Sensaatiohakuisista uutisotsikoista ja yksittäisistä tutkimuksista huolimatta suurin osa todistusaineistosta osoittaa edelleen, että ruokavalio, jossa on vähemmän tyydyttyneitä rasvoja, pienentää sydänsairauksien riskiä.

Onko voi hyväksi?

Suuremman tyydyttyneiden rasvahappojen saannin, kohonneen kolesterolipitoisuuden ja sydänsairauksien välinen yhteys on todettu hyvin.

Nykyinen näyttö tukee tyydyttyneiden rasvojen (kuten voin, kookosöljyn ja rasvaisen lihan) korvaamista tyydyttymättömillä rasvoilla (kuten pähkinöissä, siemenissä, rasvaisessa kalassa, avokadossa ja terveellisissä kasviöljyissä) sydänsairauksien riskin vähentämiseksi. Näin ollen Sydänsäätiön kanta on edelleen sama – meidän olisi edelleen korvattava tyydyttyneet rasvat ruokavaliossamme tyydyttymättömillä rasvoilla.

Mitä todisteet sanovat?

  • Tyydyttyneiden rasvojen korvaaminen monityydyttymättömillä rasvoilla vähentää LDL-kolesterolia (epäterveellistä) kolesterolia ja kokonais- ja HDL-kolesterolin suhdetta
  • Maailman terveysjärjestö löysi vakuuttavaa näyttöä siitä, että tyydyttyneiden rasvojen korvaaminen monityydyttymättömän rasvan korvaaminen vähentää sydänsairauksien riskiä
  • On arvioitu, että tyydyttyneen rasvan korvaaminen 5 %:lla tyydyttyneestä rasvasta peräisin olevasta energiasta monityydyttymättömällä rasvalla vähentää sydänsairauksien riskiä 10 %:lla
  • Tyydyttyneen rasvan korvaaminen puhdistetuilla hiilihydraattiruuilla (esim. valkoiset jauhot, sokeri) ei ole mitään hyötyä sydänterveydelle.

Minkä verran tyydyttyneitä rasvoja kiiviläiset syövät?

  • Sydämesi vuoksi suosittelemme tyydyttyneiden rasvojen ja transrasvojen* saannin rajoittamista 8 prosenttiin kokonaisenergiasta.
  • Viimeisimmässä aikuisten kansallisessa ravitsemustiedustelussa kerrotaan, että tyydyttyneiden rasvojen saantisuosituksemme on keskimäärin suositeltua suurempi, eli se on 13 prosenttia päivittäisestä energiasta.

* Uusiseelantilaisissa margarineissa on yleensä hyvin vähän (eli <1 %) transrasvaa. Tällä hetkellä uusiseelantilaiset syövät reilusti alle Maailman terveysjärjestön (WHO) suosittelemien transrasvojen enimmäismäärien.

Voita vai margariinia?

Vaikkakin pienten voimäärien käyttämisen silloin tällöin ei pitäisi olla ongelma useimmille ihmisille, selkeä ja yksiselitteinen todistusaineisto osoittaa, että on olemassa paljon terveellisempiä rasvoja sydämemme kannalta. Sydämemme kannalta on parempi korvata tyydyttyneet rasvat tyydyttymättömillä rasvoilla. Yksinkertainen vaihto voista margariinilevitteisiin on yksi tapa tehdä tämä.

Niille, jotka eivät halua käyttää margariinilevitteitä, kannattaa harkita avokadoa, hummusta, kasviöljyjä (kuten oliivi- tai avokadoöljyä) ja pähkinä- tai siemenvoilevitteitä hyviksi vaihtoehdoiksi, jotka ovat vähemmän prosessoituja ja täysjyväisiä. Vaihtoehtoisesti voit halutessasi olla käyttämättä levitteitä lainkaan.

Jättämällä voi vs. margariini -keskustelu sivuun, meidän on muistettava, että koko ruokavaliomallimme ratkaisee. Käytettävissä oleva kokonaisnäyttö kertoo, että sydänterveellinen ruokavaliomalli perustuu suurelta osin mahdollisimman vähän käsiteltyihin elintarvikkeisiin ja sisältää runsaasti vihanneksia ja hedelmiä, jonkin verran täysjyväviljaa jalostettujen viljojen sijaan, palkokasveja, pähkinöitä, siemeniä ja muita terveellisten rasvojen lähteitä, kuten rasvaista kalaa tai oliiviöljyä, ja se voi sisältää jalostamatonta vähärasvaista lihaa tai siipikarjanlihaa ja/tai maitotuotteita.

Tämän mallin noudattamisella ruokavaliomme rasvat huolehtivat itsestään.

Oletko vieläkin hämmentynyt tyydyttyneistä rasvoista ja voista? Olemme koonneet joitakin usein kysyttyjä kysymyksiä ja antaneet niihin vastauksemme.

Yleisiä kysymyksiä voistaTutustu siihen, millä öljyillä on turvallista valmistaa ruokaa.