Fluoksetiini mullisti mielialahäiriöiden lääkehoidon sen tullessa markkinoille vuonna 1987, ja siitä on tullut masennuksen hoidon kulmakivi. Oltuaan 14 vuotta fluoksetiinin (tuotenimellä Prozac) ainoa valmistaja Eli Lilly and Companyn yksinoikeuspatentti umpeutui.1 Geneeristä fluoksetiinia on nyt saatavana useiden eri valmistajien kautta.

Vaikka geneerisen fluoksetiinin käyttö Prozacin sijasta vähentää lääkekustannuksia, herää kysymys: Onko merkkilääke tehokkaampi kuin sen geneerinen vastine? Joissakin anekdoottisissa raporteissa on esitetty kliinistä eroa, mutta näitä väitteitä ei ole vielä tuettu kirjallisuudessa.

Jotkut kliinikot ovat havainneet, että tietyt potilaat tarvitsevat oireidensa hallitsemiseksi suuremman annoksen geneeristä fluoksetiinia kuin Prozacia, mutta useat seikat voivat vaikuttaa näihin lisääntyneisiin vaatimuksiin. Ensinnäkin masennus ja masennusoireet lisääntyvät ja vähenevät; oireiden lisääntyminen voi olla osa sairauden kulkua eikä niinkään merkkivalmisteiden ja rinnakkaisvalmisteiden välisiä eroja.

Oireiden lisääntyminen voi myös heijastaa potilaiden puolueellisuutta. Potilas tietää käyttävänsä rinnakkaisvalmistetta ja saattaa olla taipuvaisempi huomaamaan oireita tai ilmoittamaan niistä. Lisäksi joillakin potilailla, jotka uskovat, että rinnakkaisvalmisteet ovat tehottomampia kuin merkkivalmisteet, on käänteinen plasebovaikutus – heidän uskomuksensa siitä, että rinnakkaisvalmiste on huonompi, vähentää sen tehoa. Lisäksi kliinisesti voidaan havaita hienovaraisia eroja biologisessa hyötyosuudessa ja bioekvivalenssissa merkkivalmisteen ja rinnakkaisvalmisteen välillä.

Voidakseen saada FDA:n hyväksynnän rinnakkaisvalmisteen on osoitettava olevan terapeuttisesti vastaava kuin merkkivalmisteen vastine. Tämä edellyttää sekä farmaseuttista vastaavuutta (identtiset määrät samaa ainesosaa samassa lääkemuodossa ja samassa antoreitissä) että bioekvivalenssia (vertailukelpoinen nopeus ja laajuus, jolla vaikuttava aine imeytyy ja tulee saataville vaikutuskohteessa).2 Farmakokinetiikan tilastolliseen analyysiin kuuluu sellaisten mittareiden kuten käyrän alle jäävän pinta-alan ja huippupitoisuuden arviointi. Testilääkettä ja vertailulääkettä verrataan laskemalla 90 prosentin luottamusväli niiden populaation geometrisille keskiarvoille. Lasketun luottamusvälin on oltava bioekvivalenssirajan sisällä, tyypillisesti 80-125 % populaation geometrisen keskiarvon osalta. Muita tyypillisesti huomioon otettavia tekijöitä ovat farmakokineettisten tietojen logaritminen muunnos, menetelmät sekvenssivaikutusten arvioimiseksi ja poikkeavien tietojen arviointi.3

Vertailevat rinnakkaislääkkeet on testattava tiukasti ennen FDA:n hyväksynnän saamista. Voisi toivoa, että merkkituotteen ja rinnakkaisvalmisteen välillä mahdollisesti esiintyvä vaihtelu ei merkittävästi muuta potilaan vastetta.

Tähän mennessä yli 20 yritystä on saanut hyväksynnän tai alustavan hyväksynnän lähes 50 rinnakkaisvalmisteelle fluoksetiinia varten. Näiden valmisteiden hyväksymispakettitietoja (joihin sisältyy bioekvivalenssitietoja) ei ole vielä saatavilla.4

Siltikään ei ole näyttöä siitä, että geneerinen fluoksetiini olisi tehottomampi kuin Prozac, vaikka potilaat, lääkärit ja lääkeyhtiöt ovat kiinnittäneet siihen yhä enemmän huomiota. Lopputulos on, että jokainen potilas tarvitsee yksilöllistä hoitoa. Jos oireet lisääntyvät tai pahenevat, lisää annostusta, mikä tehtäisiin joka tapauksessa. Jos haittavaikutukset lisääntyvät, pienennetään annosta. Jos tietyn potilaan kohdalla epäillään todellista eroa, siitä on ilmoitettava viipymättä FDA:lle, joka arvioi lääkkeitä markkinoille saattamisen jälkeen arvioimalla säännöllisesti tuotteiden laatua sekä tutkimalla ja arvioimalla väitteitä, jotka koskevat lääkevalmisteiden eriarvoisuutta.5

Cynthia A. Mascarenas, PharmD
Lisa M.Mican, PharmD
University of Texas Health Science Center at San Antonio

  1. McLean B. Karvas pilleri. Fortune, August 13, 2001.
  2. Vasquez CA, Vasquez R. Therapeutic equivalence guidelines: what the codes mean. Saatavilla osoitteessa: www.pharmacytimes.com/GPR2.html.
  3. Center for Drug Evaluation and Research (CDER). Guidance for industry: statistical approaches to establishing bioequivalence. U.S. Department of Health and Human Services, Food and Drug Administration, 2001.
  4. CDER. Uusien ja geneeristen lääkkeiden hyväksynnät: 1998-2002. Saatavilla osoitteessa: www.fda.gov/cder/approval/index.htm.
  5. U.S. Food and Drug Administration. Geneeristen lääkkeiden terapeuttinen vastaavuus (kirje). Saatavilla osoitteessa: www.pharmweb.net/forum/0086/1998/msg00010.html.

.