Tiivistelmä ja johdanto

Abstract

Tarkoitus: Tutkittiin tietokoneistettuihin lääkemääräyksen kirjaamisjärjestelmiin (CPOE, Computerized Prescriber Order Entry) liittyviä mahdollisia hyötyjä ja ongelmia.
Methods. Kansallista vapaaehtoista lääkitysvirheiden raportointitietokantaa, Medmarxia, käytettiin vertailtaessa laitoksia, joissa oli CPOE, laitoksiin, joissa ei ollut CPOE:tä. CPOE:n raportoidusti aiheuttamien lääkitysvirheiden ominaisuuksia tutkittiin, ja näiden virheiden tekstikuvaukset analysoitiin laadullisesti.
Tulokset: Laitokset, joissa oli CPOE, raportoivat vähemmän sairaalahoidon lääkitysvirheitä ja enemmän avohoidon lääkitysvirheitä kuin laitokset, joissa ei ollut CPOE:tä, mutta näiden erojen tilastollista merkitsevyyttä ei voitu määrittää. CPOE-järjestelmällä varustetut laitokset raportoivat harvemmin lääkitysvirheistä, jotka koskivat potilaita (p < 0,01) tai vahingoittivat potilaita (p < 0,01). Vuonna 2003 raportoitiin yli 7000 CPOE:hen liittyvää lääkitysvirhettä seitsemän kuukauden aikana, ja noin 0,1 prosenttia niistä johti haittaan tai haittatapahtumaan. Yleisimmät CPOE-virheet olivat annosteluvirheitä (eli väärä annos, väärä lääkemuoto tai ylimääräinen annos). Sekä kvantitatiiviset että kvalitatiiviset analyysit osoittavat, että CPOE voi johtaa lääkitysvirheisiin paitsi virheellisen tietokoneliitännän, muiden järjestelmien kanssa tapahtuvan virheellisen kommunikoinnin ja riittävän päätöksentekotuen puutteen, myös yleisten inhimillisten virheiden, kuten tietovajeen, häiriötekijöiden, kokemattomuuden ja kirjoitusvirheiden vuoksi.
Johtopäätös: Kansallista, vapaaehtoista lääkitysvirheitä raportoivaa tietokantaa ei voida käyttää määrittämään CPOE-järjestelmän tehokkuutta lääkitysvirheiden vähentämisessä, koska eri laitoksista tulevien ilmoitusten määrä vaihtelee. Se voi kuitenkin antaa arvokasta tietoa erityyppisistä virheistä, jotka liittyvät CPOE-järjestelmiin.

Esittely

Lääkkeiden käyttöprosessi on jatkumo, johon kuuluu useita terveydenhuollon ammattilaisia ja useita vaiheita (eli lääkemääräys, lääkemerkintä, lääkemerkintä, lääkkeiden jakelu, lääkkeiden antaminen ja seuranta), mikä luo useita virhemahdollisuuksia. Virheitä tapahtuu erityisen todennäköisesti lääkkeiden määräämisvaiheessa monista syistä, kuten lääkkeiden määrääjän puutteellisesta lääkkeiden tuntemuksesta, toimintatapojen ja menettelytapojen noudattamatta jättämisestä, muistihäiriöistä, nimikkeistöön liittyvästä sekaannuksesta, laskuvirheistä ja yksikköjen ilmaisuvirheistä, potilaan henkilöllisyyden virheellisestä tarkistamisesta, lukukelvottomasta käsinkirjoituksesta, virheellisistä tilauslomakkeista ja riittämättömistä tai virheellisistä potilastiedoista johtuen.

Computerized prescriber order entry (CPOE) tarkoittaa sitä, että lääkkeen määrääjä käyttää tietokoneavusteista apuvälinettä lääketieteellisten tilausten (esim. laboratorio-, röntgen- tai lääkemääräysten) syöttämiseen suoraan pöytätietokoneelta tai mobiililaitteelta, kuten henkilökohtaiselta data-assistentilta. CPOE-järjestelmät tarjoavat reaaliaikaisen pääsyn potilastietoihin ja usein myös kliinisen päätöksenteon tuen. CPOE-järjestelmät poistaisivat lukukelvottoman käsinkirjoituksen, välttäisivät kirjoitusvirheitä, parantaisivat vastausaikaa, tarkkuutta ja täydellisyyttä sekä parantaisivat hoidon koordinointia ja jatkuvuutta. Lisäksi päätöksenteon tukijärjestelmät auttavat lääkkeen määrääjiä välttämään virheitä varoittamalla heitä vääristä annoksista, allergioista, vasta-aiheista, lääkkeiden päällekkäisyyksistä, lääkkeiden ja lääkkeiden yhteisvaikutuksista ja muista mahdollisista riskeistä. Jotkin CPOE-järjestelmät on yhdistetty lääkkeiden antotietoihin, mikä auttaa vähentämään antovirheitä.

Empiirinen näyttö CPOE-järjestelmien mahdollisuuksista vähentää lääkitysvirheitä on ollut vähäistä. Chicagossa sijaitsevan 700-paikkaisen akateemisen lääketieteellisen keskuksen farmaseutit tarkastelivat viikon ajan lääkityspoikkeamamääräyksiä ja totesivat, että 1111 virheestä 64,4 prosenttia olisi voitu estää CPOE-järjestelmällä. Tutkimuksessa, jossa verrattiin lääkitysvirheitä kuusi kuukautta ennen CPOE-järjestelmän käyttöönottoa ja yhdeksän kuukautta sen jälkeen suuressa tertiäärisairaalassa, CPOE-järjestelmä vähensi lääkitysvirheitä 55 prosenttia. Kun CPOE-järjestelmään lisättiin päätöksentekoa tukevia ominaisuuksia, lääkitysvirheet vähenivät 81 prosenttia. CPOE-järjestelmät aiheuttavat kuitenkin uusia virheitä. Tuoreessa tutkimuksessa seurattiin CPOE:n käyttöä lääkäreiden ja muun henkilökunnan toimesta korkea-asteen opetussairaalassa ja tunnistettiin 22 erilaista järjestelmään liittyvää lääkitysvirheriskiä.

Tämän tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli arvioida CPOE:hen liittyviä mahdollisia hyötyjä ja ongelmia käyttämällä vapaaehtoista lääkitysvirheiden raportointijärjestelmää, Medmarxia, jota sponsoroi United States Pharmacopeia (USP). Viimeisten viiden vuoden aikana on toteutettu huomattavia kansallisia toimia vapaaehtoisten lääkinnällisten virheiden raportointijärjestelmien kehittämiseksi, mutta siitä, miten nämä järjestelmät edistävät turvallisuuden parantamista, käydään keskustelua. Tässä tutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään vapaaehtoisen virheilmoituksen mahdollista arvoa ja asianmukaista käyttöä potilasturvallisuustutkimuksessa.