä studiossa. Toukokuun 8. päivänä 2009 Thiessen ilmoitti Twitter-tilillään, että uusi albumi olisi nimeltään Forget and Not Slow Down, joka on myös levyllä olevan kappaleen nimi.
Forget and Not Slow Down oli ennakkotilattavissa, ja siihen oli mahdollista saada bändin jäsenten signeeraama tekaistu VIP-passi, t-paita ja juliste, jossa oli kaikkien levyn ennakkotilaajien nimet. Syyskuun 29. päivä albumi tuli streamattavaksi AbsolutePunkista. Se julkaistiin 6. lokakuuta 2009.
Bonuskappale tarjottiin asiakkaille, jotka ostivat albumin Amazon.comin MP3-kaupasta. Kappaleen nimi on ”Terminals” ja sen on tuottanut Owl Cityn Adam Young. Kappale on nyt ladattavissa ilman koko albumin ostamista.
Jäsenet
Nykyiset jäsenet
- Matt Thiessen – laulu, kitara, piano (1998- )
- Matt Hoopes – kitara, taustalaulu (1998- )
- John Warne – basso, taustalaulu (2004- )
- Jon Schneck – kitara, banjo, kellot, taustalaulu (2005- )
- Ethan Luck – rummut, taustalaulu (2008- )
Entiset jäsenet
Kiertueet ja live-esiintymiset
- Relient K esiintyi Vans Warped Tourilla 2005 ja 2008.
- Syyskuun ja marraskuun 2006 välisenä aikana Relient K esiintyi Nintendo Fusion -kiertueella Hawthorne Heightsin, Emeryn, Plain White T’sin ja The Sleepingin kanssa.
- Yhtye osallistui myös McDonald’sin kesän 2007 musiikkikiertueelle. Jokaisella kiertueeseen osallistuvalla bändillä on mahdollisuus päästä mukaan tulevaan McDonald’sin mainokseen. Katsojien äänet lasketaan, jotta voidaan päättää, kuka voittaa. Kaikki live-keikat ovat katsottavissa.
- Relient K ja Switchfoot esiintyivät molemmat Evan Almighty -elokuvan Los Angelesin ensi-illassa 22. kesäkuuta 2007. He soittivat myös Lizard Fairissa Midlandissa, Michiganissa 15. elokuuta 2007 Chris Daughtryn kanssa.
- ”Must Have Done Something Right” ja ”The Best Thing” esitettiin Late Night with Conan O’Brien -ohjelmassa ja The Tonight Show with Jay Leno -ohjelmassa. Relient K esiintyi jälleen The Tonight Show with Jay Leno -ohjelmassa 17. joulukuuta 2008. He esittivät coverinsa ”Sleigh Ride” kappaleesta Let It Snow, Baby… Let It Reindeer. Näyttelijä Tom Wilson säesti yhtyettä.
- Syyskuun 8. päivänä 2008 Relient K oli kiertueella Ludon kanssa, jossa esiintyivät This Providence ja House of Heroes. Kiertueen nimi oli ”The Uncle Fest Tour” ja se oli lokakuun aikana, muutama myös marraskuun alussa. Viimeinen kiertuepäivä oli 2. marraskuuta.
- Marraskuussa ja joulukuun alussa 2008 Relient K osallistui TobyMacin ja Family Force 5:n kanssa kuukauden mittaiselle kiertueelle nimeltä The Winter Wonder Slam Tour 2008.
- Relient K kiersi toukokuussa 2009 Runner Runnerin ja Owl Cityn kanssa.
- Relient K kiersi syyskuussa 2009 ympäri Australiaa Lecraen, Reggie Dabbsin ja australialaisen New Empire -yhtyeen kanssa osana vuosittaista kansallista Youth Alive -tapahtumaa.
- Relient K kiersi Barcelonan ja Copelandin kiertueella, joka alkoi 1. lokakuuta 2009 New Havenista, CT:stä nimeltään Three-Hour Tour, joka sai nimensä viittauksesta tv-sarjakuvan Gilligan’s Island tunnussävelmään.
- Loppuvuodesta 2009 Relient K lähti vuoden 2009 Winter Wonder Slam -kiertueelle TobyMacin kanssa. Varhaisessa vaiheessa Matt Hoopes jätti kiertueen perheasian vuoksi. Joulukuun 16. päivä Matt Thiessenin äiti sai vakavan sydänkohtauksen ja hänkin jätti kiertueen kesken. House of Heroesin Tim Skipper tuurasi Mattia neljällä jäljellä olevalla keikalla. Relient K ei ollut koskaan aiemmin menettänyt kahta Mattia kiertueella.
- Yhtye avaa myös Paramoren kevään 2010 kiertueen.
Live-coverit
Kiertuepäivinä ja keikoilla bändin tiedetään esittävän livenä cover-kappaleita eri lähteistä. Covereita ovat olleet muun muassa seuraavat:
- Kolmen tunnin kiertueella vuonna 2009 yhtye coveroi The Office -elokuvan tunnuskappaleen, Subwayn (ravintola) $5 Foot Long Theme -kappaleen, Disneyn Pieni merenneito -elokuvan ”Under the Sea” -kappaleen sekä Weezerin ”Island in the Sun (kappale)”.
- Vuoden 2003 Grammy-palkintojen yhteydessä 23. helmikuuta bändi teki medleyn covereita sisältäen muun muassa Eminemin ”Lose Yourself” ja Avril Lavignen ”Complicated” setissään See Spot Rock -kiertueen Nilesin, IL:n pysähdyspaikalla.
- ”You’re Still the One” Shania Twainin esittämän ”You’re Still the One” -kappaleen kiertueella uransa alkuvaiheessa.
- Cornerstonen vuoden 2003 keikalla Relient K soitti coverin Eminemin kappaleesta ”Lose Yourself”, jonka jälkeen Matt Thiessen totesi: ”Tuo oli, öh… se oli vitsi”.
- ”That Thing You Do”, ”Everywhere You Look”, Full House -televisio-ohjelman tunnuskappale ja Kenny Logginsin Danger Zone See Spot Rock -kiertueen aikana. He toivat Full House -teeman takaisin vuoden 2005 lopun kiertueelleen, ”The Panic With A K Tour”. He toivat takaisin ”That Thing You Do” ja ”The Top Gun Medley” ”The Matt Hoopes Birthday Tour” -kiertueelle alkuvuodesta 2006 sekä kesän festivaalikaudelle samana vuonna.
- The Banglesin ”Manic Monday” Punk Goes 80’s -kokoelmalle vuonna 2005.
- ”Between You and Me” dc Talkilta vuoden 2006 Jesus Freak -tribuuttialbumille Freaked!.
- ”Surf Wax America” Weezeriltä Alternative Pressin radio-ohjelmassa vuoden 2006 lopulla.
- Five Score and Seven Years Ago -albumin erikoispainoksen mukana julkaistulla DVD:llä on video yhtyeen coveroinnista The Beach Boysin ”Sloop John B:stä”, joka on myös bonusraita, kun albumin ostaa iTunesin kautta.
- ”Head Over Heels” Tears For Fearsilta sekä tv-sarjan The Office tunnuskappaleena Appetite For Construction -kiertueella vuonna 2007.
- Gnarls Barkleyn ”Crazy” coveroitiin alkuvuodesta 2008.
- Kanye Westin ”Good Life” sekä tv-sarjan The Office tunnuskappaleena vuoden 2008 Vans Warped -kiertueella ja aiemmin samana vuonna.
- ”The Adams Family” TV-sarjan tunnuskappale Uncle Fest -kiertueella vuonna 2008.
- ”The Distance” by CAKE vuonna 2009.
- ”Tomorrow” Silverchairilta ja The Office -televisiosarjan tunnuskappale, soi Youth Alive -konsertissa Perthissä, Melbournessa ja Sydneyssä syyskuussa 2009.
- Vuonna 2002 coveroitiin Cyndi Lauperin ”Girls Just Wanna Have Fun”.
- Vuonna 2004 coveroitiin P!nk:n ”Get This Party Started” kiertueen aikana.
Muut projektit
The Complex Infrastructure Known as the Female Mind
Vuonna 2004 Relient K julkaisi kirjan The Complex Infrastructure Known as the Female Mind. Kirja antaa hämmentyneille miespuolisille Relient K -faneille vihjeitä joistakin naispuolisen lajin sisäisistä toimintatavoista. Yhtye antaa neuvoja vastakkaisesta sukupuolesta henkilökohtaisten kokemusten, stereotypioiden (kuten The Rock Chick ja Vanilla Pudding) ja raamatullisten neuvojen kautta – esitettynä heidän musiikistaan löytyvällä asenteella. Kirjan nimi on otettu kappaleen ”Mood Rings” viimeiseltä riviltä, joka löytyy yhtyeen kolmannelta albumilta Two Lefts Don’t Make a Right…but Three Do.
Woodland Forest
Kesäkuussa 2006 Relient K julkaisi ensimmäisen jakson omasta flash-sarjakuvastaan. Sarjakuvassa esiintyvät kaikki viisi bändin jäsentä, ja se tapahtuu kuvitteellisessa maassa nimeltä Woodland Forest. Sen on animoinut basisti John Warne. Jaksoja on tähän mennessä ollut vain kaksi, ja ne löytyvät YouTubesta. Sarjakuvissa esiintyy myös ”Merle the Squirrel”, joka laulaa Woodland Forestin tunnussävelmän, sekä ”Crosby the Reindeer”, joka laulaa O Holy Night.
Podcastit
Template:Off-topicRelient K on tehnyt yhteensä yhdeksän äänipodcastia ja yksitoista videopodcastia.
Yhdeksän äänipodcastia tehtiin bändin Matt Hoopesin syntymäpäiväkiertueen aikana. Ne sisälsivät haastatteluja bändin jäsenten, heidän kitarateknikkojensa ja erilaisten muiden bändiä kiertueella auttavien henkilöiden kanssa. Haastatteluja tehtiin myös muiden kiertuebändien, The Rocket Summerin ja Maxeenin, kanssa.
Viisi videopodcastia sisältävät erilaisia kohtauksia studiossa sekä bändiä tekemässä asioita studion ulkopuolella Switchfootin tekemien videopodcastien tapaan. Kahdessa ensimmäisessä videopodcastissa bändi oli studiossa valmistautumassa Five Score- ja Seven Years Ago -kappaleiden nauhoituksiin, ja Dave Douglas nauhoitti vastaavasti rumpaliosuuksia. Kolmas videopodcast oli kokoelma kuvamateriaalia ja keskusteluja Nintendo Fusion -kiertueelta sekä Mario Kart DS -turnaus bändin viiden jäsenen välillä. Neljännessä videopodcastissa näytettiin Jon Schneckin ja Dave Douglasin valmistautumista nyrkkeilyotteluun (joka sisältyy ja valmistuu myös Wal-Martin ”Devastation and Reform” -videoon), ja viidennessä videopodcastissa näytettiin taistelun valmistuminen. Kuudennessa julkaisemattomassa videopodcastissa John Warne toteuttaa elinikäisen unelmansa kävellä huoneeseen, jossa soi AutoZonen teemakappale. Siinä Warne nauhoittaa kappaleen Dave Douglasin ja Jon Schneckin avustuksella. Se löytyy tällä hetkellä YouTubesta, ja se on tällä hetkellä epävirallisesti julkaistu, sillä se ei ole päässyt bändin viralliselle sivustolle.
Kahdeksas videopodcast kertoo bändin menevän katsomaan, kuinka miljoonat lepakot lentävät auringonlaskun aikaan. BATS! (se on sen nimi). Viimeinen podcast on lyhyt video, jossa bändi pelaa keksimäänsä peliä nimeltä ”Gum Golf”, jonka he keksivät joulualbuminsa ” Let it Snow, Baby… let it Reindeer” julkaisun yhteydessä. Vasta hiljattain Relient K julkaisi neljä podcastia, jotka kertovat heidän uudesta albumistaan.
Aiheeseen liittyvät projektit
Relient K:n ulkopuolella Matt Thiessenillä on pianoon keskittyvä sooloprojekti nimeltä Matthew Thiessen and the Earthquakes. Hän aloitti sen vuonna 1998, samoihin aikoihin kun Relient K perustettiin. Hän on julkaissut seitsemän kappaletta joko verkossa tai erilaisilla CD-julkaisuilla. Thiessenillä on myös The Makeout Girls, vähemmän vakava sivuprojekti, jossa on mukana hän itse ja hänen ystävänsä Kevan Peden. He ovat julkaisseet yhden tunnetun kappaleen, joka oli Two Lefts Don’t Make a Right…but Three Do -kappaleen piilokappale nimeltä ”Silly Shoes”.
Entinen rumpali Dave Douglas loi Agnes-nimisen projektin, joka on soolorock-projekti, joka muistuttaa jonkin verran Relient K:n varhaisemman musiikin äänimaailmaa omilla twisteillään. Douglas aloitti myös Gypsy Parade -nimisen projektin, joka on pehmeämpi projekti, jonka hän aloitti vaimonsa Rachelin kanssa. He ovat julkaisseet MySpacessa kaksi demobiisiä, ja lisää on odotettavissa. Douglas jätti Relient K:n ystävällisesti jatkaakseen tätä projektia.
Ethan Luck, nykyinen rumpali, oli mukana kristillisessä metalliyhtye Demon Hunterissa vuoden 2009 loppupuolelle asti, mutta hänellä on myös sivuprojekti nimeltä My Red Hot Nightmare.
johon kuului rumpali Josh Abbott, joka toimi basisti John Warnen yhtyeen Ace Troubleshooterin rumpalina koko bändin olemassaolon ajan.
Kolme kappaletta oli mukana Mono vs. Stereo Recordsin vuonna 2006 julkaisemalla kokoelmalevyllä My Other Band, Vol. 1, Matt Thiessenin sivuprojektista Matthew Thiessen and the Earthquakes, Dave Douglasin sivuprojektista Agnes ja Ethan Luckin My Red Hot Nightmare -projektista.
Relient K osallistui muiden kristillisten bändien kanssa ”Habitat for Humanity” -nimiseen rahankeräykseen. Matt Thiessen ja Jon Foreman (Switchfootin laulaja ja kitaristi) kirjoittivat kappaleen nimeltä ”Rebuild” auttaakseen keräämään vielä enemmän rahaa.
Kelly Clarksonin uudella CD:llä All I Ever Wanted on mukana Matt Thiessen, joka kirjoitti yhdessä Katy Perryn kanssa kappaleen ”Longshot!”.
Diskografia
Pääkirjoitus: Relient K:n diskografia
Vastaa