Naiivin realismin käsite selitettynä arkipäiväisillä esimerkeillä

Naiivi realismi on osa näkökulmatutkimusta, ja sen mukaan aisteillamme on kyky nähdä asiat sellaisina kuin ne ovat, fyysisesti. Psykologisesti se väittää, että näemme maailman oman näkökulmamme kautta, ja meillä on mielessämme oikea esitys.

”Keskivertoihmisen filosofisella näkökulmalla – jos tätä termiä voidaan soveltaa hänen naiiviin realismiinsa – on oikeus korkeimpaan arvostukseen.”
-Alejandro Moreno

Näemmekö asiat sellaisina, kuin ne ovat, vai ovatko asiat niin naiiveja kuin miltä ne näyttävät? Naiivin realismin mukaan vastaus on kyllä. Sen mukaan aistimme havaitsevat asiat sellaisina kuin ne ovat. Oletetaan, että näen pullon pöydällä. Pullo on kiinteä, ja se on väriltään vihreä. Aistini kuvaavat ja luovat henkisen vaikutelman tästä esineestä juuri sellaisena kuin se on. Antropologian ja psykologian aloilla tällä termillä on kuitenkin paljon syvempi merkitys. Lyhyesti sanottuna naiivin realismin määritelmä on kyky havaita asiat aistiemme kautta sellaisina kuin ne ovat.

Naiivia realismia vastaan on argumentteja, jotka kyseenalaistavat väitteen, jonka mukaan aistimme pystyvät määrittelemään asiat täsmälleen sellaisina kuin ne ovat. Se muistuttaa minua vanhasta sitaatista: ”Ulkonäkö usein pettää”. Kyllä, on asioita, jotka voivat värittää näkemystämme nähdäksemme asiat sellaisina kuin ne ovat ja havaitessamme ne sellaisina kuin ne ovat. Meitä saattavat sokaista ennakkoluulot, jotka haittaavat näkemystämme nähdä asiat sellaisina kuin ne ovat.

Naivistisen realismin esimerkkejä jokapäiväisessä elämässä

Psykologiassa

► Olet tietyn rockbändin fani. Koet heidät parhaiksi, koska korvasi nauttivat heidän musiikistaan. Ystäväsi ei kuitenkaan ole samaa mieltä. Hänen käsityksensä on erilainen kuin sinun. Naiivi realismi kuitenkin esittää, että kaikki havainnoitsijat ovat puolueettomia, ja myös muut henkilöt tulkitsevat ja hahmottavat asioita ”kuten me”. Jotkut fanaatikot väittävät, että vain se, mitä he havaitsevat, on oikein.

► The Wall Street Game/Community Game Experiment: Stanfordin yliopiston opiskelijoille tehtiin koe. Tällöin sovellettiin ”vangin dilemma”-peliä. Opiskelijoita pyydettiin valitsemaan ne ehdokkaat, jotka todennäköisimmin tekisivät yhteistyötä ja jotka todennäköisimmin eivät tekisi yhteistyötä. Kun ehdokkaille kuitenkin selitettiin peliä ja sen voittomatriisia, sitä kutsuttiin vuorotellen nimillä ”Wall Street Game” ja ”Community Game”. Tulokset olivat yllättäviä.

”Wall Street” -nimisen pelin pelaajista vain kolmannes päätti tehdä yhteistyötä. Toisaalta ”Community Game” -nimisen pelin pelaajista yli kaksi kolmasosaa päätti tehdä yhteistyötä. Myös seuraavassa kokeessa tämä käyttäytyminen säilyi, mikä osoittaa ”leimaamisen” vaikutuksen.

Huomautus: Vangin dilemma on peliteorian sivutuote.

► Oletetaan, että A, B, C ja D kilpailevat vaaleissa. A katsoo, että hän on pätevyytensä ja muiden ominaisuuksiensa perusteella paras virkaan sopiva ehdokas. Hän kokee, että kaikki järkevät äänestäjät valitsevat hänet hänen aiempien puhtaiden ansioidensa vuoksi. Hän kuitenkin uskoo, että ne, jotka eivät äänestä häntä, ovat luultavasti tietämättömiä tai yksinkertaisesti puolueellisia muita kohtaan eri tekijöiden vuoksi, jotka he parhaiten tuntevat. Näin ollen A on naiivin realismin uhri. Hän yksinkertaisesti toteaa, että hän on paras ehdokas, analysoimatta muiden ehdokkaiden valtakirjoja.

In Anthropology

► In America: Läntisellä maailmanosalla on yleinen avoimesti ylemmyydentuntokompleksi itsestään. Joskus he saattavat pitää itäisiä osia alikehittyneinä, sivistymättöminä ja taloudellisesti alistettuina. Yleinen käsitys näkyy joskus myös heidän elokuvissaan, jotka perustuvat ennakkoluuloihin.

►► Eri kulttuureilla on erilaiset tervehdystyylit, pöytätavat, konventiot jne. Se voi tarkoittaa eri asioita. Avoimen perinteisissä maissa länsimaiden nuorille, erityisesti naisille, annettu vapaus voi toimia kulttuurishokkina. He kuitenkin unohtavat sen tosiasian, että kaikki kulttuurit ovat ihmisten luomien uskomusten ja uskomusjärjestelmien tulosta, joten niissä on väistämättä eroja. Statussymboli voi olla erilainen eri kansakunnissa. Intiassa kultaa pidetään erittäin arvokkaana metallina ja yhteiskunnallisen aseman symbolina. Sitä ei kuitenkaan katsota pelkästään taloudelliseksi omaisuudeksi, ja monesti sillä on taipumus kantaa mukanaan valtavasti tunnearvoa, ja se on jotain, joka on myytävä vain viimeisenä keinona.

►Maailma on sellainen kuin me sen näemme ja miten se näyttäytyy meidän näkökulmastamme. Se on kopio, emmekä useinkaan huomaa, että olemme puolueellisia sitä kohtaan. Meillä on taipumus ottaa asiat nimellisarvoonsa. Kun näemme, että muut kiistävät näkökulmamme, meillä on taipumus puolustautua, yksinkertaisesti siksi, että näemme maailman sillä tavalla. Kehuskelemme usein avoimesti omilla kulttuureillamme ja teemme johtopäätöksen, että muut kulttuurit eivät ole tarpeeksi hyviä kuten meidän kulttuurimme. Saatamme myös päätellä, että jos toinen ei ole samaa mieltä kanssamme, hän on väärässä. Ennakkoluuloistamme johtuen teemme usein johtopäätöksen, että:

❒ Toinen henkilö ei ole hyvin perillä asioista ja on tietämätön.
❒ Toinen henkilö on liian laiska varustautuakseen tiedolla tai
❒ Hän on puolueellinen.

Argumentit naiivia realismia vastaan

Havaintoharha

Tämä on yksi suosituimmista argumenteista naiivia realismia vastaan. Sen mukaan aistimme voivat erilaisten muiden tekijöiden vaikutuksesta hahmottaa asioita eri tavalla, vaikka todellisuudessa asian fyysinen ominaisuus ei muutu. Esimerkiksi veteen upotetun kepin tapauksessa silmälle syntyy illuusio, että keppi on taipunut, vaikka todellisuudessa se ei ole. Näin ollen se, miten aistimme havaitsevat asiat, ei välttämättä ole sitä, millaisia ne ovat. Samoin jos samaa esinettä tarkastellaan eri kulmasta tai valonlähdettä vaihdetaan, sama esine voi näyttää erilaiselta. Esimerkiksi mekon väri näyttää erilaiselta aurinkoisena iltapäivänä ja illalla. Myös fyysinen ulkonäkö eri havaitsijoille voi olla erilainen, yksinkertaisesti jos katsot samaa asiaa eri kulmista.

Hallusinaatio

Hallusinaatio on asioiden näkemistä, vaikka niitä ei ole fyysisesti olemassa. Näin ollen, koska hallusinoiva henkilö pystyy näkemään asioita, vaikka niitä ei ole olemassa, se todistaa, että naiivin realismin teoria on virheellinen.

Naiivi realismi näkyy siis jokapäiväisessä elämässä, kun meillä on taipumus ennakkoluuloisuuteen omien näkökulmiemme suhteen. Näkökulman teoriana se on syvällisen tutkimuksen aihe niin antropologeille kuin psykologeillekin.