Peniksen sairauksissa tutkiminen on ratkaisevan tärkeää diagnoosin, hoidon ja potilasneuvonnan kannalta. Aiemmin nämä tutkimukset on tehty henkilökohtaisesti, mutta nykyisen COVID-19-pandemian vuoksi etäkonsultaatioista on tullut normi – joten tarkkojen digitaalisten kuvien saaminen on ratkaisevan tärkeää diagnoosin ja hoidon suunnittelun kannalta. Selkeät ohjeet potilaille näiden kuvien hankkimisesta ovat siksi olennaisen tärkeitä.

Trends in Urology and Men’s Health on tehnyt yhteistyötä Manchesterin andrologiakeskuksen tiimin kanssa luodakseen verkko-oppaan, jonka avulla kirurgit voivat neuvoa potilaitaan, miten he voivat ottaa tarkkoja kuvia peniksensä kaarevuudesta. Tämä verkkolähde sisältää oppaan, videomuotoisia selityksiä ja aihetta käsittelevän artikkelin.

Video, ensimmäinen osa: Kuinka ottaa digitaalisia kuvia peniksen kaarevuudesta

Video, osa kaksi: Kuinka arvioida ”venytyspeniksen pituus”

Kuva peniksestä: mitä kirurgi haluaa tietää

Peniksen sairauksissa tutkiminen on ratkaisevan tärkeää diagnoosin, hoidon ja potilasneuvonnan kannalta. Valokuvausta ja digitaalisia kuvia on käytetty andrologian alalla useiden vuosikymmenien ajan hyvällä tavalla, mutta kliinisen arvioinnin tukipilari on ollut suora tutkiminen.

COVID-19-pandemia on kuitenkin edellyttänyt todennäköisesti pitkäaikaista sopeutumista tähän prosessiin, jossa etäkonsultaatio muodostaa terveydenhuollon ammattilaisten ja heidän potilaidensa välisen vuorovaikutuksen tärkeimmän tukipilarin – kliinikot käyttävät yhä useammin digitaalisia videoalustoja ja digitaalisia kuvia vaihtoehtona perinteisille kasvokkain tapahtuville poliklinikoille.

Digitaaliset kuvat ja objektiiviset tutkimusmuodot, kuten venytetyn peniksen pituuden (SPL) mittaaminen, ovat hyödyllisiä useista syistä: ne mahdollistavat peniksen epämuodostuman arvioinnin, antavat kirurgille ja potilaalle yhteisen käsityksen ”ongelmasta”, ja niitä voidaan käyttää välineenä potilaan hoidon ja odotusten määrittämisessä ja ohjaamisessa. Nykyisissä eurooppalaisissa ohjeissa pidetään myös digitaalista kotivalokuvausta ja sitä seuraavaa goniometrimittausta tyydyttävänä objektiivisena peniksen kaarevuuden mittarina.1

Nykyisin ei kuitenkaan ole vakio-ohjeita, joiden mukaan nämä kuvat hankitaan, mikä johtaa usein huonoihin omakuvausyrityksiin, joita voi olla vaikea tulkita tarkasti. Samoin vaikeudet, joita liittyy selkeiden ohjeiden antamiseen videoalustojen välityksellä siitä, miten SPL:n itsekuvaus tehdään, voivat johtaa sekavaan jaettuun käsitykseen ”ongelmasta”. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi olemme laatineet kirjalliset (ks. sivu 15) ja video-oppaat, jotka auttavat potilaita molempien prosessien ongelmanratkaisussa, jotta voidaan varmistaa käyttökelpoisten, toistettavissa olevien kuvien ja SPL-mittausten tuottaminen.2

Peyronien tauti

Peyronien tauti (PD) on hankittu hyvänlaatuinen sairaus, jossa fibroottinen plakkien muodostuminen johtaa peniksen epämuodostumaan,3 ja se ilmenee tavallisesti peniksen käyristymisenä ja syvennyksenä, ja siihen liittyy usein myös erektiohäiriöitä. PD-diagnoosin saaneiden potilaiden peniksen epämuodostuman arviointi on elintärkeää, jotta voidaan suunnitella menestyksekkäästi ei-kirurgiset ja kirurgiset hoitotoimenpiteet ottaen huomioon oireiden kesto, erektiohäiriöiden esiintyminen, SPL ja sairauden vaikutus potilaan ja hänen kumppaninsa elämänlaatuun.

Erityisesti SPL on tärkeää, kun suunnitellaan kirurgisia hoitovaihtoehtoja potilaan kanssa ja varmistetaan, että heitä neuvotaan asianmukaisesti ja että heillä on realistiset odotukset minkä tahansa toimenpiteen vaikutuksista. Esimerkiksi PD:n hoitoon liittyviin plikointitoimenpiteisiin kuuluu peniksen pidemmän puolen lyhentäminen kaarevuuden poistamiseksi, joten ne todennäköisesti lyhentävät peniksen kokonaispituutta. Toimenpiteet, joihin liittyy peniksen siirto plakin poiston kanssa tai ilman sitä, vaikuttavat vähemmän todennäköisesti peniksen pituuteen, ja ne on suunniteltu säilyttämään nykyinen pituus. Leikkausta edeltävän ja leikkauksen jälkeisen SPL:n tallentaminen voi myös olla ratkaisevaa, kun selvitetään potilaan ja kirurgin käsityksiä leikkauksen tuloksesta.

Viimeiseksi, SPL on myös hyödyllinen mittaustapa potilailla, joilla on erektiohäiriö ja jotka valitsevat peniksen proteesi-implantin. Sen avulla potilas saa tarkan käsityksen peniksensä erektiopituudesta leikkauksen jälkeen.

Nykymetodit

Edellisistä näkökohdista huolimatta tällä hetkellä ei ole olemassa standardia, jonka mukaan peniksen digitaaliset valokuvat otetaan, mikä johtaa usein huonolaatuisiin kuviin, joiden käyttökelpoisuus on rajallinen.4 Samoin epämääräiset ohjeet SPL:n mittaamisesta tai arvioimisesta johtavat todennäköisesti siihen, että potilas ja lääkäri ymmärtävät toisistaan poiketen potilaan sairauden, ja näin ollen potilaan odotukset jäävät täyttymättä ja potilas voi tulla tyytymättömäksi.

Potilaan peniksen kaarevuuden tarkkojen valokuvien saamiseen liittyvät ongelmat on osoitettu tutkimuksissa, joissa on verrattu valokuvien käyttöä fyysiseen arviointiin klinikalla.4,5 Näissäkään tutkimuksissa ei kuitenkaan näytä olevan standardoitua menetelmää, jolla nämä valokuvat saadaan. Esimerkiksi yhdessä tutkimuksessa menetelmässä todetaan yksinkertaisesti seuraavaa: ”Heitä ohjeistettiin ottamaan valokuva kolmesta kulmasta (etu-, sivu- ja yläpuolelta) maksimaalisen erektiojäykkyyden aikana”.5

Keskustelu

Selkeän potilasohjeistuksen puute saattaa olla sekoittava tekijä näiden kuvien huonoon suorituskykyyn
verrattaessa niitä kliinisessä arvioinnissa tehtävään arviointiin. Alkuperäisissä omakuvausta kuvaavissa julkaisuissa ehdotetaan, mitä näkymiä potilaan peniksen kaarevuudesta tulisi kuvata;6 kameratekniikka ja kuvan ottamisen mekaniikka ovat kuitenkin muuttuneet merkittävästi vuodesta 1983.

Kotikuvausta on arvosteltu sen ilmeisen epätarkkuuden vuoksi joissakin potilasryhmissä. On esimerkiksi osoitettu, että digitaalinen valokuvaus potilailla, joilla on itse raportoitu erektiohäiriö tai erektiohäiriö validoiduissa kyselylomakkeissa, aliarvioi usein kaarevuuden verrattuna goniometrimittaukseen intrakavernosaalisen injektion jälkeen.5 Teoriassa tämä johtuu suboptimaalisesta luonnollisesta erektiosta, joka johtaa pienempään kaarevuuteen, jonka itse valokuvaus tallentaa.

Jos arvioinnin tarkoituksena on kuitenkin hoidon suunnittelu, jonka tavoitteena on korjata potilaan jokapäiväisessä elämässä kokema kaarevuusaste, valokuvat osoittavat juuri tämän. Itse asiassa potilaan hoitaminen intraoperatiivisen keinotekoisen erektiomittauksen (joka voi olla liioiteltu) perusteella saattaa johtaa radikaalimpaan toimenpiteeseen kuin on tarpeen. Kun käytetään valokuvia toimenpiteen onnistumisen arvioimiseksi, jos erektion saavuttamismenetelmä ja kuvankaappaustekniikka ovat yhdenmukaisia ennen ja jälkeen hoidon, erektiohäiriön vaikutus voidaan ottaa huomioon, jolloin toimenpiteen onnistuminen voidaan mitata.

Sen vuoksi olemme kehittäneet potilasohjeet sekä video-ohjeet, joiden tarkoituksena on standardoida sekä peniksen arviointia varten tapahtuva itsevalokuvausprosessi että SPL:n mittaus.2 Näihin ohjeisiin sisältyvät kulmat ja etäisyydet, joista valokuvat tulisi ottaa, sekä se, tulisiko peniksen olla kyseisenä ajankohtana erektiossa vai löysässä tilassa, ja ne auttavat potilaita selvittämään valokuvauksen ja SPL:n arviointimenettelyn ongelmatilanteet. Kliinikot voivat hyödyntää näitä oppaita tiedottaessaan potilailleen, miten tuottaa luotettavia kliinisiä kuvia ja SPL:n arviointia.

Eriintyneiden sidonnaisuuksien ilmoittaminen: ei ilmoitettu.

  1. Hatzimouratidis K, Giuliano F, Moncada I, et al. European Association of Urology Guidelines. Male Sexual Dysfunction (https://uroweb.org/guideline/male-sexual-dysfunction; accessed 11 August 2020).
  2. Micallef D, Modgil V, Pearce I. Peyronien tauti: miten ottaa kuvia peniksen kaarevuudesta. Trends in Urology and Men’s Health 2020 (https://trendsinmenshealth.com/video/how-to-take-digital-images-of-your-penile-curvature/; viitattu 10.9.2020).
  3. Jalkut M, Gonzalez-Cadavid N, Rajfer J. Peyronien tauti: A Review. Rev Urol 2003;5(3):142-8.
  4. Brisbane WG, Rogers MJ, Hsi RS, et al. Comparison of clinician and patient users of a mobile phone application to assess penile curvature in Peyronie’s disease. Int J Impot Res 2019;32(4):401-8.
  5. Ohebshalom M, Mulhall J, Guhring P, Parker M. Measurement of Penile Curvature in Peyronie’s Disease Patients: Comparison of Three Methods. J Sex Med 2007;4(1):199-203.
  6. Kelami A. Autofotografia peniksen toiminnallisten häiriöiden arvioinnissa. Urology 1983;21(6):628-9.