image_pdfimage_print

Woodward2013_Image

toimittaja: SARAH WOODWARD
KOMMUNIKAATIOSEURANTAKOORDINAATTORI – BIODERM, INC.

Kun lääkärisi valmisteli sinua leikkaukseen tai sädehoitoon, mainitsiko hän inkontinenssista? Entä erektiohäiriöistä? Odotitko joutuvasi noloihin tapaturmiin tai viettäväsi kultaiset vuotesi ihannoidussa pampersissa? ”Eturauhasleikkauksen monien komplikaatioiden jälkeen minulla oli täydellinen inkontinenssi. Jokainen päivä oli kurja, enkä halunnut mennä minnekään.” Tällaista oli Philin elämä radikaalin eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen. Ja valitettavasti se kuulostaa luultavasti aika tutulta monille teistä. Minulle se kuulosti varmasti samalta. Phil on yksi tuhansista asiakkaistamme, jotka ovat viime vuoden aikana ottaneet yhteyttä ja kertoneet tarinansa. Totuus on, että lähes kaikki miehet kokevat ainakin jonkinasteista virtsankarkailua leikkauksen jälkeen. Useimmat paranevat muutamassa kuukaudessa, mutta arviolta 5-8 %:lle jää lääkäritutkimusten mukaan pysyvästi inkontinenssi1. Itseraportoivien potilaiden mukaan pysyvän virtsankarkailun määrä on kuitenkin säännöllisesti paljon suurempi, joskus jopa 31 prosenttia.2 American Medical Systemsin vuonna 2013 tekemässä tutkimuksessa todettiin, että 43 prosentilla eturauhassyövästä eloonjääneistä oli virtsankarkailua, ja 23 prosenttia eloonjääneistä joutui käyttämään aikuisten vaippoja3. Kyselyyn vastanneista huikeat 27 prosenttia ilmoitti, että sivuvaikutukset olivat odotettua pahempia. Ja jos nämä luvut eivät tyrmää sinua – kokeilepa tätä: vuonna 1999 yhdysvaltalaisten eturauhassyövästä selviytyneiden keskuudessa tehty tutkimus osoitti, että jopa 20 prosenttia miehistä ei ollut saanut varoitusta inkontinenssin mahdollisuudesta ennen eturauhassyöpäleikkausta!4

Kaikki tämä johtaa kahteen vakavaan kysymykseen: raportoivatko lääkärit liian vähän eturauhassyövän hoidon jälkeisestä inkontinenssista? Ja ovatko kaltaisesi potilaat todella valmistautuneet mahdollisiin leikkauksen jälkeisiin sivuvaikutuksiin? Vastataksemme näihin kysymyksiin – puhuimme lääkäreiden ja potilaiden kanssa, jotka kertoivat meille muutamia havaintojaan!

1. Lääkärit ja potilaat määrittelevät inkontinenssin usein eri tavoin. Tämä ero vaikuttaa dramaattisesti heidän käsityksiinsä inkontinenssista ja hoitojen onnistumiseen.

Mitä eroa siis tarkalleen ottaen on? Se vaihtelee tutkimuksittain, mutta yleisesti ottaen urologit määrittelevät usein leikkauksen jälkeisen inkontinenssin vuodoksi, joka edellyttää useamman kuin yhden tyynyn käyttöä päivässä5. Lääkärit pitävät usein myös miehiä, joilla on vain rasitusinkontinenssia, ”täysin kontinentaalisina”. Toisaalta Philin kaltaiset miehet käyttävät usein laajempaa määritelmää ja määrittelevät inkontinenssin kaikenlaiseksi virtsankontrollin puutteeksi, mukaan lukien vuodot, äkilliset tyhjennystarpeet (jotka voivat johtaa onnettomuuksiin) tai rasitusinkontinenssi fyysisesti aktiivisen toiminnan aikana (taivutus, nosto, aivastelu jne.). Tämä ero saattaa tuntua pieneltä, mutta sen vaikutus elämänlaatuun ei todellakaan ole sitä! Miehet, jotka käyttivät 2 tai useampia tyynyjä päivässä, havaitsivat merkittävän negatiivisen vaikutuksen elämänlaatuunsa6, mukaan lukien emotionaalinen ja fyysinen hyvinvointi.
2. Mikään määrä teknologiaa ei voi korvata ammattitaitoista kirurgia.

Viimeisten vuosikymmenten aikana lääketiede on parantanut merkittävästi kirurgien ja heidän potilaidensa käytettävissä olevia välineitä. Erityisesti hermoja säästävän radikaalin eturauhasen poistoleikkauksen käyttöönotto vähensi komplikaatioita, kuten virtsankarkailua ja seksuaalisia toimintahäiriöitä. Teknologiaan liittyy kuitenkin varoituksia. Uusien robottijärjestelmien käyttöönotto on vain niin hyvä kuin sitä käyttävä kirurgi. ”Robottijärjestelmät ovat pelkkiä työkaluja, eivätkä ne pysty suorittamaan leikkausta ilman kirurgia. Kirurgi käyttää robotti-instrumenttia samalla tavalla kuin hän käyttäisi skalpellia. ”7 Yleisesti ottaen suurempi kokemus johtaa parempiin tuloksiin, ja väärin koulutetut lääkärit voivat lisätä komplikaatioita. CNBC Newsin hiljattain julkaisemassa raportissa, joka koski Intuitive Surgicalia, da Vinci 3D -kirurgisen robotin valmistajaa, vastaan nostettuja kanteita, ilmaistiin huoli koulutuksesta – sertifiointi voi vaatia vain seitsemän tunnin koulutuksen8 eli vähemmän koulutusta kuin mitä saisi, jos haluaisi työskennellä paikallisessa Best Buy Geek Squadissa. Kuinka moni kirurgi saa enemmän kuin vaaditun vähimmäiskoulutuksen, kun terveydenhuollon kustannukset kasvavat jatkuvasti? Tiedätkö ennen leikkausta, millaisen koulutuksen kirurgisi on saanut, kuinka usein hän on tehnyt kyseistä toimenpidettä tai mitä tahansa hänen käyttämistään välineistä? Useimmat eivät tiedä, ja se on epäilemättä heidän vahingokseen.

3. Potilaat eivät ole tietoisia uudemmista tuotevaihtoehdoista inkontinenssin hallitsemiseksi, ja kolme kymmenestä on liian hämillään keskustellakseen asiasta lääkärinsä kanssa.

Viimeisimmässä parentgiving.com-kyselyssä tavoitettiin yli 5000 inkontinenssin kanssa tekemisissä olevaa ihmistä, ja sen tarkoituksena oli auttaa arvioimaan inkontinenssin aiheuttamaa leimautumista ja tuotevaihtoehtoja miehille ja naisille. Kyselystä saatiin melko hämmästyttäviä vastauksia: 3 kymmenestä inkontinenssia sairastavasta ihmisestä ei koskaan mainitse siitä lääkärille (syystä riippumatta) ja lähes 7 kymmenestä inkontinenssia sairastavasta ihmisestä elää onnettomuuden pelossa. Pelkästään stressi ja huoli voivat vaikuttaa valtavasti elämänlaatuun.9 Ja valitettavasti monet miehet olettavat, että heidän ainoat vaihtoehtonsa ovat imukykyiset tuotteet, kuten vaipat ja tyynyt. Se ei yksinkertaisesti ole totta. Samassa parentgiving.comin tutkimuksessa vain neljä kymmenestä henkilöstä oli ”erittäin tyytyväinen” imukykyynsä

<Insert Table 1,Table 2 here….>

Tämä on ymmärrettävää, sillä useimpien imukykyisten tuotteiden hinta on noin 0,86 dollaria tyynyltä11. Tyynyt pitäisi vaihtaa 4-6 kertaa päivässä12 , joten imukykyisten aineiden käytöstä aiheutuvat vuotuiset menot voivat olla jopa 4 402 dollaria. Vakuutus ei yleensä kata imeytysaineita, joten kustannukset tulevat suoraan taskustasi. Miesten onneksi on toinenkin vaihtoehto, Men’s Liberty. Se on suosittu valinta, koska ihoystävällinen tiiviste liikkuu mukanasi koko päivän ajan, eliminoi kiusalliset onnettomuudet ja ottaa kiinni kaikki odottamattomat vuodot. Ja lisäbonuksena voit mennä pisuaariin milloin tahansa ja tyhjentää pussin tai jopa pissata suoraan sen läpi. Työskennellessäsi kegel-harjoitusten parissa voit tehdä sitäkin – ja kaikki tämä Men’s Liberty on paikallaan.
Mitä minun kaltaisteni potilaiden pitäisi siis tehdä?

Potilaana sinun tehtäväsi on olla ennakoiva. Älä ujostele tehdä omaa tutkimustasi ja kysyä lääkäriltäsi siitä, mitä löydät. Useimmat ihmiset, joilla on inkontinenssia, eivät koskaan mainitse siitä lääkärilleen. Ja kun potilas tulee sisään vaippa päällä, lääkäri ei välttämättä edes ota asiaa puheeksi! Jos haluat paremman vaihtoehdon tai sinulla on kysymyksiä inkontinenssistäsi, KYSY!!!! Kannustamme miehiä voimakkaasti keskustelemaan lääkärinsä kanssa, harjoittelemaan ja tekemään kaikkensa kontinenssin palauttamiseksi. Pelkkä ”eläminen sen kanssa” ei todellakaan ole vaihtoehto. Phil yritti selviytyä parhaansa mukaan. ”Jouduin rajoittamaan nesteiden saantia, mikä oli sinänsä epäterveellistä.” Philin onneksi hänen lääkärinsä tarjosi hänelle paremman vaihtoehdon, joka antoi hänelle takaisin normaaliuden tunteen ja palautti itseluottamuksen, joka oli revitty pois jokaisen onnettomuuden jälkeen. ”Sen jälkeen, kun lääkärini tarjosi ulkoista Liberty-laitetta, elämä on ollut paljon parempaa. Voin nyt juoda mitä haluan ja elää normaalimpaa elämää. Olen hyvin kiitollinen siitä, että oli olemassa miesten Libertyn kaltainen tuote, joka on antanut elämääni normaaliuden ja sallinut minun olla jälleen aktiivinen.” Jos olet kiinnostunut kuulemaan lisää tarinoita inkontinenssin kanssa kamppailevilta miehiltä, käy verkossa osoitteessa www.MensLiberty.com/blog.

*Tämä artikkeli on tarkoitettu vain opetuskäyttöön, eikä se ole lääketieteellistä neuvontaa. Kysy aina neuvoa lääkäriltäsi ennen uuden liikuntaohjelman tai muun merkittävän elämäntapamuutoksen aloittamista.

Author: Sarah Woodward on viestintäkoordinaattori BioDerm, Inc:ssä, joka on lääkinnällisten laitteiden valmistaja Largossa, FL:ssä. BioDermillä hän vastaa markkinointisisällöstä, sosiaalisesta mediasta, kirjoittamisesta ja graafisesta suunnittelusta. Hän myös kirjoittaa Men’s Liberty -blogia, joka keskittyy miesten inkontinenssikysymyksiin. Jos haluat lisätietoja Men’s Libertystä, käy verkossa osoitteessa www.MensLiberty.com tai soita asiakaspalvelutiimillemme numeroon (800) 814-3174.

(Viitteet)

1 McGlynn, B., et al. ”Management of Urinary Incontinence Following Radical Prostatectomy,” Urol urs. 2004;24(6), http://www.medscape.com/viewarticle/496416_2

2 Ibid.

3 Tutkimuksen toteutti Angus Reid American Medical Systemsin puolesta. Saatavilla verkossa: http://www.torontosun.com/2013/05/06/mostprosate-cancer-survivors-say-side-eff ects-hurt-sex-life-survey

4 Palmer, Mary, et al, ”Incontinence Aft er Prostatectomy: Coping With Incontinence Aft er Prostate Cancer Surgery” Oncology Nursing Forum, http://ons.metapress.com/content/634nl63w98273180/

5 Moore KN, Truong V, Estey E, Voaklander DC., ”Urinary incontinence after radical prostatectomy: can men at risk be identified preoperatively?” J Wound Ostomy Continence Nurs. 2007 May-Jun;34(3):270-9; kysely 280-1. Luettu verkossa: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17505246

6 SACCO, E., PRAYER-GALETTI, T., PINTO, F., FRACALANZA, S., BETTO, G., PAGANO, F. ja ARTIBANI, W. (2006), Urinary incontinence aft er radical prostatectomy: incidence by definition, risk factors and temporal trend in a large series with a long-term follow-up. BJU International, 97: 1234-1241. doi: 10.1111/j.1464-410X.2006..06185.x

7 http://www.stjosephsatlanta.org/center-for-robotic-surgery/urology/frequently-asked-questions-robotic-prostate-surgery.html

8 http://www.cnbc.com/id/100564517

9 http://www.parentgiving.com/elder-care/incontinence-survey-results/

10 Ibid.

11 Brazzelli ym. ”Absorbent Products for Containing Urinary and/or Fecal Incontinence in Adults,” Journal of Wound, Ostomy and Continence Nursing, Jan. 2002: s. 45-54.

12 Ibid.

.