Reaktiiviset lymfadenopatiat Abstract. Lymfadenopatia eli imusolmukkeiden suurentuminen on suhteellisen yleinen löydös sekä lapsilla että aikuisilla, ja suurimmassa osassa tapauksia se vastaa reaktiivisia muutoksia, jotka häviävät spontaanisti muutamassa viikossa. Tapauksissa, joissa imusolmuke on selvästi tai pysyvästi suurentunut tai joissa on epätavallinen kliininen taudinkuva, on syytä tehdä lisätutkimuksia, jotka perustuvat kliinisten, laboratorio- ja radiologisten löydösten lisäksi suurentuneen imusolmukkeen histologiseen tutkimukseen, joka on ratkaiseva tehtävä pahanlaatuisten ja hyvänlaatuisten prosessien erottamisessa. Tämän tärkeyttä kuvaa se, että reaktiiviset lymfadenopatiat, joita luullaan lymfoomiksi, ovat yleisimpiä väärin diagnosoituja syöpätyyppejä. Toisaalta reaktiivisten muutosten enemmän tai vähemmän spesifisten histopatologisten mallien tunnistaminen auttaa rajaamaan erilaisia mahdollisia syitä, myös sellaisia, jotka muuten tunnistettaisiin vain käyttämällä resursseja vaativia aputekniikoita. Näin ollen mitä suppeampi on histopatologiseen tutkimukseen perustuva erotusdiagnoosi, sitä kohdennetumpi ja tehokkaampi näiden tekniikoiden käyttö voi olla. Tässä katsauksessa esitetään yhteenveto eräiden yleisimpien ja parhaiten luonnehdittujen reaktiivisten lymfadenopatioiden keskeisistä histopatologisista piirteistä. Imusolmukemuutosten tärkeimpien morfologisten mallien kuvauksen jälkeen keskustelemme yksittäisistä kliinisistä kuvista aina infektio- ja idiopaattisista prosesseista autoimmuunisairauksiin ja lääkkeisiin liittyviin muutoksiin.