- Mikä on nivelreuma (RA)?
- Mitkä ovat RA:n merkit ja oireet?
- Mistä RA johtuu?
- Mitkä ovat RA:n riskitekijät?
- Miten RA diagnosoidaan?
- Kenen tulisi diagnosoida ja hoitaa RA?
- Miten RA:ta hoidetaan?
- Mitkä ovat nivelreuman komplikaatiot?
- Miten voin hallita RA:ta ja parantaa elämänlaatuani?
- Learn more about RA
- Opi lisää niveltulehduksesta
Mikä on nivelreuma (RA)?
Nivelreuma eli RA on autoimmuuni- ja tulehdussairaus, mikä tarkoittaa, että immuunijärjestelmäsi hyökkää erehdyksessä elimistön terveiden solujen kimppuun aiheuttaen tulehduksen (kivuliaan turvotuksen) sairastuneissa kehon osissa.
RA hyökkää pääasiassa niveliin, yleensä moniin niveliin kerralla. RA vaikuttaa yleisesti käsien, ranteiden ja polvien niveliin. RA:ta sairastavassa nivelessä nivelen limakalvo tulehtuu, jolloin nivelkudos vaurioituu. Tämä kudosvaurio voi aiheuttaa pitkäkestoista tai kroonista kipua, epävakautta (tasapainon puutetta) ja epämuodostumia (epämuodostumia).
RA voi vaikuttaa myös muihin kudoksiin koko kehossa ja aiheuttaa ongelmia elimissä, kuten keuhkoissa, sydämessä ja silmissä.
Mitkä ovat RA:n merkit ja oireet?
RA:ssa on aikoja, jolloin oireet pahenevat, joita kutsutaan taudinpurkauksiksi, ja aikoja, jolloin oireet paranevat, joita kutsutaan remissioksi.
RA:n merkkejä ja oireita ovat muun muassa:
- Kipu tai särky useammassa kuin yhdessä nivelessä
- Jäykkyys useammassa kuin yhdessä nivelessä
- Kipu tai särky useammassa kuin yhdessä nivelessä
- Samat oireet molemmin puolin. kehon molemmilla puolilla (esimerkiksi molemmissa käsissä tai molemmissa polvissa)
- Painon lasku
- Kuume
- Väsymys tai uupumus
- Väsymys
Mistä RA johtuu?
RA on seurausta immuunivasteesta, jossa elimistön immuunijärjestelmä hyökkää omia terveitä solujaan vastaan. RA:n erityisiä syitä ei tunneta, mutta jotkin tekijät voivat lisätä riskiä sairastua siihen.
Mitkä ovat RA:n riskitekijät?
Tutkijat ovat tutkineet useita geneettisiä ja ympäristötekijöitä selvittääkseen, muuttavatko ne henkilön riskiä sairastua RA:han.
Riskiä lisääviä tekijöitä
- Ikä. RA voi alkaa missä iässä tahansa, mutta todennäköisyys kasvaa iän myötä. RA:n puhkeaminen on yleisintä kuusikymppisillä aikuisilla.
- Sukupuoli. Uusia RA-tapauksia on tyypillisesti kaksi-kolme kertaa enemmän naisilla kuin miehillä.
- Geenit/perinnölliset piirteet. Ihmiset, joilla on syntyessään tiettyjä geenejä, sairastuvat todennäköisemmin RA:han. Nämä geenit, joita kutsutaan HLA-luokan II genotyypeiksi (human leukosyyttiantigeeni), voivat myös pahentaa niveltulehdusta. Riski sairastua RA:han voi olla suurin, kun ihmiset, joilla on näitä geenejä, altistuvat ympäristötekijöille, kuten tupakoinnille, tai kun henkilö on lihava.
- Tupakointi. Useat tutkimukset osoittavat, että tupakointi lisää henkilön riskiä sairastua RA:han ja voi pahentaa tautia.
- Elävänä syntyneiden lasten historia. Naisilla, jotka eivät ole koskaan synnyttäneet, voi olla suurempi riski sairastua RA:han.
- Varhaiselämän altistukset. Jotkin varhaiselämän altisteet voivat lisätä riskiä sairastua RA:han aikuisiällä. Esimerkiksi eräässä tutkimuksessa havaittiin, että lapsilla, joiden äidit tupakoivat, oli kaksinkertainen riski sairastua RA:han aikuisena. Pienituloisten vanhempien lapsilla on suurempi riski sairastua RA:han aikuisena.
- Lihavuus. Lihavuus voi lisätä riskiä sairastua RA:han. Lihavuuden merkitystä tutkineissa tutkimuksissa havaittiin myös, että mitä ylipainoisempi henkilö oli, sitä suurempi oli hänen riskinsä sairastua RA:han.
Ominaisuudet, jotka voivat pienentää riskiä
Toisin kuin edellä mainitut riskitekijät, jotka voivat lisätä riskiä sairastua RA:han, ainakin yksi ominaisuus voi pienentää riskiä sairastua RA:han.
- Imetys. Naisilla, jotka ovat imettäneet lapsiaan, on pienempi riski sairastua RA:han.
Miten RA diagnosoidaan?
RA diagnosoidaan käymällä läpi oireet, suorittamalla lääkärintarkastus ja tekemällä röntgenkuvat ja laboratoriokokeet. RA on parasta diagnosoida varhaisessa vaiheessa – 6 kuukauden kuluessa oireiden alkamisesta – jotta tautia sairastavat voivat aloittaa hoidon taudin etenemisen (esimerkiksi nivelten vaurioitumisen) hidastamiseksi tai pysäyttämiseksi. Diagnoosilla ja tehokkailla hoidoilla, erityisesti tulehdusta vaimentavalla tai hillitsevällä hoidolla, voidaan vähentää RA:n haitallisia vaikutuksia.
Kenen tulisi diagnosoida ja hoitaa RA?
RA-potilaiden hoitoon erikoistuneen lääkärin tai lääkäriryhmän tulisi diagnosoida ja hoitaa RA. Tämä on erityisen tärkeää, koska RA:n oireet eivät ole spesifisiä ja voivat näyttää muiden tulehduksellisten nivelsairauksien oireilta. Niveltulehdukseen erikoistuneita lääkäreitä kutsutaan reumatologeiksi, ja he voivat tehdä oikean diagnoosin. Löytääksesi lähistölläsi toimivan lääkärin voit käydä American College of Rheumatology (ACR) -verkkosivuston reumatologitietokannassaulkopuolinen kuvake.
Miten RA:ta hoidetaan?
RA:ta voidaan hoitaa ja hallita tehokkaasti lääkityksellä (lääkkeillä) ja itsehoitostrategioilla. RA:n hoitoon kuuluu yleensä tautia hidastavien ja nivelten epämuodostumia ehkäisevien lääkkeiden käyttö, joita kutsutaan tautia muokkaaviksi antireumaattisiksi lääkkeiksi (DMARD-lääkkeiksi); biologisen vasteen muokkaajat (biologiset lääkkeet) ovat lääkkeitä, jotka ovat tehokas toisen linjan hoito. Lääkkeiden lisäksi ihmiset voivat hoitaa RA:ta itsehoitostrategioilla, joiden on todettu vähentävän kipua ja työkyvyttömyyttä, jolloin he voivat jatkaa itselleen tärkeitä toimintoja. RA:ta sairastavat voivat lievittää kipua ja parantaa nivelten toimintaa opettelemalla käyttämään viittä yksinkertaista ja tehokasta niveltulehduksen hoitostrategiaa.
Lisätietoa RA:n hoidosta saat American College of Rheumatologyn (ACR) Clinical Practice Guidelines for the Treatment of Rheumatoid Arthritisexternal-kuvakkeesta tai ACR:n nivelreuman potilassivultaexternal-kuvakkeesta.
Mitkä ovat nivelreuman komplikaatiot?
Nivelreumalla (RA) on monia fyysisiä ja sosiaalisia seurauksia ja se voi heikentää elämänlaatua. Se voi aiheuttaa kipua, työkyvyttömyyttä ja ennenaikaista kuolemaa.
- Ennenaikainen sydänsairaus. Nivelreumaa sairastavilla on myös suurempi riski sairastua muihin kroonisiin sairauksiin, kuten sydänsairauksiin ja diabetekseen. Jotta RA:ta sairastavat ihmiset eivät sairastuisi sydänsairauksiin, RA:n hoidossa keskitytään myös sydänsairauksien riskitekijöiden vähentämiseen. Lääkärit neuvovat esimerkiksi RA-potilaita lopettamaan tupakoinnin ja laihduttamaan.
- Lihavuus. Lihavilla RA:ta sairastavilla henkilöillä on suurempi riski sairastua sydänsairauksien riskitekijöihin, kuten korkeaan verenpaineeseen ja korkeaan kolesteroliin. Lihavuus lisää myös riskiä sairastua kroonisiin sairauksiin, kuten sydänsairauksiin ja diabetekseen. Lopuksi, lihavilla RA:ta sairastavilla on vähemmän hyötyä lääkehoidosta verrattuna niihin RA:ta sairastaviin, jotka eivät ole lihavia.
- Työllisyys. RA voi vaikeuttaa työntekoa. RA:ta sairastavat aikuiset ovat harvemmin työssä kuin ne, joilla ei ole RA:ta. Kun sairaus pahenee, monet RA:ta sairastavat huomaavat, etteivät he pysty tekemään yhtä paljon kuin ennen. RA:ta sairastavien työuupumus on suurinta niillä, joiden työ on fyysisesti vaativaa. Työn menetys on vähäisempää niillä, jotka työskentelevät töissä, joissa fyysisiä vaatimuksia on vähän, tai töissä, joissa he voivat vaikuttaa työn tahtiin ja toimintoihin.
Miten voin hallita RA:ta ja parantaa elämänlaatuani?
RA vaikuttaa moniin jokapäiväisen elämän osa-alueisiin, kuten työntekoon, vapaa-ajanviettoon ja sosiaaliseen toimintaan. Onneksi yhteisössä on useita edullisia strategioita, jotka todistetusti parantavat elämänlaatua.
- Ryhdy fyysisesti aktiiviseksi. Asiantuntijat suosittelevat, että aikuiset olisivat mieluiten kohtalaisen fyysisesti aktiivisia 150 minuuttia viikossa, kuten kävelyä, uintia tai pyöräilyä 30 minuuttia päivässä viitenä päivänä viikossa. Voit jakaa nämä 30 minuuttia kolmeen erilliseen kymmenen minuutin jaksoon päivän aikana. Säännöllinen liikunta voi myös vähentää riskiä sairastua muihin kroonisiin sairauksiin, kuten sydänsairauksiin, diabetekseen ja masennukseen. Lue lisää liikunnasta niveltulehduksen hoitoon.
- Siirry tehokkaisiin liikuntaohjelmiin. Jos olet huolissasi niveltulehduksen pahenemisesta tai olet epävarma siitä, miten liikuntaa voi harrastaa turvallisesti, liikuntaohjelmiin osallistuminen voi auttaa vähentämään nivelreumaan liittyvää kipua ja työkyvyttömyyttä sekä parantamaan mielialaa ja liikkumiskykyä. Kursseja järjestetään paikallisissa Y-kerhoissa, puistoissa ja sosiaalikeskuksissa. Nämä tunnit voivat auttaa nivelreumaa sairastavia tuntemaan olonsa paremmaksi. Lue lisää CDC:n suosittelemista, hyväksi havaituista liikuntaohjelmista.
- Osallistu itsehoitokoulutukseen. Osallistujat, joilla on niveltulehdus ja (mukaan lukien RA), saavat varmuutta oppiessaan, miten hallita oireitaan, miten elää hyvin niveltulehduksen kanssa ja miten niveltulehdus vaikuttaa heidän elämäänsä. Lue lisää CDC:n suosittelemista todistetuista itsehoitokoulutusohjelmista.
- Lopeta tupakointi. Tupakointi pahentaa tautia ja voi aiheuttaa muita lääketieteellisiä ongelmia. Tupakointi voi myös vaikeuttaa fyysistä aktiivisuutta, joka on tärkeä osa nivelreuman hallintaa. Saat apua tupakoinnin lopettamiseen vierailemalla I’m Ready to Quit (Olen valmis lopettamaan) -sivustolla CDC:n Tips From Former Smokers (Entisten tupakoitsijoiden vinkkejä) -sivustolla.
- Säilytä terveellinen paino. Lihavuus voi aiheuttaa lukuisia ongelmia RA:ta sairastaville, joten on tärkeää ylläpitää terveellistä painoa. Lisätietoja saat CDC:n Terveellinen paino -sivustolta.
Learn more about RA
- National Institute of Arthritis and Musculoskeletal and Skin Diseases-Rheumatoid Arthritisexternal icon
- American College of Rheumatology-Rheumatoid Arthritisexternal icon
Opi lisää niveltulehduksesta
- Niveltulehdustyypit
- Fyysinen aktiivisuus niveltulehduksen hoidossa
- Tiheästi kysytyt kysymykset
- Niveltulehduksen-Aiheeseen liittyvät tilastot
Vastaa