Keskustelukanavia pimeässä verkossa, kuten AnonOps Internet Relay Chat ja Anonymous CyberGuerrilla, käytetään hacktivistihyökkäysten koordinointiin ja hyökkäystyökalujen jakamiseen.

Hacktivistikampanjan ensimmäisenä askeleena on manifestin julkaiseminen. Manifesti on julistus hakkerikampanjan aikeista ja motiiveista. Hacktivistit julkaisevat manifestinsa verkossa ja jakavat niitä sosiaalisessa mediassa. He selittävät motiivejaan ja aikomuksiaan saavuttaakseen yleisen hyväksynnän ja houkutellakseen mahdollisimman monta hakkeria liittymään mielenosoitukseen.

Raha ei toimi motiivina liittyä hacktivistiryhmään. Sen sijaan hacktivismi on tapa protestoida, ja sen motiivina ovat ideologia, uskonto, yhteiskunnalliset syyt tai poliittiset mielipiteet. Jopa useissa paikallisissa protesteissa on globaalin kyberhakkivismin piirteitä. Esimerkiksi vuonna 2012 hakkerikollektiivi Anonymous kiinnitti huomiota Ugandan homoseksuaalisuuden vastaiseen lakiesitykseen ja hyökkäsi useille hallituksen verkkosivuille.

Kampanjan toinen vaihe on kohdistua verkkopalveluihin kyberhyökkäyksillä, joiden tarkoituksena on varastaa arkaluonteisia tietoja tai aiheuttaa häiriöitä kohdeorganisaatiolle. Jos muut hakkerointikeinot epäonnistuvat, verkkopalvelut kaadetaan hajautettujen palvelunestohyökkäysten avulla. Kun nämä hyökkäykset häiritsevät verkkopalveluja, hakkeriryhmä julkaisee uusia kohteita.