Kuva: Jim Hancock
Kokeile kuvitella elämäsi ilman kosketusta. Ei halauksia tai suukkoja (tai seksiä), mutta ei myöskään käsien sivelemistä kassalla, kun maksat herkkuvoileipääsi, ei kättelyä liiketapaamisissa, ei olkapäiden hieromista tuntemattomien kanssa täpötäydessä MARTA-junassa. Uudessa kirjassaan Close Enough to Touch atlantalainen kirjailija Colleen Oakley pohtii tällaisen elämän käytännön ja emotionaalisia seurauksia. Juttelimme äskettäin Oakleyn kanssa hänen inspiraatiostaan kirjaan.
Tarina pyörii naisen, Jubilee Jenkinsin, ympärillä, jolla on erittäin epätavallinen sairaus – hän on allerginen ihmisen kosketukselle. Perustuuko kirja todelliseen sairauteen?
Ennen kuin ryhdyin kirjailijaksi, olin terveystoimittaja, ja olen kirjoittanut muutaman artikkelin allergioista. Tiesin, että allergiat – ruoka- ja ympäristöallergiat – lisääntyvät räjähdysmäisesti. Nykyään jokainen tuntee jonkun, jolla on jokin vaikea allergia. Minulle ne olivat veljenpoikani ja veljentyttäreni, joilla molemmilla on hyvin vakavia, hengenvaarallisia ruoka-aineallergioita.
Tiesin, että halusin sisällyttää allergiat kirjaan, mutta – tietysti kaunokirjallisuuden kirjoittajana – minun oli mentävä askeleen pidemmälle. Niinpä aloin tutkia todella omituisia allergioita, ja onhan niitä hullujakin. Luin eräästä naisesta, joka tuli raskaaksi ja sai allergiaa vedelle. Hän ei voinut edes käydä suihkussa, koska hänen ihonsa turposi nokkosihottumaksi. Löysin naisen, joka on allerginen teknologialle. Kuulostaa oudolta, mutta hän ei voi olla tietokoneiden läheisyydessä – hänellä ei voi edes olla tietokonetta kotonaan – eikä hän voi käyttää matkapuhelinta, koska hän on allerginen niiden lähettämille säteilyaalloille. Ja on ihmisiä, jotka ovat allergisia auringolle ja joutuvat pysyttelemään koko ajan sisätiloissa.
Tein kaikkea tätä tutkimusta, ja sain ajatuksen: Entä jos olisit allerginen muille ihmisille? Otin yhteyttä moniin allergialääkäreihin, jotta he auttaisivat minua luomaan teoreettisen geneettisen syyn sille, että hänellä olisi tämä vaiva, ja keksimään tiedettä sen taakse.
Allergisuus ihmisille saattaa kuulostaa aluksi hieman hölmöltä, mutta on selvää, että se on jättänyt syvän emotionaalisen muistijäljen tähän hahmoon.
Kun aloin miettiä, miltä tuntuisi, jos et oikeasti voisi koskettaa ihmisiä, tajusin, miten vaikeaa se olisi. Ensinnäkin, kun ajattelee, kuinka moneen ihmiseen koskettaa joka päivä, usein edes ajattelematta sitä. Kirja on myös rakkaustarina, ja oli haastavaa miettiä, miten voisit mahdollisesti rakastua johonkuhun ilman, että voit fyysisesti koskettaa häntä.
Kirjassa käsitellään myös sitä, miten Jubileen sairaus vaikuttaa häneen lapsena.
Ollessani itsekin äiti, ajatus siitä, että et voi koskettaa lapsiasi – vaikka kosketus on se tapa, jolla sitoudut heihin ja osoitat rakkauttasi – sai minut miettimään, miten se vaikuttaisi siihen, millaisiksi lapsesi kehittyisivät. Ja miten se vaikuttaisi äidin suhteeseen lapseensa.”
Viimeisimmässä kirjassasi, Ennen kuin menen, oli myös lääketieteellinen tausta – päähenkilö sairasti etäpesäkkeistä syöpää. Oletko valinnut tämän teeman tarkoituksella?
Luulen, että koska olen taustaltani tehnyt paljon terveys- ja lääketieteellisiä raportteja, kuulun niihin ihmisiin, jotka rakastavat tutkimusten läpikäyntiä ja tutustuvat sairauksiin ja siihen, miten lääkärit ja potilaat käsittelevät näitä asioita. Se löytää luonnollisesti tiensä kirjoihini. En lähde etsimään sitä, mutta nämä ovat vain ajatuksia, jotka vetävät minua puoleensa.
Miten uskot, että ihmiset, joilla on muunlaisia hengenvaarallisia allergioita, suhtautuvat kirjaan?
Toivon, että he lukevat sen ja löytävät siitä jotain tuttua ja samaistuvat siihen jollain tavalla. Se, että katselin siskoani hänen kahden lapsensa kanssa, antoi minulle erilaisen näkökulman allergioihin. Vastuutaakka vanhempana on jo valmiiksi todella suuri, mutta kun lapsilla on ruoka-aineallergioita, se on jatkuvaa 24/7-valppautta. On jo pelottavaa päästää lapset ulos maailmaan, mutta tieto siitä, että jokin niinkin pieni asia kuin maapähkinä tai kananmuna voi päättää heidän elämänsä, ja sinä olet ainoa henkilö, joka on siitä vastuussa, on todella raskasta. Varmistin, että siskoni luki jokaisen kohtauksen. Vaikka Jubileen vaiva ei ole todellinen, halusin sen olevan mahdollisimman todenmukainen.”
Foxtale Book Shoppe järjestää Oakleyn kirjan julkistamistilaisuuden 7. maaliskuuta Room & Board Furniture -huoneessa klo 18.30-20.30.m.
Hän lukee ja signeeraa kirjoja myös 13. maaliskuuta Decaturin kirjastossa kello 19.15-21 ja 29. huhtikuuta Foxtale Book Shoppen tiloissa kello 14.00.
Vastaa