Naisten alkoholinkulutus lähestyy miehiä, ja tällä on merkittäviä vaikutuksia siihen, miten ajattelemme, miten yhteisöllisesti reagoimme haitallista alkoholinkäyttöä vastaan.

Historiallisesti miehet ovat todennäköisemmin juoneet alkoholia naisia enemmän ja juoneet terveydelle haitallisia määriä. Todisteet viittaavat kuitenkin merkittävään muutokseen juomisen suhteen, sillä alkoholin käyttöasteet näyttävät lähenevän viime aikoina syntyneiden miesten ja naisten keskuudessa. Tämän suuntauksen kvantifioimiseksi yhdistimme tiedot 68 tutkimuksesta 36 maassa, joiden otoskoko oli yhteensä yli neljä miljoonaa miestä ja naista.

Kaikki tutkimukset, joita tarkastelimme, raportoivat tietoja sekä miesten että naisten juomisesta vähintään kahdelta ajanjaksolta. Jotkin tiedot olivat saatavilla 1900-luvun alkupuolella syntyneistä miehistä ja naisista, toiset 1900-luvun loppupuolella syntyneistä miehistä ja naisista, mutta jokainen datapiste edusti miesten ja naisten alkoholinkäytön suhdetta tietyn viiden vuoden aikajakson sisällä syntyneiden osalta. Kaiken kaikkiaan pystyimme kartoittamaan suhdelukuja koko ajanjaksolta vuodesta 1891 aina vuoteen 2000 asti ja kaikkea siltä väliltä.

Ryhmittelimme tiedot kolmen laajan määritelmän mukaan: kaikenlainen alkoholinkäyttö (toisin sanoen juominen tai ei-juominen), alkoholin ongelmakäyttö (humalahakuinen tai runsas jaksottainen juominen) ja alkoholiin liittyvät haitat (alkoholinkäytöstä johtuvat kielteiset seuraukset, kuten tapaturmat tai loukkaantumiset tai diagnoosi alkoholinkäyttöhäiriöstä).

Havainnoimme, että sukupuolten välinen kuilu on kaventunut ajan myötä. 1900-luvun alussa syntyneissä kohorteissa miehet joivat hieman yli kaksi kertaa todennäköisemmin kuin naiset, joivat kolme kertaa todennäköisemmin alkoholin ongelmakäyttöön viittaavalla tavalla ja kokivat kolme ja puoli kertaa todennäköisemmin alkoholiin liittyviä haittoja.

1900-luvun lopulla syntyneissä kohorteissa nämä suhdeluvut olivat pienentyneet lähes yhteen. Tämä tarkoittaa, että viime vuosisadan loppuun mennessä miesten ja naisten alkoholinkäyttö oli lähes tasaantunut.

Me emme pyrkineet määrittämään, kuinka paljon alkoholinkäyttö vähenee miesten keskuudessa ja/tai lisääntyy naisten keskuudessa. Niistä 42 tutkimuksesta, jotka osoittivat alkoholinkäytön lähentymistä, useimmat kuitenkin ilmoittivat tämän johtuvan naisten juomisen lisääntymisestä.

Pieni osa (5 %) yksittäisistä sukupuolten välisistä suhdeluvuista oli pienempiä kuin yksi, ja suurin osa niistä oli peräisin vuoden 1981 jälkeen syntyneistä kohorteista. Tämä viittaa siihen, että tämän ajankohdan jälkeen syntyneet naiset saattavat itse asiassa juoda enemmän ja haitallisemmin kuin miespuoliset kollegansa.

Mitä on muuttunut viimeisen sadan vuoden aikana?

Meillä ei ole lopullista vastausta siihen, mikä on johtanut naisten alkoholinkäytön lisääntymiseen, mutta monissa maissa eri puolilla maailmaa on nähty huomattavaa kehitystä laajemmissa naisiin kohdistuvissa sosiaalisissa, kulttuurisissa ja taloudellisissa tekijöissä ja naisten juomiseen liittyvissä yhteiskunnallisissa normeissa, jotka ovat yhä hyväksyvämpiä.

On todennäköistä, että sukupuolten väliset erot alkoholinkäytössä liittyvät, luultavasti monimutkaisilla tavoilla, näihin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Useimmat väittävät, että nämä muutokset ovat olleet myönteisiä. Naisten lisääntynyt altistuminen alkoholille merkitsee kuitenkin myös lisääntynyttä altistumista fyysisille ja psyykkisille terveysriskeille, jotka liittyvät liialliseen juomiseen.

Syistä riippumatta näiden muutosten taustalla on selvää, että alkoholin käyttö ja siihen liittyvät ongelmat eivät ole ongelmia, jotka koskettavat vain miehiä.

Tämähän on tärkeää, koska tiedotusvälineissä ja julkisessa keskustelussa keskitytään usein nuoriin miehiin ja alkoholiin. Sillä on merkitystä, koska yleinen ennaltaehkäisy voi olla tehokas strategia naisten haitallisen alkoholinkäytön vähentämiseksi. Sillä on merkitystä, koska vaikka naiset hakeutuvat hoitoon lähes kaikkiin muihin fyysisiin ja mielenterveysongelmiin miehiä useammin, alkoholiin liittyviä ongelmia kokevat naiset eivät yleensä hakeudu hoitoon.

Mitä pikemmin rakennamme valistuskampanjamme sekä ennaltaehkäisy-, varhaisen puuttumisen ja hoito-ohjelmamme tämän ajatuksen ympärille, sitä paremmin yhteisöllinen vastauksemme haitalliseen alkoholinkäyttöön onnistuu.

Meidän on huolehdittava siitä, että valistuskampanjamme, jotka käsittelevät alkoholinkäytön haittoja, on suunnattu siten, että ne ovat vetoavia sekä miehille että naisille. Meidän on kohdistettava toimintamme nuoriin ennen kuin juomistottumukset vakiintuvat ja tarjottava korkealaatuisia, näyttöön perustuvia yleisiä ennaltaehkäisy- ja varhaisen puuttumisen ohjelmia. Meidän on vähennettävä rakenteellisia esteitä (kuten kustannuksia ja sijaintia) sekä kielteisiä asenteita, jotka estävät naisia hakeutumasta hoitoon alkoholiongelmiensa vuoksi.

Monet näistä muuttuviin juomistottumuksiin vaikuttavista miehistä ja naisista ovat vasta nyt 20- tai 30-vuotiaita. Meidän on edelleen seurattava juomisen väestösuuntauksia, kun nämä kohortit ikääntyvät 40- ja 50-vuotiaiksi ja sen jälkeen. Meidän on jatkossakin kysyttävä, miten voimme paremmin ehkäistä alkoholiin liittyviä haittoja.

Tim Slade on apulaisprofessori NDARC:ssä UNSW:ssä.

Cath Chapman on vanhempi tutkija NDARC:ssä UNSW:ssä.

Maree Teesson on professori NDARC:ssä, UNSW:ssä.

Tämä mielipidekirjoitus julkaistiin ensimmäisenä The Conversation -lehdessä.

Voit ladata BMJ Open -julkaisun TÄSTÄ.