Pystysuora poraaminen

Reikä porataan suoraan maahan. Erityistä porauslietettä käytetään jäähdyttämään poranterää, kuljettamaan kallioleikettä takaisin pintaan ja myös vakauttamaan porausreiän seinämiä. Kun reikä ulottuu syvimmän makean veden pohjavesikerroksen ohi (tyypillisesti 300 – 1000 jalkaa), poraputki poistetaan ja korvataan teräsputkella, jota kutsutaan ”pintakalvoksi”.

Seuraavaksi sementtiä pumpataan kalvoa pitkin alaspäin ja sen jälkeen takaisin ylöspäin kalvon ja porareiän seinämän väliin, jossa sementti kovettuu. Tämä sementti muodostaa sidoksen, joka estää nesteiden liikkumisen vaipan ja reiän välillä. Näin luodaan olennainen, läpäisemätön suojamuuri porakaivon ja mahdollisten makean veden lähteiden välille. Tässä vaiheessa tehdään tiukkoja testejä sen varmistamiseksi, että sidos on täysin tiivis, ennen kuin porausta jatketaan.

Tyypillisesti, alueen geologiasta ja kaivon syvyydestä riippuen, porauskaivoon asennetaan ylimääräisiä kotelointiosuuksia pintakoteloinnin tapaan, ja ne sementoidaan paikoilleen sen varmistamiseksi, että näiden kerrosten ja pohjaveden lähteiden välille ei pääse kulkeutumaan nesteitä tai kaasua.

Horisontaalinen poraaminen

Hiilivetyjen poraamisesta liuskekivimuodostumassa tekee ainutlaatuista se, että poraaminen on tehtävä horisontaalisesti. Kaivo porataan pystysuoraan oikeaan syvyyteen, jota kutsutaan ”kick off-pisteeksi”, ja tässä vaiheessa kaivon reikä alkaa kaartua ja muuttua vaakasuoraksi.

Yksi vaakaporauksen eduista on se, että on mahdollista porata useita sivuputkia yhdestä ainoasta pisteestä maan pinnalla (pintaporauskannasta), mikä minimoi maanpäällisen toiminnan vaikutuksen ja laajuuden.

Kun tavoiteetäisyys on saavutettu, poraputki irrotetaan ja lisää teräsputkea työnnetään koko porausreiän pituudelta, ja jälleen kerran putki sementoidaan paikoilleen.

Kun poraaminen on päättynyt ja viimeinen putki on asennettu, porauslautta irrotetaan ja valmistaudutaan seuraaviin vaiheisiin, kaivon viimeistelyyn.