Onko jokaisella kaksoisolento?

Me kaikki olemme tehneet kaksoisolennon, kun olemme erehtyneet luulemaan satunnaista henkilöä kadulla joksikin, jonka tunnemme tai jonka tunnemme, kuten julkkisten kaksoisolennot Will Ferrell ja Chad Smith – näyttelijä ja Red Hot Chili Peppersin rumpali.

Mutta onko jokaisella kaksoisolento? Siihen on itse asiassa melko hyvä mahdollisuus, kiitos kasvonpiirteisiin vaikuttavien geenien rajallisen määrän.

”Geneettistä monimuotoisuutta on vain rajallinen määrä”, sanoo Michael Sheehan, Cornellin yliopiston neurobiologian ja käyttäytymisen apulaisprofessori, joka tutkii rutiininomaisesti ulkonäönvaihteluita ja genetiikkaa lajeissa, kuten paperiampiaisissa ja kotihiirissä. ”Jos korttipakkaa sekoitetaan niin monta kertaa, jossain vaiheessa sama käsi jaetaan kahdesti.”

Seehan totesi, että ”korttipakka” on uskomattoman laaja. Tutkijoilla ei ole tällä hetkellä aavistustakaan siitä, kuinka monilla geeneillä on rooli esimerkiksi ihmisen kasvojen muodon tai silmien välisen tilan muodostumisessa.

On ”valtava määrä geenejä, jotka vaikuttavat esimerkiksi kasvojen rakenteeseen ja tietysti hiusten, silmien ja ihon väriin, jotka kaikki ovat hyvin vaihtelevia”, sanoi tohtori Sheehan. Arthur Beaudet, molekyyli- ja ihmisgenetiikan professori Baylor College of Medicine -yliopistossa Houstonissa.

Evoluutio on näyttänyt suosivan suurta erottuvuutta ihmismukeissa. Sheehan ja kollegansa raportoivat viime vuonna Nature Communications -lehdessä, että ihmisen kasvot eroavat mitoiltaan enemmän kuin esimerkiksi kädet vaihtelevat leveydeltään ja pituudeltaan. Lisäksi tutkijat havaitsivat, että ulkonäköön tiedetään liittyvän enemmän geenejä kuin muihin ihmisen anatomian alueisiin.

”Ihmisen kasvot ovat vaihtelevammat kuin olisimme odottaneet niiden olevan sen perusteella, miten vaihtelevia muut ruumiinosat ovat”, Sheehan sanoi.

”Yksi uskottava syy kasvojen vaihtelevuuteen on se, että ihmiset, kuten muutkin sosiaaliset eläimet, hyötyvät siitä, että he pystyvät erottamaan lajinsa yksilöt toisistaan. Näin niitä, jotka toimivat hyväntekijöinä tai jotka käyttäytyvät kuin ääliöt, voidaan lähestyä tai vältellä sen mukaisesti. ”Sinä välität siitä, kuka on kuka”, Sheehan sanoi.

Sukulaiset näyttävät tietysti keskimäärin paljon samannäköisiltä kuin ei-sukulaiset yksilöt, mikä osoittaa, että ihmisen kasvot ovat selvästi periytyviä. Siksi niin sanotut identtiset kaksoset – jotka molemmat ovat syntyneet samasta hedelmöittyneestä munasolusta ja jakavat siten kaikki geeninsä – ovat usein tuskin erotettavissa toisistaan.

Näin ollen on järkeenkäypää, että tuntemattomat ihmiset, jotka muistuttavat toisiaan – kuten Ferrell ja Smith – ovat luultavasti läheisempiä sukulaisia (mutta eivät tiedä sitä) kuin ihmiset, jotka eivät näytä lainkaan samalta, Beaudet sanoi.

Lisäksi samaa etnistä alkuperää olevilla ihmisillä on tyypillisesti suurempi joukko yhteisiä geenejä kuin ryhmänsä ulkopuolisilla, minkä vuoksi esimerkiksi eteläaasialaisilla on yleensä tummat hiukset ja ruskehtava iho ja skandinaaveilla yleensä vaaleat hiukset ja vaalea iho.

”Ei ole niin, että löydät aasialaisen ja eurooppalaisen, jotka näyttävät melkein identtisiltä”, Beaudet sanoi. ”Löydät kaksi ihmistä, joilla on samankaltainen syntyperä ja joilla on luultavasti melkoinen määrä geneettistä yhteistä perimää, kun mennään kauas taaksepäin.”

Vaikka ”etnisyys” on hankala käsite, johon sisältyy sellaisia ei-geenisiä näkökohtia kuin kulttuuri ja kieli, suuremmat etnisyydet tai ”rodut” – toinen latautunut termi – jos niitä tarkastellaan läheisesti geneettisesti toisiinsa sukulaisina olevien ihmisten ryhminä, niiden pitäisi loogisesti ajateltuna olla suuremmat mahdollisuudet synnyttää kaksoisolentoja.

Suurimmat etniset ryhmät ovat han-kiinalaiset (noin 1,3 miljardia ihmistä) ja hindulaiset (ehkä jopa 1,2 miljardia ihmistä, Etelä-Aasiasta). Jos kuulut jompaankumpaan näistä ryhmistä, sinulla on teoriassa paremmat mahdollisuudet törmätä melkein sinuun, melkein häneen tai melkein häneen.

Nykyaikaisen, globaalin maastamuuton vuoksi tämä käsitys siitä, että ihmiset jakavat geenejä ja maantieteellistä sijaintia ja näin ollen myös ulkonäön, on kuitenkin muuttumassa häilyväksi. Yksilöt, joiden etniset ryhmät olivat olleet eristyksissä vuosituhansien ajan, tekevät nyt rutiininomaisesti lapsia keskenään.

”Ihmiset eivät ennen liikkuneet kovin paljon”, Beaudet sanoi. ”Nykyään meillä on ihmisiä, jotka parittelevat toisesta maanosasta tulevien ihmisten kanssa.”

Aikojen saatossa eristäytyminen muista ihmispopulaatioista sekä altistuminen tietyille ympäristöille – pohjoisten leveysasteiden kylmyys tai päiväntasaajan lämpö liiaksi yksinkertaistettuna esimerkkinä – johti siihen, että uudet geneettiset mutaatiot syntyivät, juurtuivat ja luonnehtivat etnisyyksiä. (Muistakaa, että kaikki ihmiset alkoivat afrikkalaisina miljoonia vuosia sitten.)

Nyt, kun kerran eristyksissä olleet ihmisryhmät tuovat yhteen kaikki uudet geeninsä, kaksoisolentovaikutus voi sekä vahvistua että laimentua. Loppujen lopuksi maailman väkiluku on kasvanut räjähdysmäisesti 1900-luvun alun miljardista yli seitsemään miljardiin nykyään.

Kaikki nämä ylimääräiset ihmiset ympärillä, vaikka sukulinjat hämärtyisivätkin, saattaisivat lisätä todennäköisyyttä siihen, että ihmiset muistuttavat toisiaan hämmästyttävän paljon.

”Jos ihmisiä on tarpeeksi”, Sheehan sanoi, ”lopulta löytyy joku, joka ei näytä niin hullun erilaiselta.”

Seuraa Live Science @livescience, Facebook & Google+.