Osteoporoosi on merkittävä terveysongelma Yhdysvalloissa ja maailmanlaajuisesti. Arviolta 10 miljoonaa ihmistä sairastaa osteoporoosia pelkästään Yhdysvalloissa, ja American Academy of Orthopaedic Surgeonsin (AAOS) mukaan lisäksi 18 miljoonalla ihmisellä on riski sairastua tähän sairauteen. Naiset muodostavat 80 prosenttia osteoporoosia sairastavista henkilöistä, mutta sitä esiintyy myös miehillä, vaikka se on usein alidiagnosoitu ja siten aliraportoitu.
Yhtä huolestuttavaa on se, että toiset 34 miljoonaa ihmistä Yhdysvalloissa ovat vaarassa sairastua osteopeniaan, joka on osteoporoosin yleinen esiaste. Monet asiantuntijat syyttävät tyypillistä amerikkalaista ruokavaliota ja elämäntapaa, vaikka myös perimä voi vaikuttaa henkilön todennäköisyyteen sairastua jompaankumpaan näistä sairauksista. Sekä osteoporoosin että osteopenian esiintyvyys ovat vakavia terveysongelmia, joten on tärkeää ymmärtää ne.
Mitä on osteopenia?
Osteopenia on usein varoitusmerkki lähestyvästä osteoporoosista. Lähes puolet kaikista yli 50-vuotiaista amerikkalaisista sairastaa tätä sairautta.
Osteopenia on osteoporoosin tavoin luusairaus, jolle on ominaista luun mineraalitiheyden väheneminen eli luukato. Vaikka se ei ole yhtä tuhoisa kuin osteoporoosi, se on vahva indikaattori siitä, että potilaalle kehittyy lopulta tauti.
Ravitsemus ja liikunta ovat yleisiä osteopenian hoitomuotoja. Toisinaan lääkärit määräävät lääkkeitä, mutta se ei yleensä ole ensisijainen hoito. Liikunta, erityisesti painoa kantava liikunta, on erittäin tehokas hoito ja ennaltaehkäisevä toimenpide osteoporoosia vastaan.
Kalsiumin ja D-vitamiinin lisääminen ovat myös yleisiä hoitoja. Nämä voivat olla lisäravinteina, mutta potilaita kannustetaan myös syömään kalsiumpitoisia elintarvikkeita, kuten jogurttia, lehtivihanneksia, kuten pinaattia, ja sardiineja.
Mikä on osteoporoosi?
Osteoporoosi on vakava sairaus, joka aiheuttaa luiden haurastumista ja heikkenemistä. Sana ”osteoporoosi” tarkoittaa kirjaimellisesti ”huokoista luuta”, mikä viittaa sairauden ensisijaiseen ominaisuuteen.
Kun luuta tarkastellaan mikroskoopilla, sen pinnassa on pieniä reikiä. Kun terve luu näyttää mikroskoopissa hunajakennomaiselta, osteoporoosia sairastavassa luussa on paljon suurempia välejä ja reikiä. Osteoporoottisen luun massa ja tiheys ovat vakavasti heikentyneet. Tämä voi aiheuttaa usein luunmurtumia sekä kroonista kipua, ja potilas voi jopa menettää useita senttejä pituuttaan.
Osteoporoosia sairastavilla potilailla voi myös esiintyä liikuntarajoitteita sairauden tai sen seurauksena tapahtuvien luunmurtumien vuoksi. Tämä voi johtaa muihin terveysongelmiin, kuten masennukseen ja liikalihavuuteen. Nämä tilat voivat pahentaa itse sairautta ja lisätä potilaan kipua. Usein osteoporoosipotilaat, erityisesti pitkälle edenneissä vaiheissa, tarvitsevat pitkäaikaista hoitoa laitoksessa, kuten hoitokodissa.
Todellinen vaara osteoporoosissa ei ole se, miten tuhoisaa se on luustolle, vaan se, miten se voi jäädä havaitsematta niin pitkään. Usein se huomataan vasta, kun luu todella murtuu tai potilaan yläselkä alkaa kaartua eteenpäin. Joskus potilas saattaa lyhentyä. Siinä vaiheessa se on yleensä hyvin pitkälle edennyt. Oikealla hoidolla sitä voidaan kuitenkin hidastaa tai pysäyttää. Joskus luuntiheyttä voidaan parantaa ja häiriö voidaan ainakin jossain määrin kääntää päinvastaiseksi.
Mitä tehdä, jos sinulla on osteoporoosi tai osteopenia
Jos epäilet, että sinulla saattaa olla osteoporoosi tai osteopenia tai että sinulla saattaa olla riski sairastua osteopeniaan ja osteoporoosiin, sinun on ensimmäiseksi keskusteltava lääkärin kanssa, jotta hän voi varmistua siitä, että kyseessä on osteoporia. Sen jälkeen voit päättää toimintatavasta, joka yleensä koostuu liikunnasta, ruokavaliosta, elämäntapamuutoksista ja kiropraktisista hoidoista. Mitä nopeammin ryhdyt toimiin suojellaksesi ja parantaaksesi terveyttäsi, sitä epätodennäköisemmin sinulle kehittyy pitkäaikaisia sairauksia.
Vastaa