JAKAA TÄMÄ:

<< Lataa viitearkki täältä >>

Kuka on valmis jazziin?!

Jazz-musiikki ja jazzpiano voivat olla pelottavia monille ihmisille. Joskus tuntuu, ettei sääntöjä ole olemassa. Voit soittaa mitä tahansa ja sanoa: ”No se on jazzia!”

Ja vaikka siinä saattaa olla jotain perää, se ei oikeastaan auta sinua tietämään, mistä aloittaa. Siitä tänään on kyse. Sam on täällä opettamassa meille moodeista ja siitä, miten niiden avulla voit aloittaa soittamisen ja sooloilun kuin jazz-virtuoosi!

Jos et ole vielä tavannut Samia, hän on Pianote-tiimin uusin jäsen ja hänellä on yliopistotutkinto jazzpianosta (hienoa!). Voit oppia lisää hänestä, hänen mieltymyksistään ja vastenmielisyyksistään täältä. Sanomattakin on selvää, että hän on täydellinen henkilö opettamaan tätä oppituntia.

Aloitetaan suurimmasta kysymyksestä:

Mitä hemmettiä moodit ovat?

Moodit ovat asteikkotyyppejä, jotka ovat erittäin yleisiä jazzpianossa. Ne ovat samanlaisia kuin duuri- ja molliasteikot, mutta niillä on kummallakin oma ominaisuutensa. Niitä voi kutsua moodeiksi TAI asteikoiksi, mutta useimmiten niitä kutsutaan moodeiksi.

Nykyaikaisia moodeja on 7, ja jokaisella on oma nimensä (nekin ovat outoja) ja oma kuvionsa (koko- ja puoliaskeleista). Mutta tänään tarkastelemme vain kolmea yleisintä (ja hyödyllisintä) moodia, jotta pääset alkuun. Tilojen ymmärtäminen voi viedä hieman aikaa. Teemme parhaamme tehdäksemme siitä mahdollisimman yksinkertaista, mutta jos joudut palaamaan takaisin ja lukemaan jotain uudelleen, älä huoli!

Moodit ovat SUURI käsite.

Minusta helpoin tapa ajatella moodeja, kun aloitat, on tarkastella niitä suhteessa sävelsävyyn, ja niin aiomme tehdä tänään. Olemme F-duurissa. Mustia säveliä on yksi (Bb) ja loput ovat valkoisia.

F-duurissa on siis seitsemän säveliä. F-G-A-Bb-C-D-E. Tässä se on kirjoitettu diskanttiavaimella:

Jokaiseen noista sävelistä on rakennettu moodi. On siis olemassa moodi (tai asteikko), joka KÄYTTÄÄ F-duurin sävellajia, mutta ALKAA eri sävelistä. Yksi moodi alkaa G:stä, toinen C:stä jne.

MUTTA äänilaji EI muutu. Riippumatta siitä, millä nuotilla aloitat, on AINOASTAAN Bb. Tämä antaa moodeille niin ainutlaatuisen soundin.

Ei hätää, selvitämme tämän yksityiskohtaisesti alla.

Mutta aloitetaan ENSIMMÄISESTÄ nuotista – F. Jos tunnet F-duuriasteikon, minulla on sinulle hyviä uutisia…

Tiedät jo 1. moodin!

Moodi nro 1 – Joonialaismoodi

Juuri niin, tunnetkin jo pianomoodin. F joonialainen moodi on vain toinen hieno tapa sanoa F-duuri.

Tässä on siis F joonialainen moodi kirjoitettuna:

Näetkö, että se on täsmälleen sama?! Siistiä huh 🙂

Ja aivan kuten duuriasteikoilla on kuvio, jokaisella moodilla on oma kuvionsa. Joonian moodilla on sama kuvio kuin duuriasteikolla, joka on:
W – W – H – W – W – W – W – H
Yksi alhaalla, kaksi jäljellä.

Moodi # 2 – Dorian moodi

Nyt pääsemme näkemään ja kuulemaan, miten moodit ovat jotenkin outoja ja funkyjä. Aiemmin sanoin, että moodit alkavat asteikon eri sävelistä. Näin tapahtuu tässä.

Dorilainen moodi alkaa asteikon 2. sävelestä. Tässä tapauksessa se on G. Joten asteikko menee G:stä G:hen – MUTTA se käyttää vain F-duuriasteikon nuotteja. Se näyttää siis tältä:

Katso nuotteja hetki, ja jos olet pianon ääressä – soita se. Nuotit ovat G-A-Bb-C-D-E-F. Se on kuin soittaisimme F-duuriasteikkoa, mutta aloitamme 1. nuotin sijasta 2. nuotista.

Se kuulostaa todella mielenkiintoiselta – se on samanlainen kuin molliasteikko, mutta ei aivan.

Ja vaikka olemme edelleen F-avaimessa, tätä moodia kutsutaan G-dorianmoodiksi, koska se alkaa G:llä.

Dorianmoodilla on myös oma kuvionsa, jonka avulla voit rakentaa dorianmuotosävelaskeleen MILLAISELLA tahansa näppäimellä. Sen kuvio on:

W – H – W – W – W – W – H – W

Nyt siirrymme kolmanteen ja viimeiseen moodiin, jota tarkastelemme tänään.

Moodi # 3 – Mixolydian moodi

Kerroinhan sinulle, että moodeilla on outoja nimiä.

Tehdäänpä pikainen kertaus. Joonialainen moodi alkaa duuriasteikon 1. sävelestä (tässä tapauksessa F) ja dorilainen moodi duuriasteikon 2. sävelestä (G).

Mixolydialainen moodi alkaa duuriasteikon 5. sävelestä. Arvaatko, mikä nuotti se on?

Jos arvasit C – olet oikeassa!

Tämän moodin (tai asteikon) aloitusnuotti on siis C – MUTTA MUISTA – käytämme edelleen vain F-duuriasteikon nuotteja. Moodimme näyttää siis tältä:

Soita se! Se on LÄHELLÄ C-duuriasteikkoa, mutta siinä on Bb eikä B. Ja koska se alkaa ja päättyy C:hen, sitä kutsutaan C-mixolydiseksi moodiksi.

Jos haluat ajatella sitä sen kuvion kannalta, niin se näyttää tältä:
W – W – H – W – W – W – H – W
Voit käyttää näitä kuvioita rakentaaksesi moodeja millä tahansa näppäimellä, mutta kuten aiemmin sanoin, minusta on helpompaa ajatella moodeja suhteessa duuriasteikkoon, ainakin aluksi. Ionion on sama kuin duuriasteikko, dorian rakentuu 2. sävelestä ja mixolydian rakentuu 5. sävelestä.

Ja se toimii JOKAISESSA sävellajissa. Otetaan esimerkiksi C-duuri. C-duuriasteikko on myös C joonialainen moodi. C-duurin 2. sävel on D. D-dorilainen moodi koostuu siis sävelistä D-E-F-G-A-B-C. Se on asteikko D:stä D:hen käyttäen vain C-duurin nuotteja.

Ja lopuksi, C-duuriasteikon 5. nuotti on G. Joten asteikko G-A-B-C-D-E-F (kaikki valkoiset nuotit) on G-mixolydinen moodi.

Ja nyt saatat miettiä…

Ja mitä?!!!! Miten hemmetissä tämä auttaa minua?

Olen niin iloinen, että kysyit 🙂

Moodit ovat hämmästyttäviä, koska voit käyttää niitä IMPROVISOIDA ja SOLOIDA erilaisten sointujen ja sointukulkujen yli. Koska moodit rakentuvat eri sävelistä, voit käyttää näitä moodeja soittaaksesi niitä vastaavien sointujen päälle.

Annahan kun näytän sinulle.

Yleisin sointukulku jazzissa on 2-5-1-kulku. Se tarkoittaa, että siinä käytetään duuriasteikon 2., 5. ja 1. sävelestä rakennettuja sointuja. Klikkaa tästä saadaksesi täydellisen oppitunnin 2-5-1:stä.

F-duuri-soinnussa nämä soinnut ovat Gm, C, F. Ja koska kyse on jazzista, lisäämme 7. sävelet jokaiseen sointuun, joten niistä tulee Gm7, C7 (muista Bb) ja FMaj7. Meillä on täysi oppitunti seitsemäsosista täällä, jos et ole varma eroista.

Meillä on siis sointuja, jotka alkavat G:stä, C:stä ja F:stä. Ja etkö arvaisikin – meillä on myös MODIT, jotka alkavat jokaisesta näistä nuotteista! Voimme siis käyttää oppimiamme moodeja ja soittaa ne sointujen päälle.

Tässä se on hyvin perusmuodossa (ja hyvä tapa aloittaa harjoittelu):

Kokeile soittaa tämä läpi muutaman kerran. Vasen käsi soittaa 1. tahdissa Gm7:ää, 2. tahdissa C7:ää (inversiota käyttäen) ja viimeisessä tahdissa FMaj7:ää.

Oikea käsi soittaa 1. tahdissa g-dorialaista moodia, 2. tahdissa c-mixolydialaista moodia ja 3. tahdissa f-joonalaista moodia.

Siten näet, että dorilainen moodi vastaa molli-seitsemäs sointua, mixolydialainen moodi vastaa dominanttiseitsemäs sointua ja joonialainen moodi vastaa duuri-seitsemäs sointua!

Jälleen kerran saatat miettiä…

Miten tämä eroaa siitä, että soittaisit pelkän F-duuriasteikollisen soinnun?

Se on hyvä kysymys. Ja rehellisesti sanottuna – ei se tässä paljon eroa. Nuotit ovat edelleen samat. Voisit soittaa minkä tahansa F-duuriasteikon kuvion tämän progression päälle ja se kuulostaisi hyvältä.

Mutta tässä on se juttu…

JAZZ PIANO LIKKAA JUMPPAILLA AVAINMERKKIEN KIERTÄMISESTÄ!

Ylläolevassa esimerkissä kaikki soinnut ja nuotit ovat F-duurissa, joten se on hyvin turvallinen. Mutta TODELLISESSA jazz-kappaleessa – löydät sointuja, jotka eivät kuulu sointumerkkiin.

Katsotaanpa esimerkiksi Satin Dollia – jazz-klassikkoa. Tässä ovat 2 ensimmäistä riviä:

Jos katsot sävelsignatuuria, huomaat, että se on C-duurissa – ei mustia koskettimia. Mutta katso KORTEJA.

Tässä on A7, jossa on C#. Siellä on myös D7, jossa on F#. Ja sitten katso Abm7 ja Db7 viimeisessä tahdissa. Ne EIVÄT ole C-äänessä!

Tässä kohtaa moodit ovat hämmästyttäviä. Koska kun näet molli-7-soinnun (kuten Dm7, joka on sama kuin D-7), voit soittaa sen päälle vastaavan dorianmoodin (tässä tapauksessa D-dorian). Kun näet dominoivan 7-soinnun (kuten tuon G7:n), voit soittaa sen päälle mixolydialaisen asteikon (G mixolydialainen).

Siten moodeista tulee superhyödyllisiä, kun haluat improvisoida, sooloilla ja luoda melodioita, jotka pohjautuvat KORDEIHIN eikä koskettimiin.

Tämä on paljon omaksuttavaksi…

Tiedän sen. Ja kuten alussa sanoin, älä murehdi liikaa jos et tajua kaikkea heti. Nämä ovat SUURIA musiikillisia käsitteitä. Mutta halusin, että tämä olisi resurssi, johon voisit aina palata.

Muista vain, että moodit ovat samanlaisia kuin asteikot – mutta hieman erilaisia 😉

Jos sinulla on kysyttävää, jätä ne alla oleviin kommentteihin, ja hauskaa moodien harjoittelua!