Nuorisopolitiikan tarkoituksena on luoda oppimiselle, mahdollisuuksille ja kokemuksille sellaiset olosuhteet, jotka takaavat ja mahdollistavat nuorten tietojen, taitojen ja pätevyyden kehittymisen. Näin nuoret voivat toimia demokratian toimijoina, integroitua yhteiskuntaan ja erityisesti ottaa aktiivisen roolin sekä kansalaisyhteiskunnassa että työmarkkinoilla.

Euroopan komission ja Euroopan neuvoston nuorisoalan kumppanuus edistää tietoon perustuvan osallistavan nuorisopolitiikan ideaa ja käytäntöä, ja sen tavoitteena on tehostaa nuorisoalan vuoropuhelua nuorisopolitiikasta vastaavien tahojen, tutkijoiden ja käytännön toimijoiden (nuorisoalan kansalaisjärjestöt ja muut nuorisotyötä tekevät tahot) välillä, jota toisinaan kutsutaan myös ”maagiseksi” tai ”kultaiseksi kolmioksi”.

Keskeiset nuorisopoliittiset puitteet

Euroopan neuvoston nuorisopolitiikan perusta on 23. tammikuuta 2020 julkaistussa asiakirjassa Nuorisoalan strategia 2030. Strategia tarjoaa poliittista ohjausta ja laajan poliittisen etenemissuunnitelman eli tehtävänmäärittelyn kaudelle 2020-30, ja se toimii kehyksenä, jonka puitteissa seuraavat viisi kaksivuotista Nuorten demokratiaohjelmaa pannaan täytäntöön. Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi nuorisoalan strategian 2030 22. tammikuuta 2020, ja se löytyy ministerikomitean päätöslauselmasta (2020)2. Strategiaa esitellään siihen liittyvässä tausta-asiakirjassa, jossa se asetetaan nuorten elämän ja nuorisopolitiikan kontekstiin. Asiakirjassa kerrotaan lisää Euroopan neuvoston nuorisoalasta sekä strategian visiosta, tehtävästä, temaattisista painopisteistä ja odotetuista tuloksista. Näitä painopisteitä ovat moniarvoisen demokratian elvyttäminen, nuorten oikeudet, yhdessä eläminen rauhanomaisissa ja osallistavissa yhteiskunnissa sekä nuorisotyö.

Euroopan unionin nuorisopolitiikan perustana on Euroopan unionin neuvoston päätöslauselma uudesta EU:n nuorisostrategiasta 2019-2027. Strategian odotetaan kehittävän monialaista lähestymistapaa käsittelemällä nuorten tarpeita muilla EU:n politiikan aloilla. Strategiaan sisältyy yksitoista nuorisotavoitetta, jotka ovat EU:n ja nuorten välisen rakenteellisen vuoropuhelun kuudennen syklin tulos. Vuosina 2017-2018 lähes 50 000 nuorta osallistui tähän sykliin liittyvään kuulemisprosessiin. Strategialla pyritään puuttumaan nuorisoalan ydinalueisiin: Engage (sitouttaa), Connect (yhdistää) ja Empower (voimaannuttaa).

Nuorisopolitiikan aiheet

Tässä osiossa saat tiivistä tietoa joistakin keskeisistä nuorisopoliittisista aiheista, joita pidämme erityisen tärkeinä Euroopassa.

Tämän teemavalikoiman innoittajina ovat toimineet:

  • Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin viimeisimmät nuorisopolitiikan painopisteet nuorisoalalla, jotka on johdettu edellä mainituista keskeisistä poliittisista puitteista, mukaan lukien yhdestätoista nuorisotavoitteesta, jotka edustavat eri puolilta Eurooppaa tulevien nuorten näkemyksiä teemoista, joita nuorisopolitiikan tulisi käsitellä;
  • Euroopan komission ja Euroopan neuvoston välisen nuorisoalan kumppanuuden työ, jossa keskitytään erityisesti Prahassa, Tšekin tasavallassa 12.-14. kesäkuuta 2017 pidetyn symposiumin ”Youth Policy Responses to the Contemporary Challenges Faced by Young People” (Nuorisopolitiikan vastaukset nuorten kohtaamiin nykyajan haasteisiin) tuloksiin

Tuloksena syntyneet aiheet ovat:

  • Koulutus ja oppiminen
  • Työllisyys
  • Sukupuolten välinen tasa-arvo
  • Vihapuhe, ääriajattelu ja väkivaltaan johtava radikalisoituminen
  • Terveys ja hyvinvointi
  • Yhteiskuntaan osallistuminen
  • Tiedottaminen ja rakentava vuoropuhelu
  • Oikeudet, nuorten pakolaisten osallisuus ja osallistuminen
  • Kestävyys
  • Nuoret maaseudulla
  • Nuorisojärjestöt ja nuoriso-ohjelmat
  • Nuorten tilat ja osallistuminen
  • Nuorisotyötä koskeva politiikka

Nuorisopoliittiset aiheet tässä osiossa rakentuvat siis vahvasti sen ympärille, mitä nuoret itse määrittelivät kiireellisimmiksi asioiksi, jotka vaikuttivat heidän elämäänsä vuosina 2017 ja 2018. Luettelon ei ole tarkoitus olla tyhjentävä, eikä se kata kaikkia aiheita, joita nuorisopolitiikassa voidaan tai pitäisi käsitellä, sillä nuorisopolitiikka on luonteeltaan monipuolista ja monipuolista ja perustuu paikallisiin, alueellisiin ja kansallisiin realiteetteihin, prioriteetteihin ja nuorten, poliittisten päättäjien ja käytännön toimijoiden tarpeisiin. Lisäksi nuorisopolitiikan on oltava monialaista, eli siinä on otettava huomioon kaikki nuorisopolitiikan osa-alueet ja katettava ne kokonaisvaltaisesti.

Suositeltavaa luettavaa

Euroopan unionin neuvosto: Päätöslauselma EU:n uudesta nuorisostrategiasta 2019-2027

Euroopan komissio: EU:n nuorisoraportti 2015

Euroopan neuvosto: Ministerikomitean päätöslauselma (98) 6 Euroopan neuvoston nuorisopolitiikasta

Euroopan neuvoston ministerikomitean päätöslauselma (2020) 2 Euroopan neuvoston nuorisoalan strategiasta 2030

Euroopan neuvosto: Ministerikomitean suositus nro R (92) 7 jäsenvaltioille viestinnästä ja yhteistyöstä nuorisotutkimuksen alalla Euroopassa

Euroopan neuvosto: Ministerikomitean päätöslauselma CM/Res(2008)23 Euroopan neuvoston nuorisopolitiikasta

Euroopan neuvosto: Nuorisopolitiikan itsearviointiväline

.