Ihmisten aivastelutaipumukset voivat olla lähes yhtä yksilöllisiä kuin heidän sormenjälkensä. Jotkut tuottavat maata järisyttäviä räjähdyksiä. Toiset taas lähettävät herkkiä ”ahhuu!” -ääniä. Mutta miksi me ylipäätään aivastamme? Riippumatta siitä, mihin kohtaan aivastuksen kirjoa kuulut, vastaus on mielenkiintoisempi kuin luuletkaan, ja se tekee sinuun melkoisen vaikutuksen kehollasi.

Aivastaminen auttaa puhdistamaan nenästäsi ei-toivottua tavaraa.

Kompleksisen hengityselimistösi yhtenä sisäänkäyntinä nenälläsi on Merckin käsikirjan mukaan tärkeä tehtävä kostuttaa, lämmittää ja suodattaa hengittämääsi ilmaa. Tämä tekee nenästäsi yhden ensimmäisistä puolustuslinjoista, joka pitää potentiaalisesti haitalliset hiukkaset poissa keuhkoistasi, kertoo tohtori Erich Voigt, kliininen apulaisprofessori ja NYU Langone Health -yliopiston yleis-/nukkumatologian päällikkö, SELF:lle. Nenäsi on vuorattu limakalvoilla, jotka vangitsevat jatkuvasti taudinaiheuttajia ja roskia. Cilia, nenääsi reunustavat mikroskooppiset karvamaiset ulokkeet, voivat kanavoida tämän likaisen liman elimen etuosaan (tai kurkkuusi).

Mutta joskus jokin asia laukaisee nenäsi niin voimakkaasti, että kehosi haluaa karkottaa sen ulos voimakkaasti ja välittömästi, joten tämä tavallinen puhdistusprosessi saa välittömän sysäyksen aivastuksen muodossa. ”Aivastelu toimii mekanismina, joka puhdistaa nenän” ja stimuloi värekarvoja pitämään asiat liikkeessä, tohtori Michael Benninger, Cleveland Clinic Head & Neck Instituten puheenjohtaja, kertoo SELF:lle. ”Se on periaatteessa nenän uudelleenkäynnistämistä”, hän sanoo.

Aivastumisrefleksi aktivoituu yleensä, kun nenän limakalvot ovat ärtyneet.

Joskus se voi tapahtua, jos myös kurkku on ärtynyt. Niin tai näin, aivastelu on ”hyvin koordinoitu toiminta, johon osallistuu paljon lihaksia ja hermoja ja joka alkaa laukaisevasta tekijästä”, tohtori Voigt selittää.

Yleisimpiä laukaisevia tekijöitä ovat taudinaiheuttajat (kuten flunssa- ja flunssavirukset), allergeenit (kuten siitepöly tai kissan hilse) ja ärsyttävät aineet, jotka voivat olla kemiallisia (kuten hajuvesi) tai fysikaalisia (kuten pölyä), tohtori Voigt kertoo. Voigt sanoo.

Joskus, kuten allergeenien ja virusten kohdalla, laukaisevana tekijänä ei ole vain itse asia vaan nenän tulehdusreaktio siihen, tohtori Benninger sanoo. Sekä allerginen että ei-allerginen nuha (nenän limakalvotulehdus) voi johtaa kalvojen turpoamiseen ja liman ylimääräiseen määrään, mikä saattaa laukaista aivastelun. Allergioiden tapauksessa myös histamiinin kaltaiset kemikaalit, joita immuunijärjestelmäsi tuottaa vastauksena allergeeniin, voivat aiheuttaa aivastelua.

Tässä kerrotaan, miten varsinainen aivastumisprosessi etenee.

Ensin vieras hiukkanen stimuloi kolmoishermoa, suurinta aivoihin yhdistävää hermoa. Tämä aistihermo antaa tuntoaistimuksia lukuisille kasvojen ja pään alueille, kuten nenän, suun ja poskionteloiden limakalvoille sekä iholle, hampaille ja kielen takaosaan.

Kun kolmoishermo on stimuloitunut, se välittää viestin aivoihin, jotka sitten lähettävät erilaisia toimintasignaaleja kehoon, tohtori Voigt selittää. Jos aivot saavat viestin siitä, että nenässä on tunkeilija, pallea kiristyy ja siirtyy alaspäin, jotta keuhkot voivat täyttyä ilmalla, kurkun lihakset rentoutuvat, suu aukeaa, silmät sulkeutuvat ja aivastat. ”Tarkoituksena on luoda keuhkoistamme painetta, jotta voimme puhaltaa nenämme ulos”, tohtori Voigt selittää.

On myös mahdollista, että tässä on kyse muustakin kuin mitä tiede on vielä paljastanut. Vaikka kolmoishermo on luultavasti hallitseva mekanismi, joka osallistuu useimpiin aivastuksiin, tohtori Benninger sanoo, että taustalla on todennäköisesti muitakin mekanismeja, joita emme täysin ymmärrä, kuten muiden aivohermojen osallistuminen.

Ihmiset voivat aivastella myös reaktiona muihin kuin nenän laukaiseviin tekijöihin.

Ensimmäinen tutkituista esimerkeistä on altistuminen kirkkaille valoille, ilmiö, jota kutsutaan valoaivastukseksi. Sitten on tietysti villi esiintymä, jossa aivastat, kun käytät ripsiväriä tai nyppäät kulmakarvojasi. Ihmisten on myös raportoitu aivastelevan orgasmin aikana tai sen jälkeen. Aivastelu voi joillakin ihmisillä johtua jopa voimakkaista tunteista, kertoo Yhdysvaltain kansallinen lääketieteellinen kirjasto (U.S. National Library of Medicine).