Movie Match-Up

• Year: 1989
• Director: Dominique Othenin-Girard
• Näyttelijät: Dominique Othenin-Girard
• Pääosissa mm: Donald Pleasence, Danielle Harris, Ellie Cornell

Muuten ala-arvoisen Halloween 4:n järkyttävän käänteisen lopun jälkeen kaikki ihmettelivät, mihin seuraava jatko-osa menisi nyt, kun Jamie Lloyd (Danielle Harris) oli tappaja. Liittyisivätkö hän ja hänen setänsä Michael Myers yhteen tappamaan? Oliko mies kuollut lopullisesti ja hän olisi yksinäinen tappaja? No, ei, mitään sellaista ei tapahtunut. Tuottaja Moustapha Akkad päätti, että lapsi ei voisi olla tappaja, ja uskoi myös, että fanit hermostuisivat toisesta Halloween-elokuvasta ilman Michael Myersia, joten ajatus hylättiin.

Tämän sanottuaan tämä elokuva ei jätä täysin huomiotta tuota loppukohtausta. Kävi ilmi, että Jamie vain hyökkäsi sijaisäitinsä kimppuun ja haavoitti häntä, mutta ei tappanut tätä. Koska emme oikeastaan koskaan nähneet murhaa, minun on kai annettava tämän olla. Jamie on siitä lähtien ollut lasten mielisairaalassa saamassa hoitoa sijaisäitinsä kimppuun hyökkäämisestä ja jatkuvista painajaisistaan Michael Myersista.

Se psyykkinen yhteys, jonka hänellä ehdotettiin olevan setäänsä aiemmin, on tässä leikitelty kovasti, ja sitä itse asiassa kehitetään hienosti. Danielle Harris tekee jälleen yhden elokuvan parhaista suorituksista traumatisoituneena Jamiena. Hän on elokuvan ensimmäisen puoliskon ajan mykkä, josta hän vähitellen toipuu, ja hänellä on läheinen side sijaissisarukseensa Racheliin (Ellie Cornell) ja jopa Rachelin kämppiksiin Tinaan ja Samanthaan (Wendy Kaplan, Tamara Gylnn). Myös tohtori Loomis (Donald Pleasence) käy hänen luonaan, sillä hän on itsekin huolissaan Michael Myersin (Don Shanks) paluusta.

Välillä elokuvassa joudutaan retconaamaan sitä, miten Michael Myers selvisi siitä, että hänet räjäytettiin useamman ihmisen toimesta edellisen elokuvan lopussa. Jep, hän selvisi jotenkin räjähdyksestä ja onnistui ryömimään turvaan, vaikka tässä elokuvassa näytetään, että poliisi laittoi dynamiittia myös alueelle (jotain, mitä varten kuvattiin, mutta ei näytetty Halloween 4:ssä). Myers löytää turvaa kulkurin majapaikasta, joka ottaa hänet luokseen ja hoitaa hänet jostain syystä takaisin terveeksi.

Tällä kulkurilla on ilmeisesti myös papukaija, koska totta kai hänellä on. Poistuiko hän vain eräänä päivänä vaatimattomasta, yksinäisestä asunnostaan ja käveli eläinkauppaan? Kävelekö hän edelleen tähän eläinkauppaan ja ostaa linnunsiemeniä? Hän ei ole edes kovin hyvä kulkuri, jos hän asuu näin lähellä esikaupunkiyhteisöä.

Välistä ilmeisesti kuvattiin aikaisempi versio tästä kohtauksesta, jossa oli jonkinlaisia okkulttisia sävyjä ja mies, joka herättää Myersin kuolleista, mutta tämä hyllytettiin. Tarkoitan, että se olisi lisännyt väkisin yliluonnollisia teemoja elokuvaan, joka kertoo ihmismurhaajasta (Joo, päästään vielä kuudenteen elokuvaan), mutta ainakin siinä olisi ollut järkeä.

Jokatapauksessa Halloween-aattona Michael tappaa kulkurin, koska tämä kaveri ei ole ihan Kato Kaelin, kun kyse on kunnon talovieraana olemisesta, ja tekee paluun Haddonfieldiin. Jamie näkee psyykkisen yhteytensä kautta setäänsä, että hän tappaa kulkurin. Hänen hoitajansa (Betty Carvalho) yrittää auttaa häntä ongelmiensa kanssa, mutta valitettavasti elokuvan huonoimman yksittäisen suorituksen antaminen tulee hänen tielleen.

Hänen näyttelemisensä on vain niin yliampuvaa, hän huutaa jokaista sanaa kuin jostain päiväsaippuaoopperasta. Tiedän, että se on uskomattoman vähäpätöinen suoritus, mutta se on ihan hirveä.

Ei sanota selvästi, ovatko Rachel, Tina ja Samantha sisarkuntasiskoja vai edes collegessa, mutta siitä huolimatta he kaikki asuvat melko mukavassa talossa yhdessä. Rachel palaa kotiin, ja Jamie alkaa huolestua, että Michael Myers on lähellä taloa. Tämän rakentaminen on aidosti jännittävää, ja Michael Myers vaanii uhrejaan karmivalla tavalla, jota hän ei ole tehnyt sitten alkuperäisen elokuvan.

Rachel juoksee lopulta ulos talosta ja onnistuu soittamaan poliisit, mikä osoittaa, ettei elokuva pelkää käyttää aikaa. Asiaa auttaa se, että Alan Howarthin lisämusiikki sulautuu todella hienosti John Carpenterin jo olemassa olevaan Halloween-teemaan.

Kun poliisit saapuvat paikalle, he ovat kaksi stereotyyppisintä kömpelöä poliisia, mitä voi kuvitella. Heitä säestää jopa sarjakuvamusiikki ja äänitehosteet! MITÄ? Oliko päätoimittaja yhtäkkiä itsetietoinen siitä, miten idioottimaisia nämä hahmot olivat, että hän heitti tämän sisään? Jatkamme jännittävää kohtausta, jossa Rachel pelkää joutuvansa murhatuksi, jollakin Mel Brooksin elokuvasta tutulla tavalla. Se on outoa.

Tappavan typerän aseen tyyppien lähdettyä Rachel palaa taloon ja hänet murhataan. Okei, se oli nopea versio, koska jälleen kerran siihen on oikeasti hyvä valmistautuminen, emmekä aidosti tiedä tapahtuuko se vai ei. Tällaista jännitystä ja yllätyksellisyyttä ei ole ollut sitten ensimmäisen elokuvan. Olen samaa mieltä katsojien enemmistön kanssa siitä, että yhden edellisen elokuvan sympaattisimman hahmon tappaminen ja hänen ärsyttävien ystäviensä Tinan ja Samanthan jättäminen on huono päätös, mutta se on silti tehokas kohtaus, jopa (tai varsinkin) keskellä kirkasta päivää.

Vähän vähän oikeasti näytetään hänen saksilla rintaan kohdistuvaa kuolemaansa, jättäen paljon mielikuvituksen varaan. Sen sijaan näemme Jamien kouristelevan rajusti, koska hän tietää sen tapahtuvan.

Beau Starr palaa sheriffi Ben Meekerinä, joka on tällä kertaa paljon hermostuneempi, mutta ymmärrettävästi. Hänen tyttärensä sai surmansa edellisen murhaputken aikana, ja Meeker itse näennäisesti räjäytti Michael Myersin unholaan. Jälleen kerran hän ottaa aikanaan huomioon tohtori Loomisin varoitukset.

Meekerin ensimmäinen kohtaus Loomisin kanssa antaa meille yhden koko sarjan parhaista Loomisin sitaateista: ”Rukoilin, että se palaisi helvetissä, mutta sydämessäni tiesin, että helvetti ei saisi häntä.” On hämmästyttävää, että Loomis tekee jokseenkin saman asian jokaisessa elokuvassa, eikä se silti koskaan vanhene tai tunnu toistolta. Se on Donald Pleascencen loistavaa näyttelijäntyötä. Se sanoi, että kuten Halloween II:ssa, Loomis on tässä enemmän sekaisin, mutta jos luulisi, että murhaaja on tapettu kahdesti, niin eikö olisi?”

Ensimmäisen sympaattisen hahmon ollessa kuollut ja lapsikohtaisen päähenkilömme ollessa edelleen jumissa sairaalassa, elokuva menee valitettavasti hieman pieleen. Joudumme viettämään aivan liikaa aikaa Samanthan ja Tinan ja heidän poikaystäviensä Spitzin (Se on ainoa nimi, joka hänelle annetaan) ja… tämän tyypin kanssa.

Bowzer elokuvasta Sha Na Na valittaisi, että tämä tyyppi on liian yliampuva! Ihan kuin tällä jutulla olisi ollut kaksi käsikirjoittajaa, joista toinen kirjoitti aidon elokuvan ja toinen laajan parodian. Oliko 80-luvun lopun Illinoisissa todella niin paljon 50-luvun greasereja? Onko tämä kaupunki niin pieni, että he saivat 50-luvun vasta 80-luvulla? Saammeko seuraavassa elokuvassa Vietnamin mielenosoittajia? Mitä Tina näkee tässä tyypissä? Hän näyttää olevan seksuaalisesti kiinnostunut vain omasta autostaan. Hän on niin innostunut siitä, että se saa Rasvattu salama -elokuvan tyypit näyttämään vain pieneltä ihastukselta. Myöhemmässä kohtauksessa Tina pitää kamalan puheen Jamien kanssa siitä, miltä Mikey (se on oikeasti hänen lempinimensä) saa hänet tuntemaan, vaikka Mikey on koko näytösaikansa ajan pelkkä kauhea ihminen hänelle.

Joka tapauksessa Bowzer kuolee pian sen jälkeen viikatteella kasvoihin (vaikka olisin henkilökohtaisesti halunnut, että hänet olisi vain pakotettu isännöimään surkeaa Hollywood Squaresin uudelleenkäynnistystä), ja Michael Myers varastaa hänen halloween-naamiaisasunsa ja ajelee noutamaan tinalle bileitä varten. Kohtauksessa, joka kestää ikuisuuden, Tina ei tajua, että naamion takana on Michael Myers (Tajusitko? Se on hauskaa, koska Tina kutsuu häntä Michaeliksi.).

Kun he pysähtyvät huoltoasemalle tupakalle, se johtaa yhteen elokuvan surullisenkuuluisimmista hetkistä. Jamie näkee selvänäkijäyhteytensä kautta, että Tina on pulassa, ja onnistuu saamaan ulos muutaman sanan, kuten ”kauppa” ja ”iso nainen”, ja kuvaamaan edessä olevaa suurta mainosta naisesta, jonka rinnat peittävät keksit. Sitten hän huutaa ”cookie woman”, mikä saa Donald Pleasencea toistamaan sen täysin hämmentyneenä. Siitä huolimatta se johtaa poliisit Tinan luo, mutta jonkun olisi pitänyt kirjoittaa tämä kohtaus uudelleen.

Halloween-juhlien kohtaukset ovat melko tylsiä ja ennalta arvattavia. Samantha ja Spitz harrastavat seksiä. Luuletko, että Michael Myers tappaa heidät? Totta kai he kuolevat. Onko se pelottavaa? Ei tietenkään ole. Tekevätkö lapset poliiseille kepposen, jossa he teeskentelevät olevansa Michael Myers? Totta kai. Onko se hauskaa? Ei tietenkään ole. Jatkuuko se liian kauan? Tietysti on.

Jamie lähtee juhliin ystävänsä Billyn kanssa peläten, että kaikki ovat vaarassa, ja Myers alkaa jahdata häntä ja Billyä autolla.

Tina uhrautuu, jotta Jamie ja Billy pääsevät turvaan, eikä kukaan teini-ikäisistä päähenkilöistä jää henkiin.

Tohtori Loomisilla on suunnitelma Michael Myersin lopulliseksi eliminoimiseksi (ainakin seuraavaan elokuvaan asti), ja Jamie Lloyd suostuu auttamaan häntä. Loomis käyttää Jamiea syöttinä houkutellakseen Michaelin vanhaan perhekotiinsa. Odottakaa. TÄMÄ oli Myersin koti alkuperäisessä elokuvassa.

TÄMÄ on Myersin koti elokuvassa Halloween 5: Michael Myersin kosto.

Tämä yhtäkkinen ja täydellinen vaihtaminen on teatterin varhaisimmista ajoista peräisin oleva käytäntö, jota kutsutaan nimellä ”Not Giving a Damn”. Jos tästä kuitenkin pääsee yli, kohtaukset Myersin kotona ovat hyytäviä. Ensimmäisen näytöksen tapaan palataan takaisin ensimmäisen elokuvan minimalistiseen kauhutyyliin.

Kun Loomis on loukkaantunut, Jamie onnistuu piiloutumaan pyykkikouruun, ja elokuva ottaa aikansa metsästyksessä. Pimeä talo on ihanteellinen Mikaelille, joka piileskelee varjoissa, toisin kuin Halloween II:ssa tai Halloween 4:ssä, ja ohjaaja tekee todella hyvää työtä asettaessaan meidät Jamien asemaan.

Tässä kauhu on todellista. Toisin kuin kumpikaan aiemmista Myersin jatko-osista, pahis on aito uhka sankarillemme.

Lopulta Jamie pääsee kodin ullakolle, jossa hän törmää Rachelin ja Bowzerin ruumiisiin.

Hmm… loma, talo täynnä tyttöjä, ruumiit ullakolla. Näyttää siltä, että joku on nähnyt Mustan joulun. Suhteellisen selkeä viittaus, mutta elokuva on kuin Musta joulu muutenkin kuin tämän yhden viittauksen osalta. Se on karmiva ja levottomuutta herättävä, ja viimeisen näytöksen pelotukset ovat paljon hienovaraisempia kuin muissa Halloweenin jatko-osissa, eli viittaus on ansaittu.

Kun Michael saa lopulta Jamien vangittua ja on valmis tappamaan hänet, Jamie sanoo ”setä” (kirjaimellisesti), mikä pysäyttää hänet hetkeksi. Hän saa hänet ottamaan naamionsa pois, ja Jamie vuodattaa yhden kyyneleen, mikä antaa hänelle aikaa juosta karkuun.

Michaelille edes rippeen inhimillisyyden antaminen oli kiistanalaista, ja ymmärrän, että se on vähän hölmöä, mutta eihän se ole niin, etteikö hän palaisi heti takaisin puukottamaan kaksi sekuntia myöhemmin.

Jamie törmää tohtori Loomisiin, joka taas käyttää häntä syöttinä houkutellakseen Michaelin suoraan ansaan. Hänen päälleen putoaa verkko, ja Loomis ampuu häntä tainnutusnuolella ja lyö häntä laudalla niin monta kertaa, että poliisi voi pidättää hänet. Sheriffi Meeker kertoo Jamille, että Michael Myers vangitaan kunnes hän kuolee, mutta Jamie sanoo: ”Hän ei kuole koskaan.”

Tämä olisi ahdistava paikka lopettaa, mutta sen sijaan elokuvan täytyy väkisin tehdä cliffhanger. Arvoituksellinen Mustapukuinen mies on seurannut Michaelia eri kohdissa elokuvaa…

Ei valitettavasti.

Ei myöskään valitettavasti.

Ainut tapa, jolla tiedämme tämän salaperäisen miehen liittyvän Myersiin, on se, että heillä molemmilla on käsivarressa riimutatuointi. Loppukohtauksessa tämä mies murtautuu poliisiasemalle, ampuu ja tappaa jokaisen poliisin ja vapauttaa Myersin. Loppu.

Mihin tarvitsemme tätä loppua? Se tuntuu enemmänkin seuraavan elokuvan alkukohtaukselta. Ilmeisesti käsikirjoittajat ja tuottajat eivät olleet vielä edes päättäneet kuka tämä salaperäinen mies oli! Se oli niin halpa cliffhanger. Huhuttiin, että kyseessä olisi Michael Myersin kaksoisveli tai isä, mutta totuus päätettiin vasta seuraavassa elokuvassa.

Halloween 5 on yleensä sarjan ensimmäinen jatko-osa, josta ollaan yhtä mieltä, että se ei vain ole hyvä. Toisella, kolmannella ja neljännellä elokuvalla on fanit, jotka puolustavat niitä parhaana jatko-osana, mutta tämän elokuvan fanit ovat harvassa. Vaikka ymmärränkin, että tässä elokuvassa on joitain todella typeriä asioita, minun on kehuttava sen vahvuuksia, sillä niitä on paljon. Rehellisesti sanottuna, vaikka Halloween 2:ssa oli Jamie Lee Curtis ja Halloween 4:ssä oli sympaattiset hahmot, ne eivät olleet pelottavia. Halloween 5:ssä on hetkiä, jotka ovat aidosti pelottavia. Juuri se tekee tehokkaan kauhuelokuvan.

Tarina (13/25 pistettä)

Tässä kokeillaan asioita, jotka eivät toimi (loppukohtaus, kliseiset juhlat), mutta se onnistuu jäljittelemään alkuperäisen pelkistetyn trillerin tyyliä paljon paremmin kuin Paluu koskaan.

Hahmot (12/25 pistettä)

En halveksi Tinaa kuten jotkut fanit, mutta hän ei ole kovinkaan loistava, ja hänen ystävänsä Samantha, Spitz ja Bowzer (tai millä nimellä häntä kutsutaankaan) ovat todella kamalia. Kaksi Returnin sympaattisimmista hahmoista, Rachel ja Ben Meeker, joko tapetaan aikaisin tai ne jäävät fokuksen ulkopuolelle (ja tapetaan lopussa), mutta on silti kiva nähdä heidät. Lisäksi sivuhahmot kuten hoitaja ja idioottikytät ovat todella kamalia. Tästä huolimatta pidän tämän elokuvan Michaelista paljon enemmän kuin Halloween II:n tai Halloween 4:n Michaelista, ja Jamie Lloyd ja tohtori Loomis ovat yhtä loistavia kuin ennenkin.

Kokemus (19/25 pistettä)

Ensimmäinen ja kolmas näytös nojaavat vahvasti tunnelmaan, ja ne ovat tehokkaita. Uusi musiikki on upea, ja klassista Halloween-teemaa käytetään hienosti ilman, että se on liioiteltu.

Originaalisuus (13/25 pistettä)

Keskimmäinen näytös on käsittämättömän kliseinen, mutta ohjaaja Dominique Othenin-Girard ei selvästikään yritä tehdä tässä pelkkää toista slasheria.

LOPPUPISTEMÄÄRÄYS: 58%

Jos Halloween 4:n sympaattisia hahmoja olisi voitu työstää enemmän ja sekoittaa Halloween 5:n tunnelmaan, olisi ehkä syntynyt yksi loistava elokuva. Siitä huolimatta jännittävä ja karmiva Halloween 5 on edelleen paras Michael Myersin jatko-osista tähän asti.

Ensi viikolla ratkotaan vihdoin ja viimein se cliffhanger tämän elokuvan lopusta ja katsotaan mihin se johtaa. Sitä seuraavalla viikolla teemme saman. Aivan oikein… Halloweenista on kaksi erillistä versiota: Michael Myersin kirous.

MATCH-UP HOME

HOME