Tässä artikkelissa käsitellään poly(vinyylikloridin) (PVC) synteesiä ja rakennetta radikaali- ja muilla polymerisaatiomekanismeilla. Kuvataan VC:n liuos-, bulkki-, suspensio- ja emulsiopolymerisaation ominaisuuksia. Polymerisaation aikana ketjuun tuotuja pääte- ja vikarakenteita käsitellään. Ydin-kuori-rakenteen hallinta on yksi tapa parantaa PVC:n lämpöstabiilisuutta. PVC:n taktiikalla ja kiteisyydellä on tärkeä merkitys PVC:n käytön kannalta. PVC:n lämpöstabiilisuuden parantamiseksi on kuvattu VC:n radikaalinen kopolymerointi eri vinyylimonomeerien kanssa. Varttamiskopolymerisaatiot muiden vinyylimonomeerien kanssa, mukaan lukien labiilien klooriatomien käyttö, ovat käyttökelpoisia menetelmiä PVC:n fysikaalisten ja lämpöominaisuuksien parantamiseksi. Lohkokopolymeerien synteesiä on kuvattu myös mekaanis-kemiallisin menetelmin ja käyttämällä päätefunktionaalisia polymeerejä. Hallittu polymerisaatio voidaan saavuttaa anionisten polymerisaatiokatalyyttien avulla. On myös kuvattu lupaavia metalloseenikatalysaattorilla edistettyjä VC:n polymerisaatioita.