NAFTAn seuraaja on astumassa voimaan. Siksi se on hyvä Pohjois-Amerikalle – ja huono WTO:lle

Meksikon, Yhdysvaltojen ja Kanadan liput ovat kuvassa Meksikon, Yhdysvaltojen ja Kanadan lippuja turvakopissa Zaragoza-Ysletan rajanylityssillalla, joka on tarkoitettu kaupalliselle ja yksityiselle liikenteelle, Ciudad Juarezissa Meksikossa 16. tammikuuta 2020. REUTERS/Jose Luis Gonzalez

Yhdysvaltojen, Meksikon ja Kanadan välinen sopimus (USMCA, United States-Mexico-Canada Agreement) tulee voimaan 1. heinäkuuta 2020 ja korvaa Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen (NAFTA). USMCA-sopimukseen sisältyy useita merkittäviä muutoksia, mutta samalla se säilyttää kolmen jäsenmaan väliset 1,2 biljoonan dollarin arvoiset kauppavirrat.

Sopimus on uusin tällä hetkellä voimassa olevista 303 alueellisesta kauppasopimuksesta (RTA-sopimus), joiden määrä todennäköisesti kasvaa lähitulevaisuudessa. Alueelliset kauppasopimukset ovat tyhjentäneet Maailman kauppajärjestöä (WTO), ja tämä prosessi todennäköisesti kiihtyy tulevaisuudessa. Noin puolet maailmankaupasta kuuluu nyt alueellisten kauppasopimusten piiriin, mikä vähentää WTO:n sääntöjen ja tariffiluetteloiden sekä sen riitojenratkaisu- ja valitusmekanismin soveltamisalaa ja merkitystä.

Jos USMCA:ta käytetään mallina Yhdysvaltojen tulevissa kauppaneuvotteluissa, se nopeuttaisi maailmankaupan alueellistumista, pirstoisi WTO:hon perustuvaa globaalia kauppajärjestelmää ja marginalisoisi järjestöä.

Alhaalla on lueteltu USMCA:n keskeisiä piirteitä, joista suurin osa on uusia Yhdysvaltojen kauppasopimuksessa.

• Auton osien alkuperäsäännöt: kynnyksen nostaminen 62:sta.5 prosentista 75 prosenttiin (ja 70 prosenttiin osien valmistuksessa käytetyn teräksen ja alumiinin osalta).

• Kiintiöiden käyttö: vaikka WTO paheksuu sitä, USMCA sisältää sivukirjeitä, joilla vapautetaan 2,6 miljoonaa Kanadasta ja Meksikosta peräisin olevaa henkilöautoa kumpikin mahdollisista 232 pykälän mukaisista tullitariffeista (Yhdysvaltain vuoden 1962 kauppaa laajentavaa lakia koskeva laki, jota Yhdysvallat uhkaa kansalliseen turvallisuuteen liittyvillä perusteilla) vuositasolla ja suunnilleen nykyisistä vuotuisista autojen varaosien volyymeistä.

• Uudet työelämän vaatimukset: 40-45 prosenttia autonosista on valmistettava työntekijöiden toimesta, jotka ansaitsevat vähintään 16 dollaria tunnissa vuoteen 2023 mennessä, jotta ne olisivat paremmin verrattavissa Yhdysvaltojen keskimääräiseen palkkatasoon tällä alalla. Meksiko on myös hyväksynyt työreformilain, jolla edistetään työntekijöidensä järjestäytymistä ja työehtosopimusneuvotteluoikeuksia.

• Viljelymarkkinat: Yhdysvaltain maanviljelijät voivat päästä paremmin Kanadaan, joka on suostunut nostamaan maito-, siipikarja- ja kananmunatuotteiden tullittomia kiintiöitä tarjonnanhallintajärjestelmänsä puitteissa.

• Digikauppa: Ensimmäistä kertaa vapaakauppasopimuksessa on kokonainen luku vapaasta digitaalisesta kaupasta. Luvussa kielletään sähköisesti välitetyistä digitaalisista tuotteista kannettavat tuontitullit ja muut maksut, rajatylittävien tiedonsiirtojen syrjivä kohtelu ja tietojen pakollinen lokalisointi.

• Riitojenratkaisu: Valtioiden väliset riidat, jotka koskevat tämän sopimuksen tai jonkin muun sellaisen kansainvälisen sopimuksen, mukaan lukien WTO:n sopimus, jonka sopimuspuolina riidan osapuolet ovat, nojalla syntynyttä kysymystä, ratkaistaan valituksen tehneen osapuolen valitsemassa foorumissa, mikä antaa valituksen tehneelle sopimuspuolelle valinnanmahdollisuuden valita asemansa kannalta suotuisin foorumi, eikä WTO:ssa syntyneitä riita-asioita tarvitse siirtää automaattisesti WTO:n riitojenratkaisujärjestelmään. Lisäksi jos yhteistyöhaluttomat vastapuolet estävät välimiespaneelin muodostamisen (valitulla foorumilla), USMCA:n täytäntöönpanolaki (US Public Law 116-113) antaa Yhdysvalloille mahdollisuuden käyttää kansallista lainsäädäntöään suojatoimenpiteiden määräämiseksi Kanadasta ja Meksikosta tulevan tuonnin kasvulle.

• Valtion omistamien yritysten ja tukien käsittely: vaaditaan, että valtion omistamien yritysten on kilpailtava kaupallisin perustein ja että valtion omistamien yritysten nauttimilla eduilla, kuten tuilla, ei ole haitallisia vaikutuksia yhdysvaltalaisille yrityksille ja työntekijöille. Nämä määräykset ovat kattavammat kuin WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevat säännöt.

• Käsittely ei-markkinatalouden kanssa: jokaisen jäsenen, joka haluaa neuvotella vapaakauppasopimuksen ei-markkinatalouden kanssa (jäsenen määrittelemän, lähinnä Kiinaan tähtäävän, määritelmän mukaisesti), on tiedotettava asiasta muille jäsenille, ja kun tällainen sopimus on tehty, muut jäsenet voivat irtisanoutua sopimuksesta kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

• Valuuttamanipulaatiota koskevan luvun sisällyttäminen: tämä on ensimmäinen kerta, kun valuuttamanipulaatio sisällytetään kauppasopimukseen. Perinteisesti valuuttakysymyksiä käsittelee Yhdysvaltain valtiovarainministeriö tavallisesti Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja sen jäsenten kanssa neuvotellen.

USMCA:n mahdolliset vaikutukset

Monien USMCA:n piirteiden voidaan katsoa edustavan Yhdysvaltain mallia tulevissa kauppaneuvotteluissa. Monet näistä piirteistä nauttivat kahden puolueen poliittista tukea, ja siksi ne todennäköisesti säilyvät Yhdysvaltain presidentti Donald J. Trumpin presidenttikauden jälkeenkin. Erityisesti Yhdysvaltojen painotukset vapaasta digitaalisesta kaupasta, maataloustuotteiden viennin tulliesteiden ja tullien ulkopuolisten esteiden vähentämisestä, valtion omistamien yritysten ja tukien käsittelystä, ei-markkinatalouden käsittelystä, Yhdysvaltojen valmiuksien säilyttämisestä valvoa kauppalakiensa noudattamista kaupan korjaustoimenpiteiden osalta – mukaan lukien polkumyyntiä, tasoitustulleja ja suojatoimenpiteitä koskevat lait – ja valuuttakeinottelusta löytyvät Yhdysvaltojen kauppaneuvonantajan neuvottelutavoitteista suhteessa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Euroopan unioniin (EU).

Maatalouden lisäksi Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n kanssa käytäviin tuleviin kauppaneuvotteluihin liittyy uusia kitka-alueita. USMCA:ssa korostettu digitaalisen kaupan vapaus olisi ristiriidassa monien Euroopan maiden (muun muassa Itävallan, Ranskan, Unkarin, Puolan, Turkin ja Yhdistyneen kuningaskunnan) suunnitelman kanssa edetä digitaalisten palvelujen veron kansallisten versioidensa kanssa sen jälkeen, kun Yhdysvallat vetäytyi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) sponsoroimista monenvälisistä neuvotteluista. Yhdysvallat on uhannut vastatulleilla kaikkia maita, jotka ottavat käyttöön digitaaliveron.

Lisäksi USMCA:n painotus vapaisiin rajat ylittäviin tietovirtoihin olisi sovitettava yhteen EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) kanssa. On selvää, että ero Yhdysvaltojen kannan ja Kiinan turvallisuuteen perustuvien, rajat ylittäviä tietovirtoja koskevien rajoitusten välillä on paljon räikeämpi.

Ongelmallista on myös USMCA:n muita kuin markkinatalouksia käsittelevä luku – tämä vaikeuttaisi EU:n pyrkimyksiä neuvotella kattavasta investointisopimuksesta Kiinan kanssa samoin kuin Yhdistyneen kuningaskunnan halua pyrkiä kauppasopimukseen Kiinan kanssa. Näiden kysymysten lisäksi Yhdysvaltojen uhka asettaa 232 §:n mukaiset tullit autoille ja autonosille on edelleen suuri ärsyttävä tekijä neuvotteluissa.

Kehitysmaiden osalta, jotka pyrkivät tiukentamaan itsemäärittelyä ”kehitysmaiksi”, jos Yhdysvallat käyttää säännöllisesti autoja koskevaan lukuun sisältyviä vaatimuksiaan, esimerkiksi vaatimusta, jonka mukaan 40-45 prosenttia autonosista on valmistettava vähintään 16 dollaria tunnissa ansaitsevien työntekijöiden toimesta, se vesittäisi kehitysmaiden nauttimat suhteelliset edut niiden pyrkiessä edistämään ulkomaankauppaa talouksiensa teollistamiseksi.

Yleisesti ottaen autonosien alkuperäsääntöjen tiukentamisen korostaminen vahvistaa alueellistumisen suuntauksia. Monet yritykset ovat hyödyntäneet teknologista edistystä, erityisesti automaation alalla, ja seuranneet halua olla lähellä asiakkaitaan perustamalla paikallisia tuotantolaitoksia toimittaakseen suurille kansallisille tai alueellisille markkinoille, kuten Pohjois-Amerikkaan. Viime aikoina tämä alueellistamissuuntaus on saanut voimakasta vauhtia Yhdysvaltojen ja Kiinan välisestä kauppasodasta ja pyrkimyksistä monipuolistaa ja virtaviivaistaa monimutkaisia maailmanlaajuisia toimitusketjuja COVID-19-pandemian aiheuttamien häiriöiden vuoksi.

Viimeiseksi, WTO:n eheyden kannalta varsin vahingollista on USMCA:n kiintiöiden käyttö sivukirjeissä (vapauttaa Kanadasta ja Meksikosta tuotavien autojen ja osien nykyiset tuontimäärät mahdollisista tulevista tullitariffeista); määräykset, joiden mukaan valittavan osapuolen on valittava riitojen ratkaisufoorumi, vaikka kysymykset syntyisivätkin WTO:n sopimuksen nojalla; ja Yhdysvaltojen mahdollisuuksien säilyttäminen käyttää kansallisia lakejaan kauppapoliittisten valitusten ratkaisemiseksi. Nämä johtavat WTO:n riitojenratkaisumekanismin marginalisoitumiseen entisestään. WTO:n valituselin on jo vuoden alusta lähtien ollut toimintakyvytön, koska se ei ole ollut riittävän päätösvaltainen tapausten käsittelyyn. Lisäksi Yhdysvallat on ilmoittanut vastustavansa WTO:n resurssien käyttämistä EU:n, Kiinan ja kahdeksantoista muun maan hiljattain käynnistämän vaihtoehtoisen kauppariitojen valitusjärjestelmän tukemiseen. Se, että Yhdysvallat vastustaa WTO:n resurssien käyttöä sellaisten toimien tukemiseen, jotka hyödyttävät jäsenistön osajoukkoa, voi myös vaikuttaa haitallisesti monenkeskiseen lähestymistapaan, jota monet WTO:n jäsenet käyttävät yhä useammin pyrkiessään edistymään uusissa kauppaneuvotteluissa samanmielisten maiden kanssa, koska maailmanlaajuinen monenvälinen lähestymistapa on epäonnistunut viime vuosikymmeninä.

Lyhyesti sanottuna, vaikka USMCA:ssa säilytetäänkin vapaakauppavirrat kolmen jäsenmaan välillä, sillä, että Yhdysvallat käyttää sitä mallina tulevissa kauppaneuvotteluissa, alkaen EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa käytävistä neuvotteluista, olisi kauaskantoinen vaikutus maailmankaupan tulevaan kehitykseen. WTO:hon perustuva maailmanlaajuinen kauppajärjestelmä siirtyisi yhä enemmän kohti alueellisia kauppajärjestelyjä, jolloin maailmankauppa pirstaloituisi entisestään ja WTO:n rooli marginalisoituisi. Tämä kaikki tapahtuu haavoittuvalla hetkellä WTO:lle, joka on parhaillaan valitsemassa uutta pääjohtajaa.

Hung Tran on Atlantic Councilin ulkopuolinen vanhempi tutkija ja Institute of International Financen entinen toimitusjohtaja.

Lisälukemista:

Pe, 24.4.2020

USMCA tarvitsee TTIP:n

NAFTA:n päivittämistä odotettiin pitkään, mutta asiat ovat nyt toisin kuin vuonna 1994, koska Kanadalla ja Meksikolla on kahdenväliset kauppasopimukset Euroopan unionin kanssa, mutta Yhdysvalloilla ei ole. Yhdysvallat tarvitsee TTIP:tä saadakseen kaiken irti USMCA:sta.

New AtlanticistbyMarc L. Busch

Pe, 13.12.2019

Miten USMCA vaikuttaa transatlanttiseen kauppapolitiikkaan

Huomio kiinnittyy tänään oikeutetusti USMCA:n työ- ja ympäristömääräyksiä koskeviin läpimurtoihin. Euroopan ja Yhdysvaltojen kauppapoliittisten strategien ei kuitenkaan pitäisi viivytellä käyttämässä USMCA:n digitaalikauppaa koskevaa lukua katalysaattorina määriteltäessä uusia perusteita rajatylittävälle tieto- ja palvelukaupalle, joka edistää talouskasvua ja innovointia lähitulevaisuudessa.

New AtlanticistbyBarbara C. Matthews

Viikonloppu, 11.12.2019

Kahden puolueen tuella USMCA ”voi kestää ajan testin”

”On ehdottoman tärkeää, että USMCA ratifioidaan kahden puolueen tuella, ja toivottavasti ottamalla demokraatit mukaan prosessiin siitä tulee sopimus, joka palvelee kaikkien kolmen maan etua tulevina vuosina”, sanoi Adrienne Arsht Latin America Centerin johtaja Jason Marczak.

New Atlanticist byJasper Gilardi