Sabal-kuvien aika! Vielä kymmenkunta vuotta sitten aihe mistä tahansa Sabal-kämmenistä olisi herättänyt haukotuksia tai irvistyksiä. Silloin PT:llä topic du jour oli Dypsis, Dypsis, Dypsis, 24/7, 365 päivää vuodessa. Eräs saari Intian valtameressä oli tulvimassa maailmaan satoja ja taas satoja Dypsis-palmuja, ja ihmiset tulivat hulluiksi. No, ei oikeastaan niin monta sataa, koska jokaisella Dypsislajilla oli vähintään kahdeksan nimeä. Ja Kew ei tunnistanut niistä yhtäkään. Hyviä aikoja.
Se oli silloin. Useimmat palmujen ystävät ovat ymmärtäneet, että maailman arviolta 2 500 palmulajista 92 % ei ole Dypsis-lajeja ja että ehkä jotkut vähemmän ylhäiset suvut olivat huomion arvoisia. Mikä tuo minut takaisin Sabaliin. Ja valokuviin. Päätin päivittää valokuvakirjastoani kuvilla puutarhatontillani olevista Sabaleista. Monet niistä ovat niin sanottuja ”ylikääpiöitä”, Sabal minor -suvun pikkuruisia lajikkeita, jotka on nimetty niiden lähimpien kaupunkien mukaan, joista ne löydettiin. Niillä on kaikki täysikokoisten serkkujensa sitkeä kylmänkestävyys paljon pienemmässä paketissa.
Sabal minor ’Blountstown Dwarf’ – alkuperäinen uber-kääpiö, joka tutustutti minut tämän lajin vaihtelevuuteen. Ainakin yksi pikkupalmuista kukkalaatikossa kukkii ensimmäistä kertaa.
Sabal minor ’Chipola Dwarf’ – hieman suurempi uber-kääpiö
Sabal minor ’Wakulla Dwarf’ – suunnilleen samankokoinen kuin Blountstown, mutta on 60-70 mailia etelämpänä FL:n Big Bendissä
Sabal minor ’High Springs’ – toinen hieman suurempi uber-kääpiö
Sabal minor ’Welfare’ – Teksasilainen S. minor, jota tavataan vain läheltä Welfaren aavekaupunkia. Kuinka siistiä tuo onkaan? Se on tunnettu siitä, että se muodostaa lyhyen rungon

.